Menestystarina

Perjantai 24.2.2017 klo 16.08


Me suomalaiset olemme ongelmakeskeinen, mutta onneksi myös ratkaisukeskeinen kansa. Politiikassakin huomio kiinnittyy enimmäkseen asioihin jotka ovat pielessä tai joissa on vähintäänkin jotain korjattavaa. Näin on syntynyt ehkä synkkiäkin otsikoita ja kirpeää kritiikkiä. Mutta näin on syntynyt myös yksi maailman parhaista maista, Suomi.

Uskon että ratkaisukeskeisyys ja ainainen pyrkimys parempaan selittää osaltaan Suomen ihmettä. Harvaan asutettu, köyhä ja syrjäinen maa on kehittynyt kuluneiden vuosikymmenten aikana nykyiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. 

Suomi 100 -vuotta juhlavuosi antaa juuri nyt meille kaikille hyvän mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi miettimään kaikkea sitä, mikä meillä on jo hyvin. Epäkohtia ja eteenpäin pyrkimistä unohtamatta meidän on hyvä myös antaa tunnustusta sukupolvien työstä ja olla ylpeitä maastamme. Saavutamme jatkuvasti kärkisijoja maiden välisissä mittauksissa ja kilpailuissa.  

Kansainvälisessä vertailussa korostuu esimerkiksi se, että Suomessa jokaisella on taustastaan riippumatta mahdollisuus kasvaa, kouluttautua ja rakentaa elämänsä sellaiseksi kuin haluaa. Tämä ei tietenkään tarkoita, että elämä olisi helppoa, mutta muihin verrattuna meillä on enemmän valinnanvaraa, mahdollisuus päättää itse siitä, minkä eteen ponnistelemme. 

Suomen juhlavuoden tunnus on ”Yhdessä, tillsammans, together”.

Yhteiskuntamme eheyden turvallisuuden ja tasa-arvoisuuden nostin esille tammikuisilla Suomi 100 -juhlavuoden kansanedustajat kouluissa –vierailuilla. Halusin korostaa nuorille, että kukin sukupolvi on vuorollaan vastuussa Suomesta. Tämä maa on rakennettu juhlavuoden tunnuksen mukaisesti yhdessä. Sitä pitää myös vaalia ja kehittää yhdessä.

Olen hieman huolissani siitä, miten suomalaisen yhteisöllisyyden säilymiselle käy nykyisellä valetiedon ja somekuplien aikakaudella. Kannatan lämpimästi sananvapautta, mutta sen rinnalla pitää aina kulkea myös vastuu. Niin nuorien kuin meidän vanhempien on syytä muistaa, että ihan kaikkea mieleen tulevaa ei välttämättä kannata ilmoille hönkäistä tai nettiin kirjoittaa. Hyvä on muistaa sekin, että kestävät ratkaisut vaikeisiin ja monimutkaisiin asioihin ovat harvoin yksinkertaisia tai mediaseksikkäitä.

Kannustankin kaikkia antamaan arvon toisillemme, sitoutumaan isänmaamme rakentamiseen, olemaan avoimia tulevaisuudelle ja juhlimaan hyvillä mielin satavuotiasta isänmaatamme.

Kirjoitus on julkaistu Länsi-Uusimaa -lehdessä 24.2.2017

Avainsanat: hyvinvointiyhteiskunta, Suomi 100, sananvapaus, isänmaa


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini