Itsenäisyyspäivän juhlapuhe 1.12.2016

Torstai 1.12.2016


Kuoppanummen koulukeskuksen itsenäisyyspäivän juhlapuhe 1.12.2016

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, kotirintamalla toimineet, hyvä juhlayleisö,                                    

Itsenäisyyspäivänä kunnioitamme isänmaata, ja itsenäisyyden meille turvanneita, rintamalla taistelleita ja kotirintamaa pystyssä pitäneitä. Me kunnioitamme isänmaata, sitä millaiseksi edeltäneet sukupolvet ovat sen tehneet sekä sitä, miten me sen kehittämistä jatkamme. Vastuu isänmaasta on nyt meillä.

Olemme eläneet pitkään rauhassa, ja hyvä niin. Mutta edelleen pitää muistaa, että tästä rauhasta ja vauraudesta on maksettu kova hinta. Veteraanisukupolvi oli valmis uhraamaan isänmaan puolesta oman nuoruutensa, oman terveytensä ja jopa henkensä.

Maailmanpalon melskeissä nuori itsenäisyytemme vaarantui 1930 - luvun lopulla. Suomalaiset eivät halunneet sotaa, mutta olivat valmiita puolustamaan maatansa. Kartalta katsoen ja teoriassa talvisodankin lopputuloksen piti olla selvä. Piskuinen Suomi ja suuri ja mahtava Neuvostoliitto. Mutta teoriat ja kartat eivät ota huomioon asennetta. Suomalaisella sisulla ja periksi antamattomuudella sekä rohkeudella tehtiin talvisodan ihme.

Tämä asenne, se kuuluisa Sisu, se muodostuu lapsena ja nuorena. Nuorena nähty, koettu ja opittu muokkaa ajatusmaailmaa ja näkökantoja koko loppuelämän. Tästä syystä pidän eritttäin tärkeänä sukupolvien välistä vuorovaikutusta, kertomuksia, tiedon ja elämänkokemusten siirtämistä nuoremmille.

Haluan kannustaa teitä kaikkia, nuorempia ja vanhempia- Olkaa uteliaita ja kyselkää vanhemmilta ja isovanhemmilta. Uskon että te tulette näitä tiedonjyväsiä vielä arvostamaan, itselleni on ainakin käynyt näin.

Tänä päivänä elämme talous- ja säästökeskusteluiden ympäröimänä ja työttömyys tai sen uhka on yhä läsnä valitettavan monessa perheessä.

Arjen murheiden keskellä usein unhoittuu, että globaalisti tilanteemme on erinomainen. Ja tällaisena olemme enemmän poikkeus valtavirrasta kuin sääntö. Kuten presidentti Niinistökin juuri totesi, hajanaisen sälätiedon äärellä unohtuu usein se suuri tosiasia, se miten hyvin asiat ovat Suomessa.

Täällä hienossa koulussa ei välttämättä tule mieleen se, että esimerkiksi maksuton koulutus on harvinaista herkkua maailmassa, puhumattakaan maksuttomasta kouluruoasta. Suomessa ketään ei myöskään jätetä sairauden tai tapaturman vuoksi hoitamatta. Suomi on siis edelleen mitä suurimmassa määrin hyvinvointivaltio. Itsemääräämisoikeuttamme ja itsenäisyyttämme kansakuntien joukossa ei kukaan kyseenalaisteta.  

Meidän ei pidä olla kuitenkaan liian sinisilmäisiä. Historiassa, aivan lähistoriassakin on riittävän paljon huonoja esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun väärillä tiedoilla mässäillään, niitä levitetään ja saadaan aikaan hurmahenkinen massaliike.

Ja koventuvat puheet, toisten tahallinen väärinymmärtäminen ja tietojen vääristely on aivan yhtä tuomittavaa tapahtuivat ne sitten koulun pihalla tai valtioiden välillä.  

Elin lapsuuteni ennen internetiä. Tuntuu että lapsen ja nuoren elämä olisi ollut silloin nykyistä helpompaa. Oikean erottaminen väärästä oli tuolloin ehkä kaikille helpompaa, monella eri tavalla, etenkin tiedon osalta.

Maailma on nyt monimutkaisempi, hienojakoisempi ja avoimempi kuin tuolloin. Maailmassa on nyt myös enemmän mahdollisuuksia teille, ja meille kaikille.

Teille lapset ja nuoret, ajattelin lausua toiveen. Säilyttääkää itsenäisyytenne, muistakaa aina ajatella omilla aivoilla. Muodostakaa oma mielipiteenne asioista. Mutta jos tosiasiat muuttuvat, olkaa myös rohkeita muuttamaan mielipidettä.

Pitää muistaa, että nettikeskusteluiden jyrkkyyksistä huolimatta tämä reaalimaailma ei ole mustavalkoinen ja siihen kuten meidän omaankin elämäämme mahtuu monenlaisia sävyjä.  

Muistakaa myös arvostaa toisten mielipiteitä, myös erilaisia. Ketään ei saa kiusata. Suomi on niin pieni maa maailmassa ja meitä kaikkia tarvitaan rakentamaan tästä maasta vielä parempi maa asua, opiskella, tehdä työtä ja yrittää.

Hyvä juhlayleisö,    

Kaiken tämän epävarmuuden keskellä jokainen joutuu pohtimaan pelkoa. Te, arvoisat sotiemme veteraanit tiedätte, mitä konkreettinen pelko on.  Te ette antaneet pelolle valtaa. Sitä suurempana teille näyttäytyi isänmaan puolustaminen.

Meidän tämän päivän pelkomme ovat erilaisia. Yhteistä on, että niillekään ei saa antaa valtaa. Meistä kukin voi nyt puolustaa omaa kotia ja isänmaatamme omalta paikaltamme yhteiskunnassa, olemalla provosoitumatta ja tekemällä arjessa oman osamme.

Toivon, että varttuneemmilta ikäpolvilta löytyy yhä halua ja voimia jakaa kokemuksiaan nuorempien sukupolvien kanssa. Keskustella ja kuunnella toinen toisiamme. Me tarvitsemme eri sukupolvien välistä yhteistyötä ja keskinäistä ymmärrystä. Sitä tarvitaan tuomaan pitkäjänteisyyttä nykypäivän muuten niin lyhytjänteiseen kiiruhtamiseen ja tuomaan suhteellisuuden tajua tämän päivän ongelmiin.

Nuoremmat sukupolvet tarvitsevat teitä esimerkkinä muistuttamaan, että olemme nousseet sodan kurimuksesta, maksaneet sotakorvaukset raskaimman jälkeen, asuttaneet evakot ja jälleenrakentaneet maan. Tuosta ajasta selvittiin asenteella, sisulla ja sitkeydellä.

Arvoisa juhlayleisö

Suomi juhlii ensi vuonna monin eri tavoin 100 vuotta täyttävää Suomea. Juhlavuoden teema on yhdessä. (Tillsammans. Together.) Meillä jokaisella on mahdollisuus osallistua erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin tämän iloisen syntymäpäivän kunniaksi.

Maamme on historiansa aikana selvinnyt nykypäivää huomattavasti suuremmistakin haasteista, yhteisiin tavoitteisiin uskoen. Olen täysin varma, että selviämme nykyisistäkin haasteista. Yhdessä

Edesmenneen kenraali Ehrnroothin sanoin " Suomi on hyvä maa, paras maa meille suomalaisille".

Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

Avainsanat: itsenäisyys, veteraanit, asenne


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini