Talouspäätökset edellyttävät läpinäkyvää valmistelua

Valtuustossa on käytetty hyviä puheenvuoroja siitä, miten meidän tulisi käyttää ne ennustetut varat, jotka todennäköisesti varmistuvat tilinpäätöksen valmistuessa. Ja olen kyllä varma, että viime vuodelta todennäköisesti  kirjattava ylijäämä kyllä saadaan käytettyä kuntalaisten hyväksi – kohteita ja tarpeita on varmasti enemmän kuin tätä ylijäämää.

Tämän yksittäisen, vaikkakin suuren, raha-erän käytön sijaan meidän tulisi keskustella ja olla huolissamme enemmän siitä, miten turvaamme palveluidemme rahoituksen niin tänä vuonna kuin tulevina vuosinakin. Etenkin kun tälle tai tuleville vuosille ei ole tiedossa sellaisia ”lottopotteja”, jolta viime vuodelle valtiolta kunnille myönnetyt  ylimääräiset valtionosuudet ja koronatuet nyt yhä enemmän kuntatalouden kannalta näyttävät.  

Ymmärrän, että kuntalaiset ja kunnan työntekijät ovat ihmeissään tästä yht'äkkiä kunnan talouteen tupsahtaneesta ylijäämästä. Tämä ihmetys on todellakin perusteltua, koska vielä viime vuoden elokuulla kunnan taloudellisen tuloksen ennusteltiin olevan lähes 20 miljoonaa euroa nyt arvioitua toteutumaa huonompi. Eli nyt ennustettujen ylijäämien sijaan, vielä alkusyksystä ennustettiin Vihdin tekevän todella merkittävästi alijäämäisen tilinpäätöksen vuodelta 2020.

Ymmärrän etenkin henkilöstön hämmästyksen viime vuoden tuloksesta, koska me päättäjät, henkilöstö ja varmasti kuntalaisetkin, muistamme viime vuodesta päällimmäisenä kuntatalouden asiana erilaisten säästölistojen laatimisen ja kustannusleikkausten etsimisen. Tässä tilanteessa lieneekin syytä muistuttaa, että viime vuodelle osuneet kertaluontaiset avustukset eivät erittäin todennäköisesti tulle toistumaan. Muistaa pitää sekin, että meillä on kuntataloudessamme edelleen todella haastava tilanne. Käyttötalous, eli ns. juoksevat kustannuksemme, ovat edelleen korkealla kuntamme tuloihin nähden.  

Viime vuoden ennusteiden ja toteuman poukkoilun lisäksi oletan, ettei käyttötalouden haasteiden hahmottamista suhteessa tuloihimme helpota se, että julkisuudessa pyörii tuon tuostakin Vihdin mittakaavassa erittäin suuria investointisuunnitelmia. Tavallisellla ”arkijärjellä” varustettu kuntalainen voi helposti ihmetellä, voiko Vihdin kunnalla olla samaan aikaan krooninen rahapula ja historian suurimmat investointisuunnitelmat. Paraikaakin mittavaa investointia toteuttavana yrittäjänä uskallan väittää ymmärtäväni käyttötalouden ja investointien eron rahankäytössä. Ero on selkeä, vaikkakin lopulta samasta lompakosta sekä investoinnit kuin käyttötalouskin maksetaan niin yksityistalouksista, yrityksissä kuin kunnissakin. Tästä syystä valtuuston puheenjohtajana esitän asiaa koskevan toiveen, kun käsittelemme varsinaista tilinpäätöstä vuodelta 2020. 

Toivon, että saamme käyttöömme selkeät listaukset Vihdin kunnan käyttötalouden toteumista sekä ennusteista tuleville vuosille, ottaen huomioon niin investointien, toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksenkin synnyttämät merkittävät muutokset kuntamme taloudelliseen asemaan.

 

Samaan selkeytettyyn peruskuvaan toivon liitettävän kattavat laskelmat suunniteltujen investointien vaikutuksista tulevaan rahoitusasemaamme sekä arviot siitä, millaisia mahdollisia taloudellisia yllätyksiä tuleva taloudellinen asemamme tulee kestämään esimerkiksi 5 vuoden aikajänteellä. Sekä ennusteen kuntaverotuksen tasosta Vihdissä tuleville vuosille. Samaan laskelmaan tulee liittää myös arvio asukaskehityksestämme, asukasrakenteemme kehityksestä, palveluiden tarpeiden kehityksestämme, kuten myös niiden vaikutuksista käyttötalouskustannuksiimme.

Toivon, että meille esitetään tällaiset konkreettiset ja selkeät laskelmat, joissa varmaksi kirjataan vain varmat asiat ja epävarmoiksi ne joiden toteutumasta ei ole varmuutta. 

Toivon että tulevien investointien esittelyn rinnalla meille esitellään myös suunnitelmat siitä, miten palvelut toteutetaan, jos Vihdin historian ylivoimaisesti suurinta investontiohjelmaa ei kokonaisuudessaan toteutettaisi heti lähivuosina.

Toivon näiden laskelmien saamista valtuutettujen käyttöön siksi, että minusta meidän tulee varautua siihen, ettei valtio pysty tulevina vuosina tukemaan kuntia niin avokätisesti mitä nyt helposti oletamme. Näissä laskelmissa on hyvä myös varautua siihen, ettei kuntamme asukasmäärä lähdekään rakettimaiseen nousuun – vaikka sitä toivomme ja vaikka teemme sen eteen töitä. Näitä laskelmia tarvitaan etenkin siksi, että vaikka kuntamme saa nyt lainaa todella edullisesti, niin pitää muistaa, että laina on kunnassa käytännössä aina lähinnä siirrettyä verotusta. 

Ja jotta osaamme päättää verojen, palveluiden ja investointien oikeasta tasosta, meillä ja tulevissa vaaleissa ehdolla olevilla ehdokkailla sekä kaikilla äänestävillä kuntalaisilla tulee olla käytössään realistinen talouskuva, jossa pienet ja suuret asiat on esitetty selkeästi erillään, jossa käyttötalous ja investoinnit on käsitelty selkeästi erillään, mutta jossa talouden kuvassa huomioidaan myös investointien vaikutukset käyttötalouteen.

Tätä selkeytystä toivon etenkin siksi, ettei edessämme olisi tilanne, jossa teemme kuntamme historian suurimmat investoinnit, mutta niiden johdosta meillä ei ole varaa tarjota enää laadukkaita palveluita riittävillä resursseilla.

Julkisen keskustelun ja osittain päätöksenteonkin muistuttaessa tempoilevaa sillisalaattia, keskusteluissa kiinnitetään suhteettoman paljon huomiota tärkeisiin mutta taloudellisesti pieniin asioihin  samalla kun todella suuret asiat tuntuvat etenevän päätöksenteon kulisseissa sen suuremmitta huomioitta tai puheitta. Luotan että noheva virkamieskuntamme pystyy tuottamaan meille päättäjille ja kaikille kuntalaisille kaiken kattavan läpivalaisun taloutemme eri vaihtoehdoista tulevien suurien päätösten pohjaksi. 

Elämme todella poikkeuksellista aikaa, olemme tekemässä poikkeuksellisen suuria ja poikkeuksellisen kauaskantoisia päätöksiä. Siksi päätöksenteon valmistelunkin on oltava poikkeuksellisen kattavaa, laadukasta ja läpinäkyvää.