Yhteystietoni

Vuoden 2009 kunnallisvaalien kärkiteemoja

Lapsiperheet 

Lapsiperheiden palveluja ja valinnanvapautta tulee kehittää. Päivähoidon laadun ja saatavuuden on oltava korkealla tasolla.  Lastenhoidon laajuutta ja valikoimaa on kyettävä turvaamaan säilyttämällä Vihti-lisään tehty korotus sekä tukemalla perhepäivähoitoa. Näillä toimilla vähennetään myös päivähoitoon kohdistuvaa painetta, ja turvataan sitä että kullekin lapselle löytyisi mahdollisimman sopiva hoitopaikka, mahdollisimman läheltä kotia. Perheiden mahdollisuuksia kotiavun saamiseen vaikeissa tilanteissa pitää parantaa. Kotiavun kehittäminen vahvistaa perheiden turvaverkkoa kunnalle taloudellisesti ja toiminnallisesti edullisella tavalla.

Lähikoulut 

Edellisellä vaalikaudella kuntamme kouluverkkoa supistettiin, mutta alkavalla vaalikaudella niin ei pidä tehdä. Lähi- ja kyläkoulut ovat muutakin kuin turvallisia oppimisen paikkoja. Koulut ovat alueidensa sydämiä, kulmakunnan aktiivisuuden, elävyyden ja yhteisöllisyyden lähteitä. Lähikoulut ovat myös Vihdin markkinointivaltti, asia jota ei pidä unohtaa pääkaupunkiseudun kuntien välisessä kilpailussa.

Taistelu koulujen puolesta on välillä tuntunut epätoivoiselta, koska lähikoulujen puolesta esitettyjä perusteluja on kyseenalaistettu poliitikkojen lisäksi myös virkamiesten toimesta. Keväällä koulukeskustelun luonne kuitenkin muuttui, sillä pitkään vaaditun kouluverkkosuunnitelman valmistuminen osoitti oikeiksi suuren osan lähikoulujen puolustajien perusteluista. Kouluverkko suunnitelma tukee kantaani, että lähikoulujen säilyttäminen on kunnalle edullista myös taloudellisesti.

Iltapäiväkerhotoiminta

Vihti on valtakunnallisesti tunnettu lasten iltapäiväkerhotoiminnasta, Vihti oli ensimmäisiä kuntia jossa iltapäiväkerhotoiminta aloitettiin. 1990- luvun laman aikana kerhotoimintaa supistettiin, ja 2000-luvulla sitä on laajennettu uudelleen.

Kerhotoiminnan kysyntä on kasvanut tasaisesti lasten määrän sekä työelämän vanhemmille asettamat vaatimukset kasvun mukana. Työelämän vaativuus näkyy yhä useamassa perheessä epäsäännöllisinä työaikoina ja pidentyneinä työpäivinä. Tässä ristipaineessa iltapäiväkerhojen merkitys turvallisena koulupäivän jatkona korostuu.

Monilla alueilla Vihdin kunnan resurssit eivät ole riittäneet kuin ykkösluokkalaisten iltapäiväkerhojen mahdollistamiseen, ja osilla kouluista kerhoista vastaavat vanhempainyhdistykset. Iltapäiväkerhotoiminnan laajentaminen, esimerkiksi hyödyntämällä laajemmin kunnan koulukiinteistöjä ei ole kunnalle suuri kustannuskysymys. Kunnan tukea vanhempainyhdistyksille tulee korottaa varsinkin niillä kouluilla joilla yhdistys on ottanut toiminnan vastuulleen.

Vapaa-aika

Vihti on tunnettu erittäin vireästä järjestötoiminnastaan. Vihtiläiset ovat aina olleet aktiivisia toimimaan niin nuoriso-, kulttuuri- kuin urheilujärjestöissäkin. Järjestöt ovat kunnallemme huomattava voimavara, voimavara jota tulee tukea ja vaalia huolellisesti. Kunta ei yksin pysty pitämään järjestöjä yllä, mutta kunnalla on resurssit auttaa järjestöjä toimimaan.

Tällä hetkellä yhteiskuntaamme puhuttaa etenkin lasten ja nuorten fyysinen ja henkinen hyvinvointi. Mielestäni tehokkainta nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä on heidän elämänlaatunsa kohottaminen ikään, sukupuoleen tai sosioekonomiseen asemaan katsomatta. Vapaa-ajan toiminta ja sen tarjoamat mahdollisuudet vastaavat juuri tähän haasteeseen. Suomessa ollaan vuorotellen huolissaan lasten ja nuorten lihomisesta, liikkumattomuudesta, yhteisöllisyyden tai ilon puutteesta sekä oman kulttuurimme, suomalaisuuden tuntemattomuudesta. Huolestuneisuudesta huolimatta järjestöt kituuttavat voimavarojen puutteessa.

Järjestöjen toiminnan tukeminen auttaa meitä siinä mikä on kunnan perustehtävä, eli meidän kuntalaisten elämänlaadun parantamisessa. Siksi järjestöjen toiminta-avustuksia ei pidä laman aikanakaan supistaa vaan pikemminkin pyrkiä kasvattamaan niitä. Tämä vaatimus ei ole löperöä jakopolitiikkaa, vaan myös taloudellisesti järkevää tulevaisuuspolitiikkaa. Järjestöjen vapaaehtoistyö tuottaa yhdellä kunnan sijoittamalla eurolla moninkertaisesti tuloksia. Järjestötyön ongelma vain on se, ettei positiivisia vaikutuksia usein huomata, ennen kuin ne on menetetty.

Terveyspalvelut 

Väestön ikääntyminen on tulevaisuuden haaste myös meillä Vihdissä. Meidän tulee huolehtia siitä, että terveys- ja vanhuspalveluiden laatutaso on korkea, siis vaikka palvelut tuotetaankin liikelaitoskuntayhtymä Karviaisen toimesta.

Säästösyistä tehty iltapäivystyksen siirto Lohjalle on säästänyt kunnan varoja, mutta se on samalla myös huonontanut huomattavasti kuntalaisten palveluita. Mielestäni päivystyksen siirrolla saavutetut säästöt eivät ole tarpeeksi merkittäviä, verrattaessa niitä huonontuneeseen palvelutarjontaan. Näin ollen Vihdin kunnan tulee palauttaa iltapäivystys Nummelaan. 

Vihdin kunnan resurssit ovat tällä hetkellä riittämättömät lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukemiseen. Tässä työssä oleellista on se, että apua on saatavilla jo ennen kuin ongelmat kasvavat viranomaismittoihin. Eli Vihdissä tulisi lisätä resursseja varsinkin ennaltaehkäisevään työhön, jossa ongelmat ovat parhaiten havaittavissa ja helpoiten ratkaistavissa. Viime vaalikaudella lisäpanostusta tehtiin perustamalla lisää yksi koulukuraattorin virka. Se oli hyvä alku, mutta panostusta tarvitaan vielä lisää, varsinkin perheiden kanssa tehtävään työhön.

Kuntamme alueella toimii myös useita yhdistys- tai yritysmuodossa toimivia alan palveluntarjoajia, joiden palveluita kunta ei juuri käytä. Tällä hetkellä kunnan palveluiden piiriin on pitkät jonotusajat, vaikka tilanteet vaatisivat usein välitöntä reagointia. Mielestäni kunnan tulisikin tukeutua nykyistä enemmän näiden toimijoiden palveluihin, jotta pystyisimme toteuttamaan ns. varhaisen puuttumisen periaatetta. Varhaisen puuttumisen malli on varsinkin inhimillisesti, mutta myös taloudellisesti paras toimintamalli.

Vanhuspalvelut

Koti on meille kaikille paras paikka elää. Arvokasta vanhuutta on tuettava mm. parantamalla vanhusten mahdollisuuksia kotona asumiseen.

Kotipalveluiden parantaminen ei ole ainoastaan inhimillisesti oikein, vaan se on myös taloudellisesti kunnalle erittäin järkevää. Kotipalveluihin satsaaminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, ettei palveluasumiseen tai laitoshoitoon pääsisi silloin, kun siihen on tarvetta.

Omaishoito 

Omaishoitajien työ on erittäin tärkeää, mutta samalla myös usein hyvin raskasta. Omaishoitajat huolehtivat läheisestään kellon ympäri saaden siitä ainoastaan hyvin pienen korvauksen. Korvaustason lisäksi ongelmana on omaishoitajan työn raskaus.

Hoitajilla on lakisääteinen oikeus kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Mutta koska kunnalla ei ole riittäviä resursseja vanhuspalveluiden porrastamiseen, hoidettavat joutuvat yleensä näiden vapaapäivien ajaksi terveyskeskuksen vuodeosastolle, ja kuormittavat näin ollen vuodeosastoa. Tämän ongelman ratkaisemiseksi tein valtuustoaloitteen ns. läheislomitusjärjestelmän käyttöön ottamiseksi Vihdissä. Aloite löytyy näiltä sivuilta "puheita ja kirjoituksia" -osiosta. Aloitteeni tärkeydestä kertoo se, että se käsiteltiin kunnassa pikavauhtia ja läheislomitusjärjestelmä otettiin Vihdissä käyttöön keväällä 2009 (vain muutamia kuukausia aloitteen tekemisen jälkeen).

Läheislomitusmalli tuo helpotusta monien omaishoitajien arkeen. Mallissa hoidettavan ei tarvitse lähteä tutusta ympäristöstään hoitajan loman vuoksi, hoitaja saa pidettyä vapaansa joustavammin, hoitajaa lomittava läheinen saa korvauksen työstään, hoitoporrastus toimii paremmin ja terveyskeskuksen vuodeosasto ei kuormitu lomien vuoksi. Näin ollen läheislomitusjärjestelmä sekä parantaa palveluita, että säästää kunnan varoja.

Yksityistiet

Yksityistieavustuksia on korotettava tai yksityisteiden varrella olevien kiinteistöjen kiinteistöveroa on laskettava

Kunnallisvaaliteemoissani olen nostanut esille yksityistieavustusten korotusten välttämättömyyden tai vaihtoehtoisesti yksityisteiden varrella olevien kiinteistöjen kiinteistöveron laskemisen. Miten tämä on perusteltavissa?

Valtion tai kuntien ylläpitämien teiden tai katujen varrella olevien kiinteistöjen omistajilta perittiin katumaksua aina 1990-luvulle saakka. Tällöin mm. katu- ja manttaalimaksut korvattiin kiinteistöverolla, jota alettiin periä kaikilta kiinteistöjen omistajilta. Lakimuutoksen yhteydessä todettiin, ettei yksi ja sama kiinteistöverotaso ole kiinteistöjen omistajille tasapuolinen osan maksaessa teidensä ylläpidon itse, samalla kun toisilla teiden ylläpidosta ja kustannuksista vastaa kunta tai valtio. Tilanteen tasapainottamiseksi valtio otti käyttöön tiekunnille teidenpitoa varten jaettavat ns. yksityistieavustukset.

Pääministeri Lipposen hallituksen aikana (1996) valtio vetäytyi yksityisteiden kunnossapidon avustamisesta ja vastuu avustuksista sälytettiin kunnille. Vihdissä kunnanavustusten tasoa nostettiin niin, että puolet poistuneista valtionavuista tuli kuitattua. Kunnan heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta tämä katsottiin perustelluksi, koska samalla vastaavasti kunnan valtiolle maksama paikallistiekorvaus poistui.

Vihdissä kunnan keräämiä kiinteistöveroja on korotettu vuosien varrella useita kertoja, mutta siitä huolimatta yksityisteiden avustuksia on leikattu kunnan kulujen karsimisen nimissä. Näin siis siitäkin huolimatta, että teiden ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Tällä hetkellä avustukset kattavat keskimäärin enää noin 14% Vihdin yli 140 yksityistien noin 350 tiekilometrin kunnossapidon kustannuksista. Yksityisteiden tukemiseen käytetään tällä hetkellä vain noin 3 % kunnan kiinteistöverotuotoista. 

Kunnat päättävät perittävien kiinteistöverojensa tasot valtion määrittelemissä rajoissa. Suomen hallitus on vastikään korottanut kuntien kiinteistöverojen rajoja vuodelle 2010, ja valtionvarainministeri Jyrki Katainen on patistanut kuntia korottamaan huomattavasti kiinteistöverojaan. Vihdin kohdalla Kataisen kehotus tulee toteutumaan varmasti, sillä jo valtion uusi alaraja 0,32 % on korkeammalla kuin Vihdin tämänhetkinen vakituisilta asuinrakennuksilta perittävä vero 0,30 %. Ministerin toiveet ja kunnan taloudellinen ahdinko johtanevat siihen, että Vihdissä ainakin virkamieskunta tullee ehdottamaan huomattavaa kiinteistöverojen korottamista vuodelle 2010.

Kuntalaisten tasapuolisen kohtelun nimissä ainakin osa kohoavan kiinteistöveron tuotoista on käytettävä yksityistieavustusten korottamiseen. Yksityisteiden varrella asuvat eivät saa olla moninkertaisen ”kiinteistöverotuksen” kohteina maksaessaan niin varsinaista kiinteistöveroa kuin koko ajan kohoavia tiemaksujakin.

Kunnan talous 

Kunnan palvelut rahoitetaan kunnallisverojen tuotoilla sekä valtiolta saatavilla valtion osuuksilla. Valtionosuuden määrittelee hallitus ja eduskunta, joten niihin ei kunnanvaltuusto juurikaan pysty vaikuttamaan. Kunnallisverotuloihin sen sijaan pystymme vaikuttamaan. Vihdin kunnallisveroprosentit ovat jo suhteellisen korkeita naapurikuntiimme verrattuna. Näin ollen verojen korottaminen ei ole mielestäni ensisijainen ratkaisu tulopotin kasvattamista mietittäessä, mutta olen valmis veronkorotuksiin tilanteessa jossa muut keinot on jo käytetty. Näitä muita keinoja pitäisi Vihdissä kartoittaa Vihdin kunnan strategian uudistamisprosessissa.

Kuntastrategia on päivitettävä

Maailmanlaajuisen talouden taantuman oloissa syntyy helposti mielikuva, että meidän vihtiläistenkin on vain sopeuduttava siihen mitä ”maailma” tuo tullessaan. En allekirjoita tätä ajautumisen ajatusta. Mutta vaikuttaaksemme taloudelliseenkin tulevaisuuteemme, meillä pitää olla selvät askelmerkit siitä mihin suuntaan haluamme Vihtimme kehittyvän. Yrityksissä ja useissa kunnissakin nämä askelmerkit on määritelty strategiassa.

Vihdin kunnalla ei ole voimassa olevaa kuntastrategiaa, eikä mitään muutakaan kirjattua strategiaa. Vihdin strateginen linja on rakentunut muutaman ylimmän virkamiehen yksittäisten linjausten pohjalle. Virkamiesten suuri ja nopeatahtinen vaihtuvuus on kuitenkin jatkunut Vihdissä jo vuosia, tämä on johtanut myös linjausten nopeisiin muutoksiin.

Toimin viime valtuustokaudella Vihdin taloutta ja toimintaa arvioivan tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Peräänkuulutimme jokaisessa arviointikertomuksessamme uuden strategiaprosessin aloittamisen tärkeyttä. Nyt strategiatyö on kunnassa aloitettu, mutta valtuutettujen arvioiden mukaan suhtautuminen prosessiin on ollut vähättelevää. Nyt tämä strategiatyö pitää saada uusille urille.

Onnistuneiden strategioiden tai tulevaisuussuunnitelmien sisältö vaihtelee tavoitteiden ja tekijöidensä mukaan, mutta yhteistä suunnitelmille ovat usein seuraavat asiat. 1. Suunnitelmat valmistellaan yhdessä, ja kaikki joita se koskee pääsevät sanomaan valmistelussa sanansa. 2. Suunnitelmaan kirjataan kaikki tarvittavat linjaukset asioista joista ennakoidaan muuten syntyvän näkemyseroja. 3. Suunnitelmat tehdään niin, ettei yksittäisten toimijoiden tai tilanteen vaihtuminen estä suunnitelman toteuttamista. 4. Jo suunnitelmaa luotaessa sovitaan palaute ja päivityskeinoista joilla suunnitelmien toteutumista seurataan ja tehdään mahdollisia muutoksia. 5. Kaikkien joita suunnitelma koskee, on myös sitouduttava aidosti sen tavoitteisiin ja toteuttamiseen.

Vihdin kunnassa onnistuneen strategia tai suunnitelmatyön perusta on avoimuus, vuorovaikutteisuus ja sitoutuneisuus. Työssä pitää nostaa ”kissa pöydälle”, ja löytää ratkaisu suurimpien näkemyserojen välille. Työ on valmisteltava avoimesti ja niin että kaikki kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan. Ja kaikkien asianosaisten on sitouduttava sen toteuttamiseen.

Onnistuneen strategian noudattamisella on mahdollista säästää merkittävästi kunnan varoja, ilman että palvelutoiminnasta tarvitsee tinkiä. Suurimmat säästöt olisi mahdollista saada kunnan toiminnan johdonmukaistumisella. Tämä tarkoittaisi luopumista Vihdin perinteisestä ”ees taas” veivaamisesta. Päätöksenteon, palveluiden ja henkilöstön jatkuvaan muutostilaan ja epävarmuuteen hukkuu merkittävä osa kunnan resursseista.

Elinkeinopolitiikka

Kuntastrategian osana meidän tulee myös päivittää Vihdin elinkeinopolitiikan suunta, uudistamalla elinkeinostrategiamme. Tällä hetkellä Vihdin työpaikkaomavaraisuus on erittäin alhainen. Alhaisuus kurittaa verokertymäämme sekä vähentämällä suoria yritysten maksamia veroja, että lisäämällä kunnan ulkopuolella työssä käyvien verovähennyksiä. Työpaikka- ja palveluomavaraisuuden kasvu vahvistaisi oleellisesti paikallistalouttamme. Meidän on siis jatkettava toimia joilla vahvistetaan Vihdin houkuttelevuutta yritysten sijaintikuntana. Viime valtuustokaudella tehtiin nopeasti ja paljon tämän houkuttelevuuden lisäämiseksi. Nyt meidän tulee tehdä perusteellinen elinkeinostrategiamme uudistaminen siten, että se vastaa nykytilannetta ja katsoo tulevaisuuteen. Vihdillä ei tällä hetkellä ole yhtenäistä elinkeinostrategiaa, vaan ainoastaan joukko toimenpiteitä. Ja vaikka nämä toimenpiteet ovat hyviä, ei kunnan kehittäminen voi olla vain keskeisimpien valmistelijoiden ja päättäjien ajatusvirtaa.

Toiseksi meidän on sekä tuettava että rajattava kuntamme väestömäärän kasvua. Noin kahden prosentin kasvu on tavoitteemme - ei siis hallitsematon kasvu. Asukasmäärän erittäin nopean kasvun vaatimat investoinnit rasittavat jo nyt kuntamme taloutta. Yhtään nykyistä nopeampaan kasvuun meillä ei ole varaa.

Kaavoituksen painopiste on palveluiden äärellä, niin kylissä kuin taajamissakin. Painopiste ei tarkoita sitä, ettei muualle saisi rakentaa, vaan sitä että kunnan tonttimyyntiä tulee painottaa esimerkiksi rakenteilla olevien tai jo olemassa olevien koulujen seuduille.

Tämän hetkinen taloussuhdanne haastaa kasvukuntamme taloudenpidon. Kuntamme kasvaa edelleen, mutta verotulomme eivät kasva enää edellisvuosien malliin. Kunnalla on mahdollisuus säästää voimavaroja sekä toteutettavien rakennushankkeiden kustannusten laskiessa, että lykkäämällä vähemmän akuuttien hankkeiden aloittamista. Näitä säästyneitä voimavaroja on kohdistettava ennaltaehkäisevään työhön, palvelutason turvaamiseen sekä uusien toimintamallien luomiseen ja käyttöön ottoon.  Näin kuntamme talous ja palvelut on saatavissa taloudellisesti kestävälle pohjalle.

Kunta kerää jokaista vihtiläistä kohden yli 3000 euroa veroja. Vastuullisen valtuutetun tehtävä on huolehtia, että rahat käytetään mahdollisimman tehokkaasti meille kaikille tärkeiden palvelujen tuottamiseen.