Yhteystietoni

Kunnanvaltuusto 14.12.2009

Keskustan ryhmäpuheenvuoro Vihdin kunnan taloussuunnitelmasta vuosille 2010-2012, sekä talousarvioksi vuodelle 2010　

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kunnanvaltuutetut ja hyvä yleisö
　
Päätämme tänään Vihdin kunnan taloussuunnitelmasta vuosille 2010-2012 sekä talousarviosta vuodelle 2010. Talousarviota on valmisteltu pitkään ja valmistelu on sisältänyt värikkäitäkin vaiheita. Valmisteltaessa ja päätettäessä suurista, periaatteellisista ja vaikeista asioista, jokainen prosessi on pohjimmiltaan ainutlaatuinen. En lähde kertaamaan kohta kohdalta Vihdin taloudellista tai toiminnallista tilaa, vaan nostan esille nykytilanteen taustaa sekä muutamia Keskustan valtuustoryhmälle tärkeitä aiheita. Keskustan valtuustoryhmän muut jäsenet käsittelevät puheissaan sitten muutamia aihealueita yksityiskohtaisemmin. Tämä ryhmäpuheenvuoro on jaettu kahteen osaan, josta jälkimmäisen pitää heti tämän perään valtuutettu Malmgren.

Mielipidettämme kunnan yleisestä taloudellisesta tilanteesta voisi kuvailla tuntematonta sotilasta mukaillen "ei myö syyllisiä kaivata, vaan hyviä suunnitelmia ja talouden elpymistä".

Maailman ja Suomen yleinen taloudellinen tilanne on syytä huomioida, ennen kuin alamme sanan säilällä hutkimaan toinen toisiamme. Vihdin kunnan taloudellinen tilanne on nyt aivan toisenlainen kuin mitä viisi tai kaksi vuotta sitten osasimme arvioida. Tilanne on parempi kuin miltä se viisi vuotta sitten näytti, mutta huonompi kuin kaksi vuotta sitten tehdyt arviot.

Tämän haluan nostaa esille siksi, että tämän hetkisen ahdinkomme taustat juontuvat monilta osin globaalista talouden taantumasta. Taantuma näyttäytyy meille nyt esimerkiksi kasvaneena työttömyytenä ja kunnan verotulojen kasvutahdin hiipumisena.

Hallitukset ovat niin Suomessa, Euroopassa kuin muuallakin maailmassa ovat elvyttäneet taloutta erilaisilla elvytyspaketeilla. Suomen hallitus on lähtenyt ehkäisemään työttömyyden lisääntymistä ennennäkemättömällä laajuudella, jonka rahoittamiseksi valtio tullee ottamaan velkaa noin 13 miljardia euroa vuonna 2010. Elvytystoimien mittaluokan ymmärtää ehkä paremmin siten, että valtio ottaa niitä varten velkaa ensi vuonna yhtä vihtiläistä kohden lähes saman verran (2600€) kuin mitä kunnallemme on vuosien mittaan kertynyt velkaa yhtä kuntalaista kohden(2800€). Tämä on hyvä pitää mielessä, jos ja kun täällä tullaan toteamaan, ettei maan hallitus tee mitään laman taltuttamiseksi. Näiden valtiovallan toimien hyvät vaikutukset ulottuvat myös Vihtiin, ne siis omalta osaltaan helpottavat tukalaa tilannettamme. Valtio on myös kasvattanut kunnille maksamiaan valtionosuuksia, mutta valtionosuuksien kasvu ei ikävä kyllä tule kuntaamme pelastamaan.

Riippuvaisuutemme kuntamme ulkopuolisista tekijöistä ei kuitenkaan poissulje vastuutamme kunnantalouden ja palvelutuotannon vastuullisesta hoidosta. Vihdin kunnanvaltuusto tekee viimekädessä päätökset taloudesta ja palveluista.
Näin ollen valtuustolle kuuluu kunnia siitä että muutamia vuosia sitten- taloudellisen nousukauden aikana kunnan talous käännettiin kuntalainvastaisesta alijäämäisyydestä ylijäämiä kasvattaneelle uralle. Ilman tätä käännettä tilanteemme olisi todella paljon tukalampi kuin mitä se nyt on. Puheet olivat silloinkin valtuustossa kovia, niin kuin ne tänäänkin saattavat olla. Mutta valtuusto kykeni tekemään silloisissa olosuhteissa vaikeita päätöksiä, jotka nyt helpottavat tilannettamme. Jotkut teistä saattavat todeta tästä lausumastani, että perusteetonta optimismia- ja että silloin olisi pitänyt tehdä kovempia päätöksiä. Mutta kokousmuistiinpanojani selattuani, voin vakuuttaa epäilijöille että ne olivat kovia päätöksiä taloudellisen kasvun oloissa- eikä niistäkään kiitosta herunut.

Erittäin huomioarvoista niissä päätöksissä on se, että ne tehtiin valtuustosopimuksen pohjalta, sopimuksen johon kaikki valtuustoryhmät 2004 vaalien jälkeen sitoutuivat. Sopimus oli kompromissi, jossa jokainen ryhmä joutui antamaan periksi, mutta samalla jokainen ryhmä sai lävitse tärkeimmikseen nostamiansa asioita. Kuten alussa totesin, en etsi syyllisiä. Mutta voin todeta, että oli todella sääli, ettei vuoden 2008 vaalien jälkeen kaikilta ryhmiltä löytynyt halukkuutta edes neuvotella sopimuksesta, joka siten jäi luonnollisesti syntymättä.
　
Taantuman lisäksi meitä koettelee myös väestörakenteemme. Vihdin kunnan sijainti pääkaupunkiseudulla, sen reunalla, johdattelee asukasrakennettamme. Työssäkäyntialueen ytimen reunoille muuttavista suuri osa on nuoria perheitä jotka lasten kasvaessa tarvitsevat tilavamma asunnon, edullisemmalla hinnalla kun mitä se maksaisi Helsingissä tai Espoossa. Positiivista tilanteessamme on se, että meidän ikärakenteemme on nuori, mutta negatiivisena se että huoltosuhteemme vastaa monien itä-suomen kuntien lukemia jossa haasteena on väestönikääntyminen.

Vihtiin muuttavien perheiden vanhemmat ovat usein työuransa alussa, mikä yhdistettynä usein suuriin vähennyksiin ja kunnallisten palveluiden ahkeraan käyttöön tarkoittaa sitä etteivät he ole niitä kaikkien kuntien havittelemia "parhaita veronmaksajia". Kun yhtälöön liitetään vielä Vihdin alhainen työpaikkaomavaraisuus sekä alhainen jalostavan yritystoiminnan ja teollisuuden aste kunnassamme verokertymä per asukas jää rutkasti jälkeen monista muista pääkaupunkiseudun kunnista.

Miksi sitten kertaan Vihdin väestörakennetta tai verokertymää. Siksi, että mainituista syistä, meidän palvelummekaan eivät voi olla samankaltaiset kuin Helsingissä tai Espoossa. Näin siis siitäkin huolimatta, että samankaltaista palvelutasoa usein meiltä toivotaan. Minäkin toivon että palvelutasomme voisi olla näiden vauraiden lähikaupunkien tasolla, mutta ikävä kyllä se on monilta osin mahdotonta.

Edellä mainittuun liittyen on kuitenkin todettava, että maantieteellinen sijaintimme on meille kuitenkin ehdottomasti suuri mahdollisuus, ei heikkous tai uhka.

Tästä syytä meidän on tehtävä omat ratkaisumme, lähtien liikkeelle omista tuloista ja menoistamme. Lopuksi nostan esille muutamia budjetin valmistelussa esille nousseita kysymyksiä.

Ensiksi on todettava että kunnanhallitus on tarttunut tiukasti toimeen talouden tasapainottamiseksi ja palveluiden turvaamiseksi, ja hyvä niin.
Peruspalvelukuntayhtymän Karviaisen osalta Keskustan valtuustoryhmä tukee kunnanhallituksen kantaa. Karviaisen asioista yksityiskohtaisemman puheen piti jo Keskustan valtuutettu Tuukka Salminen, Karviaisen hallituksen jäsen.

Lasten kotihoidon ns. Vihti-lisä. Keskustan valtuustoryhmä tukee voimassa olevaa valtuuston päätöstä, jonka mukaisesti Vihti-lisää jatkuu nykyisillä ehdoillaan vuonna 2010. Vuoden 2010 aikana Vihti-lisän käytöstä ja vaikutuksista tehdään perusteellinen selvitys, jonka pohjalta sen jatkoa arvioidaan vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. Tämän kannan taloudellisen ja toiminnallisen tärkeyden, loogisuuden ja järkevyyden avaa kohta laajemmin valtuutettu Malmgren puheenvuorossaan.

Opetustoimen tuntikehyksen valmistelussa esitettiin että tuntikehystä voidaan leikata noin 330　000 eurolla, opetustoiminnan silti vaarantumatta. Keskustan valtuustoryhmä ei ole valmis näin suureen leikkaukseen, vaan me kannatamme esitettyä huomattavasti pienempää noin 110　000 euron leikkausta. Tuntikehyksen jakamisessa määrärahan puitteissa päätäntävalta kuuluu kasvatus- ja koulutuslautakunnalle.

Yksityistie avustusten lakkautusta emme missään nimessä kannata, kannatamme kunnanhallituksen ehdotusta yksityistieavustussummaksi.

Investointien karsinta ja lykkääminen sekä tukeutuminen jo olemassa olevaan palveluverkkoon on näissä taloudellisissa olosuhteissa järkevää.
Miljoonan euron lisäsäästötavoitetta kannatamme sen uudistuneessa muodossa, jonka valtuutettu Luhtasela jo esitteli Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa.
Päätetään miljoonan euron kustannussäästön aikaansaamisesta suunnittelukauden (2010-2012) aikana. Säästöjä etsitään niin henkilöstökuluista kuin henkilöstökuluja korvaavien palveluiden ostoista. Kaikki palveluiden ostosopimukset tarkastellaan uudelleen. Säästöjen aikaansaamiseksi henkilöstökustannuksissa, henkilöstöä kannustetaan hyödyntämään mahdollisuuttaan esim. palkattomien vapaiden käyttämiseen. Kaikkien avoimien virkojen täyttäminen sekä uusien virkojen perustaminen käsitellään kunnanhallituksessa.

Keskustan valtuustoryhmä pitää lomautuksia tai irtisanomisia ehdottoman viimeisenä- äärimmäisenä keinona, joita emme halua joutua toteuttamaan. Jos ja kun asetetut säästötavoitteet on mahdollista tavoittaa vapaaehtoisin keinoin, lomautuksia tai irtisanomisia ei tarvita.

Ongelmallisena Keskustan valtuustoryhmä pitää sitä, ettei henkilöstöä ei ole aina kuultu kunnan sisäisissä prosesseissa. Ei edes esimerkiksi silloin kun keskuksilta pyydetään ehdotuksia säästöiksi tai säästöjen kohdentamiseksi. Käyttöön otettu aloitelaatikko on hyvä idea, kunhan sinne jätetyt aloitteet otetaan tosissaan ja käsitellään asianmukaisesti.

Vielä lopuksi haluan todeta, että tässä keskustelussa ei kannata sanoa ettemme nostaneet veroja vuodelle 2010. Me nostimme kiinteistöveroa rajusti. Toivottavasti emme nostaneet kiinteistöveroa niin paljon että se ehkäisisi uusien yrittäjien saamista kuntaan, sillä työllistämisen ja yhteisöverojen maksamisen lisäksi yrityksethän ne suurimmat kiinteistöverotkin maksavat.