Yhteystietoni

Eerikki Viljanen
+358 50 525 2727
eerikki.viljanen@eerikki.fi

Keskustan ryhmäpuheenvuoro Vihdin kunnan talousarviosta vuodelle 2011

Arvoisa puheenjohtaja,

Olemme taas tiukan paikan edessä, kun jaamme rajallisia resursseja. Muistelin päivällä, että enemmän tai vähemmän samassa tilanteessa olemme olleet jo pitkään Vihdin valtuustossa riippumatta siitä onko voimassa ollut "valtuustosopimusta" vai ei. Sopimuksellisuuden ja sopimuksettomuuden ero on ollut lähinnä se kuinka kovia puheita valtuustossa on pidetty.


Olin ensimmäisen kerran valtuustossa päättämässä Vihdin kunnan budjetista vuonna 1997. Tässä reilussa 10 vuodessa Vihdin kunnan asukasmäärä on kasvanut ja myös palveluiden tarve on kasvanut. Kunnan tarjoamien palveluiden määrä on kasvanut, samoin kuin vihtiläisten verorasitus.
Vihdin kunta on investoinut erittäin rajusti. Uusia päiväkoteja, kouluja, liikunta- ja muita harrastepaikkoja on rakennettu, ja uusia kunnallisia palveluita on lanseerattu. Kunta on siis kasvattanut palveluntarjontaansa, parantanut palvelutiloja ja lisännyt palvelua tuottavien työntekijöiden määrää.
Kaikki tämä on rahoitettu veroilla, maksuilla, avustuksilla, valtionosuuksilla sekä myymällä omaisuutta, ottamalla velkaa, nostamalla veroja ja maksuja sekä tehostamalla palveluntuotantoa.


Vaikka me vihtiläiset olemme monissa asioissa hyvin perinteisiä ja varovaisiakin, olemme lähteneet mukaan, lyhyelläkin varotusajalla, suuriin hankkeisiin - Puhtiin, Karviaiseen sekä Idea-Park -kaavailuihin ja muihin Etelä-Nummelan kehittämistoimiin.
Näiden kuten muidenkin suurien hankkeiden eteneminen ja niistä kunnalle mahdollisesti koituva hyöty riippuu muistakin kuin vain meistä. Tämän me olemme saaneet kokea, välillä karvaastikin. Suuriin ja kirpaiseviin asioihin kuuluu myös kansainvälinen taloudellinen taantuma, jonka kerrannaisvaikutuksilta Vihtikään ei ole ollut suojassa.


Kulunut vuosi ei ole ollut Vihdille taloudellisesti hyvä vuosi, mutta parempi kuin pelkäsimme. Talouden taantuma näkyy Vihdissä, mutta valtiovallan johdolla aloitetut ripeät elvytystoimet ovat suojanneet kotimaisia työpaikkoja ja ostovoimaa. Tämä näkyy meilläkin muun muassa odotettua parempina työllisyyslukuina, ja sitä kautta parempana kuntatalouden tilana.
Kuten taantuma, myös Länsi- ja Etelä-Euroopassa muhiva rahoituskriisi vaikuttaa Suomeen ja Vihdin kuntaan. Suuri kysymys onkin nyt, miten kriisi etenee. Miten EU:n ja valtakunnan politiikan tasolla suhtaudutaan kriisiin ja miten sen johdosta toimitaan. Kysymysmerkkinä on sekin mikä on kriisin vaikutus suomalaisten työllisyyteen ja valtiontalouteen?


Oli kansainvälisten kriisien toteutuma mikä tahansa, Suomen julkiselle taloudelle ei ole odotettavissa ”kissan päiviä”. Taantuman iskut otettiin vastaan pitkälti valtiontaloudella - valtio velkaantuu nyt joka päivä noin 35 miljoonaa euroa. Tänä vuonna valtion velka kasvaa lähes samalla määrällä kuin mitä Vihdin kunnalle on siunaantunut koko sen olemassaolon aikana.


Vaikka Suomen valtiontalous onkin globaalissa ja eurooppalaisessa katsannossa hyvässä kunnossa, niin pitää muistaa, että meillä jokaisella suomalaisella on ”valtion piikissä” noin 14 000 euron saatavat. Suomessakin populistiset äänenpainot huutavat medioissa milloin millaistakin toimintaohjetta vastuullisen taloudenpidon vastapainoksi. Mutta uskon että nekin, ainakin hiljaa sisimmässään, tietävät enemmistön vastuullisten päätösten välttämättömyyden.
Suuri kysymys kuuluukin, miten meidän pitää nyt tässä tilanteessa toimia?
Vihdin kunnan taloudellinen tilanne rajaa toimintamahdollisuutemme ikävä kyllä hyvin kapealle. Kuntaamme muuttavista suuri osa tulee Helsingistä ja Espoosta, mutta meillä ei ole varaa tarjota muuttajille samankaltaisia kunnallisia palveluita kuin mihin he ovat tottuneet. Ja vaikka Vihti on kasvukunta ja sellaisena pyrkii jatkamaankin, ei kunnan palvelutarjontaa ja kuntataloutta voida, eikä pidä, ajatella ”vain” kuntaan muuttavien ehdoilla.


Kunnanvaltuuston tehtävä on ajatella pitkäjänteisesti, inhimillisesti ja taloudellisesti kestävästi - budjettikauden ylittävällä aikajänteellä. Me olemme vastuussa kuntapalveluista ja taloudesta nykyisille kuntalaisille, nyt ja tulevaisuudessa.


Kuntapolitiikan suola on päättäjien läheinen suhde päätöksenteon kohteisiin. Suuri osa valtuutetuista on paitsi luottamushenkilöitä myös kunnan työntekijöitä. Niidenkin, jotka eivät ole kunnalla töissä, lähipiiriin kuuluu useampia kunnan työntekijöitä. Läheisyyteen liittyy sekin, että me kaikki asumme Vihdissä ja me kaikki käytämme tavalla tai toiselle kunnan palveluita - käytön laajuudessa on tosin paljon vaihteluita. Juuri tämä läheisyys tekee budjettikeskusteluista hyvin vaikeita. Kunnalla kun ei ole kuntalaisen näkökulmasta yhtään ylimääräisiä palveluita, vaan pikemminkin aina liian vähän palvelutarjontaa.
Palveluiden laajuuskysymykseen saa toki erilaisia vastauksia, kun rinnalle nostetaan kysymys niiden verorahoituksesta. Rahoituksen kanssa käy helposti samalla tavalla kuin 1990-luvun laman yhteydessä käsitellyssä kysymyksessä työn jakamisesta. Kaikki olivat valmiita ”puolittamaan omat työnsä - ja naapurin palkan”.


Kun tähän lisätään vielä se, että täällä valtuutettuja on aikalailla kaikista Vihdin väestöryhmistä, kuten hyvä onkin, takaa tämä asetelma sen, ettei kokonaistalouden niukkuuden jakamiseen löydy valtuustotasolla lähtökohtaista innokkuutta. Me kaikki jättäisimme mielellämme säästölistoista pois ainakin ”pari itsellemme tärkeintä asiaa”. Ja jos me kaikki toimisimme näin, lopputulos ei olisi vastuullista talouden pitoa, vaan kustannusten hallitsematonta lisäämistä.
Tämä periaatteellinen johdatus liittyy mielestäni oleellisesti nyt käsiteltävään budjettiin. Ja vaikka puhuin edellä paljon säästöistä, niin huomata pitää, että kunnanhallituksen esityksellä Vihdin kunnan menot tulisivat kasvamaan vuonna 2011 lähes 3%. Oikeampi termi onkin puhua kustannusten kasvun rajoittamisesta, ei säästöistä.


Muistuttaa pitää myös siitä, että me olemme jo päättäneet korottaa kuntalaistemme verotusta tulevalle vuodelle, ja ettei Vihtiläisten palvelutarjonta, verorasitus tai velkataakka ole todellakaan kevyimmästä päästä - päinvastoin.
Keskustan Vihdin valtuustoryhmä on käsitellyt Vihdin kunnan talousarviota vuodelle 2011 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2011- 2013 useita kertoja, laskin että ryhmäkokouksissamme siitä on käytetty yli 100 puheenvuoroa. Keskustan Vihdin valtuustoryhmä kannattaa talousarvion vuodelle 2011 ja taloussuunnitelman vuosille 2011-2013 hyväksymistä kunnanhallituksen esittämässä muodossa. Olemme käyneet budjetin yksityiskohdista monia keskusteluja, pyytäneet lisätietoja ja miettineet vaihtoehtoja. On selvää, ettei taloudellisen niukkuuden jakaminen ole mukavaa, mutta ryhmässämme ymmärretään vastuullisen talouden hoidon välttämättömyys.
Me olemme vastuussa talouden hoidosta kuntalaisille. Ja tätä vastuuta ei pidä paeta populistisen ”sulle-mulle” tai ”miksi juuri tähän ei voitaisi lisätä vähän” -retoriikan taakse. Budjetti on kokonaisuus. Kukin meistä löytää sieltä kohtia, joihin ei ole välttämättä tyytyväinen, mutta nyt ei olekaan kyse tyytyväisyydestä vaan vastuusta ja sen kantamisesta. Kyse on siitä, että miten parhaiten takaamme kuntalaisten palvelut, kunnan talouden, sekä sen että kuntamme säilyttää mahdollisuuden itsenäiseen päätöksentekoon ja siten kuntamme ja kuntalaistemme menestyksen jatkossa.


Keskustan valtuustoryhmä on valmis noudattamaan vastuullista talouslinjaa, vaikka tiedostamme sen olevan raskasta, etenkin kunnan henkilöstölle. Kunnan henkilöstö on kunnan tärkein voimavara, josta omalta osaltamme olemme pitäneet huolta mm. siten, ettemme kannata ns. pakollisia henkilöstösäästöjä. Keskustan kanta on ollut, ja on, että kannustamme henkilöstöä vapaaehtoisien säästöjen etsimiseen esimerkiksi vapaaehtoisia palkattomia vapaita pitämällä. Näin siis siitäkin huolimatta, että taloudellisesti paremmassa asemassa olevat ja kilpailukykyisemmät naapurikuntamme ovat ottaneet käyttöönsä mm. henkilöstöjensä lomautukset taloutensa tasapainottamiseksi.


Ikävä kyllä tämä kädenojennuksemme Vihdin kunnan ja Karviaisen henkilöstölle vaatii tarkkaa ja vastuullista taloudenpitoa muualla kunnassamme. Me olemme valinneet vastuullisen talouden ja myötämielisen suhtautumisen henkilöstöön - eli kepin sijasta porkkanan.


Tässä valtuustokeskustelussa tullaan monella suulla kohta todistamaan, että valittavana olisi myös se, että saisimme kaiken. Tämä ei ikävä kyllä ole mahdollista. Jokainen vihtiläinen ymmärtää omasta taloudestaankin sen, ettei koko ajan voi syödä enemmän kuin tienaa. Tämä koskee myös kuntaamme. Vasemmiston perinteinen vastaus tähän ongelmaan on korottaa veroja enemmän. Veroja olemme jo korottaneet, mutta korotuksillakin on rajansa. Jos kaikki veronkorotukset - ja etenkin menojen lisäykset, joita vain minunkin valtuustoaikana on vasemmalta tarjoiltu - olisi toteutettu, olisi vihtiläisten kunnallinen palkkaveroprosentti jo lähellä 30:tä, ainakin yli 25%.
Viime vuoden budjettivaltuustossa vasemmisto esitti verojen korottamista toteutunutta enemmän. Tuolloisen korotuksen tulovaikutus olisi ollut noin 3 miljoonaa. Mutta jo samassa valtuustokeskustelussa vasemmiston taholta esitettiin menolisäyksiä lähes 6 miljoonalla eurolla, tarkkaan ottaen 5,6 miljoonalla. Eli toteutumattoman korotuksen varjolla esitettiin menonlisäyksiä lähes tuplamäärä. Tällaisten lisäysesitysten vastustaminen ei ole mukavaa, eikä sillä saa suosiota, mutta jonkun on kannetta huolta ja vastuuta myös tulevaisuudesta.


Tulevaisuuteen liittyy myös se, että monien korotusten sanotaan olevan ennalta ehkäiseviä säästäen menojamme siten jatkossa. Tämä voi joiltakin osilta olla totta, mutta tässä yhteydessä on muistettava, että me teemme kunnanhallituksen esityksen toteuttamisellakin valtavasti ennaltaehkäisevää työtä.
Muistettava on myös se ikävä tosiasia, että vaikka tekisimme kaiken mahdollisen ennaltaehkäisevän työn, emme silti voisi estää osaa vahingoista syntymästä. Ja kaikkeen mahdolliseen ennaltaehkäiseväksi luettavaan työhön meillä ei olisi missään olosuhteissa, millään veroprosenteilla varaa. Ennaltaehkäisevän työn listahan on ikävä kyllä loputon.


Puheen lyhentämiseksi nostan esille ennakkoon valmistelemistani asioista vain kaksi. Nämä huomiot liittyvät lähinnä budjetin toteutukseen, täydentäen budjettikirjojen tietoja.


Perhepäivähoidon määrärahan vähennys esitys on hyväksyttävissä siitä ikävästä syystä, ettei perhepäivähoitajia ole saatu yrityksistä huolimatta. Mutta koska ko. hoitomuodolla olisi käyttäjien piirissä kysyntää, ja se on kunnalle edullista, tämä päätös ei saa tarkoittaa sitä, ettei uusia perhepäivähoitajia edelleen etsittäisi ja sopimuksia olisi valmius tehdä jos halukaita löytyy.
Palajärven työpaikka-alueen suunnittelun määräraha, eli tarvittava rahoitus ulkopuolisen asiantuntemuksen ostamiseen alueen käytön ja sinne tulevan tarjonnan suunnitteluun, on löydettävissä keskuksen nykyisistä määrärahoista. Tällaisen tiedon ryhmämme on tiedusteluihinsa saanut. Alue on riidaton, loistavalla sijainnilla ja kunnan hallussa. Sen hyödyntämistä on vietävä eteenpäin, jotta kunnan elinkeinopolitiikkaan, työpaikkaomavaraisuuden kasvamiseen ja veropohjan vahvistumiseen saadaan vauhtia. Teknisessä- ja ympäristökeskuksessa voidaan mm. myöhentää avoimien virkojen täyttöä. Näin säästetään palkkamenoissa ja tämä säästö voidaan käyttää välttämättömän ulkopuolisen resurssin hankkimiseen, joka alueen hyödyntämisen suunnitteluun tarvitaan.


Ja mitä tulee moniin muihin kohteisiin mitä täällä noussee esille – vastuullisuus ei ole aina mukavaa, mutta pakollista. Nyt käsittelemme talousarviota, jonka mukaan, ja tarvittaessa josta huolimatta, etenkin kunnanhallitus voi ja sen pitää reagoida mahdollisiin muuttuneisiin tarpeisiin vuoden aikana.


Vihdissä on hyvät kuntapalvelut, ja hyvät palveluiden tuottajat. Meidän ei pidä nyt täällä maalailla uhkakuvia siitä kuinka ”loppu tulee just” jos kunnanhallituksen esitys budjetiksi hyväksytään. Tällaiset puheet eivät tee oikeutta Vihdin kunnan työntekijöille, vihtiläisille veronmaksajille, kuntalaisille eikä etenkään koko Vihdin kunnalle.