Vihdin tarkastuslautakunnan
Arviointikertomus vuodelta 2007
Vihdin kunta
Tarkastuslautakunta
2.6.2008
Vihdin valtuustolle
Arviointikertomus vuodelta 2007
1. Tarkastuslautakunnan toiminta
1.1 Kokoonpano
Kunnanvaltuuston asettaman tarkastuslautakunnan kokoonpano toimikaudelle 2005- 2008 on seuraava:
Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet:
Eerikki Viljanen puheenjohtaja Teuvo Ala-Outinen
Aimo Savinko varapuheenjohtaja Raimo Sainio
Eero Löfgrén Ari Jokinen
Linnéa Ruda Susanna Kivelä
Vuokko Sivuranta Siru Sahramaa
Tarkastuslautakunnan sihteerinä ovat toimineet toimistosihteerit Leena Marttelin, Salme Napari sekä Sari Valden.
Valtuuston valitsemana tilintarkastajana on toiminut JHTT- yhteisö KPMG Kunta Oy, ja sen päävastuullisena tilintarkastajana JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg.
Tilintarkastaja on ollut tarvittaessa läsnä lautakunnan kokouksissa.
1.2. Tarkastuslautakunnan tehtävä, toiminnan tarkoitus ja tavoite
Valtuuston toimikaudekseen asettama tarkastuslautakunta vastaa kuntalain 71§:n nojalla kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä tarkastusta koskevien asioiden valmistelusta. Lautakunnan tehtävänä on erityisesti arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.
1.3. Toimintamuodot
Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2007 aikana yhteensä 13 kertaa. Kokouksista 10 pidettiin Vihdin kunnantalolla. Vihdin lukiolla, Kahvila Vihreässä huvilassa ja Teracom Oy:n tiloissa lautakunta kokoontui kerran. Näiden varsinaisten kokousten lisäksi lautakunta osallistui Raision kaupungin järjestämään koulutustilaisuuteen Raision-malli: Työkaluja sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja talouden ohjaukseen ja seurantaan. Lautakunta oli täysilukuinen 13 kokouksessa.
Arviointiaan varten lautakunta kuuli kokouksissaan eri keskusten edustajia.
Hallintokeskus: Juhani Laasanen
Sivistyskeskus: Jorma Luhtasela, Satu Nokelainen, Marjo Ojajärvi
Perusturvakeskus: Tarja Saaren-Seppälä, Kari Viherkanto
1.4. Johdanto
Kunnanhallituksen hyväksymä tasekirjaan sisältyvä toimintakertomusosio vuodelta 2007 on ollut yhtenä arvioinnin lähtökohtana. Tähän viitataan myöhemmin viittauksella toimintakertomus. Tarkastuslautakunta pyrki arvioimaan, miten talousarvion laadinnan yhteydessä asetetut sitovat tavoitteet kyettiin saavuttamaan. Tarkastuslautakunta on myös pyrkinyt arvioimaan vuonna 2007 jatkunutta Vihdin kunnan talouden- ja hallinnon tasapainotussuunnitelman täytäntöönpanoa.
Syksyn 2004 kunnallisvaalien jälkeen kunnanvaltuustossa edustettuina olevat puolueet solmivat valtuusto-ohjelman, johon kaikki ryhmittymät sitoutuivat. Tämä sitoutuminen on edelleen näkynyt kunnan luottamuselimien päätöksenteossa, jolloin talouden ja hallinnon tasapainottamisohjelman täytäntöönpano on edennyt päätöksentekoelimissä lähes tasapainottamissuunnitelmaan kirjatulla tavalla.
Talouden ja palveluiden tasapainottamissuunnitelman toteuttamisen myötä Vihdissä aloitettiin toimet, joita edellinen (2001-04) tarkastuslautakunta oli arviointikertomuksissaan painottanut. Vuoden 2007 tilinpäätös osoittaa, että Vihdin kunnan talous on saatu terveemmälle pohjalle talouden tasapainottamisohjelman toteutumisen sekä suotuisan yleisen taloudellisen suhdanteen saattelemana.
Vastatakseen väestörakenteen julkisten palveluiden rahoitukselle ja tuotannolle synnyttämiin haasteisiin Suomen hallitus käynnisti vuonna 2005 PARAS- (kunta- ja palvelurakenneuudistus) hankkeen. Vihti on ollut mukana PARAS- hankkeeseen liittyvissä selvityksissä. Selvitysten perusteella voitiin todeta Vihdin täyttävän PARAS- hankkeen kriteerit. Vihdin naapurikunnat sen sijaan joutuivat uudelleen arvioimaan palvelutuotantonsa rakenteet. Pitkien neuvotteluiden jälkeen Vihdin ja Nummi-Pusulan kunnat sekä Karkkilan kaupunki päättivät uuden perusterveydenhuollon liikelaitoskuntayhtymän perustamisesta. Karviaiseksi nimetty kuntayhtymä aloitti hallinnollisesti toimintansa 1.1.2008. Vastuu osakaskuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy Karviaiselle 1.1.2009.
Vuonna 2005 Vihdin kunta muutti strategista suuntautumista. Kunnanvaltuuston päätöksellä Vihti vaihtoi yhteistyön painopistesuunnan Lohjan seutukunnasta pääkaupunkiseutuun. Tarkastuslautakunta toteaa, että valtionhallinnon virallista päätöstä Vihdin kuulumisesta pääkaupunkiseutuun ei ole edelleenkään valtionhallinnossa tehty.
Pääkaupunkiseudun kuntien ja kaupunkien välisissä neuvotteluissa Vihti tekee strategistayhteistyötä Hyvinkään, Kirkkonummen ja Sipoon kanssa. Tämän kuntaryhmittymä Nelosten poliittisessa päätöksenteossa Vihtiä edustivat valtuuston puheenjohtaja Anu Rajajärvi ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Jarmo Kuosa. Valmistelevassa sihteeristössä toimi kunnanjohtaja Petri Härkönen.
1.5. Keskeiset tavoitteet ja analysointi
Tarkastelu ensisijaisesti koskee kokonaisuudessaan kunnan toimintaa, strategiaa, keskeisiä tavoitteita ja tavoitteiden toteutumista. Tämän lisäksi arviointia suoritetaan myös palvelukeskuskohtaisesti. Kunnan tulisi asettaa noin 30-40 kuntastrategiasta johdettua toiminnallista tavoitetta. Oikean määrän lisäksi tavoitteiden asettamisessa tulisi kiinnittää tavoitteiden mitattavuuteen ja erityisesti tavoitteiden selkeyteen. Tarkastuslautakunta on edellisinä vuosina kiinnittänyt huomiota tavoitteiden kirjaamisen ja toteutumisen kirjaamisen epätarkkuuteen. Vuoden 2006 toimintakertomuksessa sekä tavoitteiden että niiden toteutumisen kirjaaminen parani edellisistä vuosista. Tämä positiivinen kehitys ei kuitenkaan jatkunut vuoden 2007 toimintakertomuksessa. Useampien keskusten kohdalla tavoitteet, ja varsinkin niiden toteutuminen on raportoitu ylimalkaisesti ja niukasti.
Tarkastuslautakunta toteaa, että hyväksytyssä Vihdin kunnan talous- ja toimintasuunnitelmassa vuodelle 2008 on huomioitu tilintarkastajien antama suositus tavoitteiden sisällöstä ja toteutuman kirjaamisesta. Tilintarkastajat lausuivat vuoden 2006 tilintarkastuksen yhteydessä seuraavaa:" Tulee asettaa vain sellaisia tavoitteita, jotka ovat mitattavissa. Tavoitteiden saavuttamisesta tulee olla selkeä kannanotto. Parempi on asettaa vähemmän tavoitteita ja toteuttaa ne, kuin se että suurin osa tavoitteista on joko jäänyt toteuttamatta tai ne ovat kesken." Tarkastuslautakunta odottaa, että uuden ohjausjärjestelmän myötä vuoden 2008 toimintakertomus tulee olemaan kattavampi ja analyyttisempi kuin vuoden 2007 toimintakertomus. Vuoden 2007 toimintakertomus ei toteuta tilintarkastajien antaman suosituksen henkeä.
Vuoden 2007 aikana Vihdin kunnassa päätettiin siirtyä uudenlaiseen toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmään. Mallin rungon muodostavat toimintokohtaisesti laadittavat tuloskortit. Osassa palveluntuotantoa pyritään myös tilaaja-tuottaja tyyppiseen palveluiden kustannuslaskentaan. Kunnan henkilöstö loi rungon palvelukohtaiselle hinnoittelulle ja palveluiden määrittelylle. Tämän ns. Vihti-mallin tuloskorteissa määritellään sitovasti ne toiminnot ja tavoitteet, joihin kyseinen toimija sitoutuu.
Kaikkien palveluiden kustannuspaikkakohtaisten tuotantohintojen läpinäkyvyys tukee palveluntuotannon läpinäkyvyyttä sekä luo mahdollisuuden sekä poliittisen että hallinnollisen ohjauksen tehostumiselle.
Vuonna 2005 talouden tasapainottamissuunnitelma syrjäytti Vihdin kunnan aiemman kuntastrategian. Talouden tasapainottamissuunnitelman hyväksymisestä on kulunut nyt kolme vuotta. Keskeisimmät ohjelman toimenpiteistä on suoritettu. Vaikka tulokset ovat erinomaisia, tarkastuslautakunta toteaa, että Vihdin strateginen johtaminen on ollut harvojen harteilla. Tarkastuslautakunnan mielestä Vihdin kunnassa tulee aloittaa strategiaprosessi, jossa määritellään Vihdin keskeisimmät pitkän aikavälin kehittämistavoitteet.
2.1. Kunnan talousarvion ja toimintakertomuksen tarkastelu
Vuoden 2007 talousarvio päivitettiin vuoden 2006 talousarvion ja tasapainottamissuunnitelman pohjalta. Vaikka talousarvioon tehtiin lisäyksiä, oli se perustaltaan erittäin tiukka. Talousarvion taloudellisten tulosten saavuttaminen edellytti tasapainottamissuunnitelman nopeata toteuttamista. Tasapainotussuunnitelman tavoitteena oli kattaa edellisiltä vuosilta kertyneet alijäämät sekä kääntää kunnan talous vuoden 2008 loppuun mennessä kuntalain edellyttämälle tasolle. Edellisiltä vuosilta kertynyt alijäämä kyettiin kattamaan jo vuonna 2006. Vaikka, Vihdin kunnan tilinpäätös muodostui positiiviseksi myös vuodelta 2007, tarkastuslautakunta toteaa talouden liikkumavaran olevan edelleen hyvin pieni.
Vihdin väestönkasvu nopeutui vuoden 2006 1,9 prosentista 2,3 prosenttiin. Väestönkasvu ei aivan pysynyt viimeisimmän valtuuston hyväksymän kuntastrategian asettamissa 1- 2 prosentin puitteissa. Väestön ikäjakauma on edelleen pääkaupunkiseudun kehyskunnille tyypillinen, ja tilastojen valossa se näyttäisi olevan varsin optimaalinen peruspalveluiden tuottamiselle. Vihdissä tulee kuitenkin varautua ikääntyneiden määrän lisääntymiseen.
Kunnan merkittävin tulonlähde oli verotulorahoitus, joka muodostuu verotuloista ja valtionosuudesta.
Kunnallisveroprosentti oli vuonna 2007 19,25 % (2004, -05 ja -06 18,75 %). Verotulot kasvoivat vuodesta 2006 kokonaisuudessaan 10,9 % (2006 8,5 %). Tämän kokonaisuuden sisällä kasvoivat kunnallisvero 10,5 % (7,6 %), yhteisövero 22,5 % (7,5 %) ja kiinteistövero 9,3 % (31,5 %). Kunnallisverotulojen kasvuun vaikutti veroprosentin korotus sekä Vihdin väestömäärän kuin verotettavientulojen kasvu. Ilman kunnallisveron korotusta verotulojen kasvuprosentiksi olisi muodostunut 7,7.
Kunnan käyttötalouteen saamat valtionosuudet kasvoivat 0,6 miljoonaa (2006 0,3 milj), yhteensä 17,1 (16,5) miljoonaan euroon.
Kokonaisuutena verorahoitus, verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä noin 9,6% (7,3%) vuonna 2007.
Kunnan ulkoisten tuottojen 12,2 prosentin kasvuun vaikutti merkittävästi 3,9 (+39,3%)miljoonan maanmyyntituotot.
Vuonna 2007 Vihdin kunnan ulkoiset toimintakulut olivat 110,1 miljoonaa euroa (v. 2006 103). Toimintakulujen kasvu 6,9 % (3,1,%) ei pysynyt tasapainottamissuunnitelmaan kirjatuissa rajoissa. Henkilöstökulut kasvoivat 1,2 miljoonaa (2,7%) ja palveluiden ostot 4,1 miljoonaa (10,0%).
Verotulojen ja valtionosuuksien pohjalta lasketaan toimintakatteen suhteellinen osuus verotulorahoituksesta. Poikkeuksellisen vahvan verotulojen kasvun myötä vuoden 2007 toimintakate oli 88,7 %. Toimintakatteen parantuminen on huomattava, sillä vuona 2006 toimintakate oli 91,8%, vuonna 2005 96,3 % ja 2004 96,7%. Toimintakate on kehittynyt oikeaan suuntaan, ja suunnan jatkuminen on välttämätöntä tulevien investointien rahoittamiseksi, sillä niihin on vuosittain käytettävä vieläkin merkittävämpi osuus verotuloista. Toimintakatteen positiivisen kehittymisen jatkumiseksi kunnan on pyrittävä varmistamaan verotulojensa kasvu sekä jatkettava toimintakulujen kasvun hillitsemistä. Vuonna 2007 poistojen määrä oli 7,1 (6,8)miljoonaa euroa, näin ollen vuosikate oli 141 (101)% poistoista.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että vuoden 2007 tilikauden tulos 8,8 (7,2) miljoonaa euroa sisältää kiinteistöyhtiöiden myynneistä kirjattuja satunnaisia tuottoja 5,9 (7,1) miljoonaa euroa, maanmyyntivoittoja 3,9 miljoonaa sekä asunto-osakkeiden myyntituloja 0,5 miljoonaa euroa.
Koska henkilöstö on kunnan keskeisin resurssi, tarkastuslautakunta on tyytyväinen siihen, että henkilöstön asema on pyritty huomioimaan talouden tasapainottamishankkeen eri vaiheissa. Tarkastuslautakunta toteaa, että vuoden 2006 arviointikertomuksessa peräänkuulutettu henkilöstökysely on tehty vuoden 2007 aikana. Valmistuneen henkilöstökyselyn tuloksia tulee käyttää johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Henkilöstön aseman sekä työssä viihtyvyyden kehittymistä on seurattava säännöllisesti, jotta Vihti koettaisiin hyvänä työnantajana.
2.2 Investoinnit ja rahoitusasema
Vihdin kuntakonsernin lainamäärä kuntalaista kohden vuoden lopussa:
2007 2241€
2006 2041€
2005 2896€
Kuntakonsernin lainamäärä on edelleen korkea. Lisäksi Vihdissä tehdyt päätökset uusista investoinneista kasvattavat lainakantaa entisestään. Nousuun kääntyneet korot osoittavat sen, ettei kunnan taloutta voi perustaa alhaisen korko-odotuksen varaan. Velan vähentämiseksi on talouden ja palveluiden tasapainottamista jatkettava.
Lautakunta muistuttaa, että toteutetut investoinnit ovat seurausta ennakoidusta väestönkasvusta. Vihdin kunta on investoinut korkeasuhdanteessa. Siksi investointien sujuva toteutuminen on elintärkeää.
2.3. Kunnan konserni ja tytäryhteisöt
Tytäryhtiöiden toiminnan arviointi on hankalaa niiden toiminnallisten tavoitteiden asettelun sekä tavoitteiden saavuttamisen raportoinnin vaihtelevuuden vuoksi. Kunnan konserniohjeen mukaisesti tytäryhteisöjä valvoi kunnanhallitus. Lautakunnan suorittama arviointi perustuukin kunnan toimintakertomukseen sekä lautakunnan jäsenien omien havaintojen varaan.
Osana talouden tasapainottamissuunnitelman toteuttamista Vihdin kunta on jatkanut kiinteistömassansa realisointia. Tarkastuslautakunta muistuttaa, että arvioitaessa kunnan talouden kehittymistä pitää ottaa huomioon, että näin saadut tuotot ovat kertaluontoisia.
2.4 Tilikauden tulos ja sen arviointi
Vihdin kunnan tulos vuodelta ilman vesihuoltolaitosta:
2007 8 531 532,48€
2006 6 922 762,83€
2005 - 4 140 348, 16 €
Vesihuoltolaitoksen tilikauden ylijäämä vuodelta:
2007 312 089,70€
2006 288 105,47€
2005 117 066,43€
Vesihuoltolaitoksen pääomatuottovaatimuksen mukaisesti vesihuoltolaitoksen tuloksesta tuloutettiin kunnan tuloslaskelmaan 230 600€ (v. 2006 185 575 €).
Vihdin kunnan tilikauden tulos vuodelta:
2007 8 843 622,48
2006 7 210 868,30€
2005 - 4 023 281€
Kunnanhallitus esittää tilikauden 2007 tuloksen 8 843 622,48 € siirtämistä tilikauden yli\alijäämätilille.
Yli/alijäämä tilin saldo on kehittynyt seuraavasti:
- 2004 723 785,09 €
- 2005 -109 909,48 €
- 2006 7 290 545,98 €
- 2007 16 323 755,62 €
Hyväksytyssä kunnan talouden ja palveluiden tasapainottamissuunnitelmassa esitetään ne toimenpiteet, joilla vuonna 2005 kertynyt alijäämä ja aikaisempien taloussuunnitelmien mukaan edelleen kertyvät alijäämät käännetään vuoden 2008 loppuun mennessä kuntalain edellyttämällä tavalla ylijäämäiseksi. Suunnitelman tavoitteena on käyttömenojen kasvun laskeminen vuositasolla kolmen prosentin tasolle. Tarkoituksena on myös myydä kunnan omaisuutta, joista saatavilla tuloilla alijäämät suunnitellaan katettavaksi siihen saakka, kunnes kunnan toiminnallinen tulos saadaan positiiviseksi.
Tarkastuslautakunta toteaa, että valtuuston hyväksymän talouden ja palveluiden tasapainottamissuunnitelman tavoitteet ovat olleet oikean suuntaisia kunnan talouden saattamiseksi kestävälle pohjalle.
Vuodesta 2005 lähtien tehdyillä omaisuuden myynneillä, verojen korotuksilla, verotulojen kasvulla sekä tiukalla taloudenpidolla tilikauden tulos muodostui positiiviseksi jo vuonna 2006. Talouden positiivinen kehitys jatkui vuonna 2007. Tilikausien tuloksella on kyetty kattamaan edellisien tilikausien alijäämät kuntalain edellyttämällä tavalla. Tarkastuslautakunta toteaa kuitenkin, että kunnan talouden tervehdyttämistä ei voi arvioida ainoastaan kertaluonteisten myyntitulojen perusteella. Toimia verotulojen kasvun varmistamiseksi sekä kustannusnousun hillitsemiseksi on jatkettava edelleen.
3.1 Hallintokeskus
Talouden seurannan ja suunnittelun tehostamiseksi luotiin uusi tuotelaskentajärjestelmä. Palveluiden tuotteistamisen avulla kyetään kohdistamaan kunnan määrärahat nykyistä tarkemmin palveluiden kysynnän ja sen muutoksien mukaan. Tarkastuslautakunta suhtautuu erittäin positiivisesti aloitettuun hankkeeseen, sillä osa Vihdin kunnan talouden ja palveluiden ongelmista on ollut seurausta vajavaisista ohjaus- ja suunnittelujärjestelmistä.
3.1.2 Ruoka- ja siivouspalveluiden tulosalue
Ruoka-ja siivouspalveluiden tulosalueen vuotta leimasi talouden tasapainottamissuunnitelman toteuttaminen sekä uusien ruoka- ja siivouspalvelukohteiden mukaantulo. Investointien suunnittelu sekä niiden toteutuminen on vaikuttanut tulosalueen toimintaan niin, ettei tuotantoprosesseja ole vielä saatu vakioitua talouden tasapainottamissuunnitelman mukaisiksi.
Huoltajakyselyiden asteikkoja muutettiin, mutta asetettu tavoite saavutettiin. Ruokapalveluiden yleisarvosanaksi muodostui 6 ja siivouspalveluiden 7 (asteikko 1-10).
Henkilöstön työtyytyväisyyskysely suoritettiin vuoden 2007 loppupuolella. Henkilöstön koulutukselliset tavoitteet saavutettiin. Työtyytyväisyyttä ei ole kirjattu sitoviin tavoitteisiin.
Henkilöstökoulutukseen on panostettu jatkamalla sekä ammatillista koulutusta että perehdyttämistilaisuuksia.
3.1.3 Elinkeinopolitiikka
Vihdin pyrkimys Suomen yritysystävällisimmäksi kunnaksi on ollut hyvässä vauhdissa. Kunta on sitoutunut yritysten neuvontatyöhön osana alueellista organisaatiota paremmin kuin edellisenä vuotena. Samoin kunnan ponnistelut nopean sijoittumisen mahdollistamiseksi ovat tuottaneet tulosta ja yrittäjien palaute on ollut myönteistä. Vihdin oma "Business-idea" on tuottanut toistaiseksi vain vähän tulosta, mutta on kuitenkin valmiina sitä haluaville.
Valtuuston asettaman tavoitteen saavuttamiseksi tulisi yritysmyönteisyyden näkyä kaikissa kunnan toiminnoissa. Lautakunnan jo edellisinä vuosina etsimästä läpi organisaation menevästä yritysten palvelumallista on ollut vaikea löytää dokumentointia. Yritysten palvelut ovat todennäköisesti edelleen korkeimman virkamiesjohdon huolenaihe ja heidän aktiivisuutensa varassa.
Kunnan tulisi edelleen pyrkiä siirtämään kaikki yleinen neuvontatyö alueelliselle järjestelmälle ja hoitaa vain kilpailullisista tekijöistä lähtevät ydinasiat itse.
Nummelan keskustan kaupallisten palvelujen kehittäminen on hidastunut. Hankkeita on vauhditettava, jotta kehitys jatkuisi jossakin osassa kuntaa koko ajan. Kirkonkylän vanhan kunnantalon yritystalo on onnistunut ratkaisu ja synnyttää esimerkillisesti uutta aktiviteettiä. Samaa kunnan aktiivisuutta ja vastaantuloa taloudellisissa vaatimuksissa kannattanee jatkaa harkiten myös Nummelassa. Jatkuva uuden tuottaminen luo omaehtoista automaattista kasvua ilman kunnan välitöntä vaikuttamista.
Edelleen tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että yritysten työntekijöille on tarjolla monipuolisia asumismahdollisuuksia. Koska taloudentasapainottamisen yhteydessä Vihdin kunta luopui pääosasta omistamistaan vuokra-asunnoista, tulee kunnan jatkossa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kunnassa säilyy muiden toimijoiden tuottamana tarvittava vuokra-asuntotarjonta.
Koska Vihti on asettanut tavoitteekseen olla Suomen yritysystävällisin kunta tulisi elinkeinopoliittiset tavoitteet koota yhtenäiseksi elinkeinostrategiaksi.
3.2. Perusturvakeskus
Perusturvakeskus on kunnallisten palvelujen laajin ja budjetiltaan suurin ( 64 % = 68 miljoonaa euroa) palvelukeskus, jonka palveluja kaikki kuntalaiset käyttävät. Edellisessä arviointikertomuksessa Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota tavoitteiden ja mittareiden määrittämisen selkeyttämiseen. Tehtävä tuntuu vaikealta. Asiassa on kuitenkin tapahtunut myönteistä kehitystä, vaikka vieläkin on puutteita mittareiden selkeydessä, mikä haittaa arviointia. Tarkasteltavaksi annetaan lukuja, mutta vertailuluvut puuttuvat.
Perusturvakeskuksella oli v. 2007 toiminnallisia tavoitteita 40, joista toteutui 25. Toteutumatta jäi 15. Kunnalla oli yhteensä v. 2007 86 toiminnallista tavoitetta, joista pertu:lla lähes puolet. Kaikista kunnan tavoitteista toteutui 58. pertu:n osuus näistä oli 25. Kaikista kunnan tavoitteista jäi toteutumatta 28, joista pertu:lla 15.
Perusturvakeskuksessa jatkettiin alueellista, väestövastuista toimintatapaa. Talouden ja palveluiden tasapainottaminen eteni suunnitelman pohjalta, mikä ensisijaisesti tuntui henkilöstövähennyksenä. Poikkeuksena oli uusi veteraanineuvojan virka 1.8.2007.
Hoitotakuun ja ennaltaehkäisevän työn tarkkaa arviointia on vaikea tehdä annettujen lukujen perusteella, koska selkeitä tavoitteita ja vertailulukuja ei ole kirjattu.
Vaikka Vihti on houkutteleva kasvukunta, terveydenhuollon sijaisten saannissa on ollut vaikeuksia. Keskimäärin 1-2 lääkärin vajausta ja muita sijaisuuksia on jouduttu paikkaamaan ostopalveluilla.
Peruspalvelut pystyttiin kuitenkin tuottamaan. Taloudellisuuden ja tehokkuuden kannalta oleellisten palveluketjujen päivittäminen on edelleen kesken.
Palvelusuunnitelman mukainen erikoissairaanhoito ylittyi jälleen ( 595 000 eurolla ). Uusi kuntayhtymä Karvianen mahdollisesti parantaa tilannetta.
3.2.1 Terveys- ja vanhuspalvelut
Terveys- ja vanhuspalveluissa 21 tavoitteesta toteutui 12.
Lohjan päivystyskäyntejä oli arvioitua vähemmän. Edellisessä tarkastuskertomuksessa sakkopäivien määrä oli 108 vrk, mutta suunnitelmat tilanteen korjaamiseksi oli jo tehty. Suunnitelmat ovat tuottaneet erittäin hyvän tuloksen, sakkopäiviä oli vain 8.
Kirkonkylän vuodeosaston keskimääräinen hoitoaika on edelleen hämmästyttävän pitkä, 845,7 vrk = 2vuotta 4 kk.(hoitopäivän hinta on 142,70€, vuoden menot 1 870 468€) V. 2006 se oli 674 vrk jolloin asiaan myös kiinnitettiin huomiota. Vanhuspalvelujen strategia tulisi pikaisesti päivittää uusien suositusten mukaisesti paikalliset tarpeet huomioiden. Vanhuspalvelujen kehittämistä tulee aktiivisesti jatkaa, jotta Vihdissä on käytettävissä ajanmukaiset, tarvetta vastaavat monimuotoisemmat palvelut kasvavalle vanhusväen määrälle. Hoidon porrastusta ja erilaisten toimintatapojen tarkastelua tulee edelleen jatkaa. Uusi kuntayhtymä Karviainen tarjonnee myös tähän hyvät mahdollisuudet.
Omaishoitajien määrä on lisääntynyt ja se on hyvä asia. Jotta tämä toimintamuoto vanhuspalvelujen osana saisi enemmän kannatusta, työstä saatavan palkkion määrää tulisi korottaa, jotta tehtävä olisi oikeammassa suhteessa työn vaativuuteen nähden. Kunnalle ja luonnollisesti hoidettavalle omaishoitajien työ on korvaamattoman arvokasta.
Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin vastaanotossa, työterveydessä, osastoilla, kotihoidossa, suunhoidossa ja palvelutaloissa. Vastaukset asteikolla 1-5:een osoittavat keskiarvoja 3.40-4,39.
3.2.2. Perhehuolto
Tavoitteita 9, joista toteutui 4. Erityisesti kiinnittyy huomio lasten sijoituksiin. Pienten lasten sijoitukset vähenivät, mutta nuorten osuus perhekotisijoituksissa on huolestuttavasti nousussa ( 28 nuorta ). Varhaista perheitten ongelmiin puuttumista estää mm. Perheneuvolan resurssien vähyys. Lautakunta kiinnittää huomiota Vihdissä toimivien yksityisten palvelujentuottajien tarjoamien palvelujen käyttömahdollisuuteen samoin kuin seurakunnan ylläpitämän Perheasiain neuvottelukeskuksen palveluihin tilanteen helpottamiseksi.
Työttömyysaste Vihdissä on pudonnut 5,8%:sta ( v. 2006 ) 4,5%:iin ( v. 2007 ).Työttömyyden haittoja torjuttiin Hallintokeskuksen kautta tavoitteena 40 hengen työllistäminen. Toteutuma oli 45. Hiiden työvoiman palvelukeskuksen piirissä oli 102 henkilöä. Perusturvakeskuksen ilmoituksen mukaan perustoimeentulotukimenoissa ei kuitenkaan saatu säästöä. Säästötavoite oli 60 000 euroa.
3.2.3. Lasten päivähoito
10 tavoitteesta toteutui 9. Osittain jäi toteutumatta taloudellisuus. Käyttöasteen tavoitteeksi oli määritelty 85%, mutta se jäi 82%:ksi, koska alle viisi päivää/viikossa hoidossa olevat lapset kuitenkin vievät kokopäiväisen paikan. Tähän asian tilaan on jo saatu korjausta tämän vuoden puolella. Vihdissä kuten pääkaupunkiseudulla yleensä yhä nuorempia lapsia viedään kodin ulkopuolelle päivähoitoon parantuneen työllisyystilanteen vuoksi. Kustannuksiltaan alle 3-vuotiaitten lasten päiväkotihoito on kalleinta. Lasten itsensä kannalta useimmissa tapauksissa koti ja kodinomainen hoito ovat parhaat vaihtoehdot. Vihdin päivähoitostrategian mukaan toimitaan juuri näin. Oikein kohdennetuilla päivähoitomuodoilla voidaan parantaa lasten palveluja ja samalla keventää Vihdissä muutoinkin raskasta investointiohjelmaa. Kotihoidon houkuttavuutta tulisi kannustaa uudelleen harkitsemalla kotihoidon kuntalisän suuruutta. Perhepäivähoitajien palkkaa tulisi tarkistaa ylöspäin. Palvelusetelin käyttöön otto tulee mahdollistaa. Asiasta on tehty selvityspyyntöjä jo useasti.
Perusturvakeskuksella on ollut haasteellinen ja työntäyteinen vuosi, mutta työstä on selvitty, vaikka pienemmin resurssein . Suurimmat tulevaisuuden haasteet ovat pienissä lapsissa, vanhuksissa ja päihde- ja mielenterveysongelmaisissa. Uusi kuntayhtymä Karviainen tulee helpottamaan ja parantamaan palveluita. Kuntayhtymä vaatii vielä runsaasti panostusta yhdistettäessä kolmen kunnan toimintakulttuurit sujuvan toiminnan varmistamiseksi. Vihdin kunnan henkilöstö on suhtautunut muutokseen rauhallisen myönteisesti, mikä luo hyvää pohjaa tulevalle kuntayhteistyölle.
3.3. Sivistyskeskus
Sivistyskeskuksen organisaatio uudistus toteutui suunnitellusti vuoden 2007 alusta.
3.3.1. Koulutuksen tulosalue
Vuoden aikana toteutuneista merkittävistä muutoksista huolimatta koulutyö on pääosin sujunut hyvin.
Vihdin kunnassa on viime vuosina investoitu erityisesti koulurakennuksiin. Tarkastuslautakunta korostaa, että hyvät ja uudet puitteet eivät yksin riitä takaamaan oppimisen ja koulutuksen laatua. Vihdin kunnan suurimpia haasteita on jatkossa turvata oppimisen hyvä tuloksellisuus. Laadukkaan opetuksen tukemiseksi tulee opetushenkilöstöllä olla mahdollisuus osallistua täydennyskoulutuksiin.
Koulujen resurssit eivät riitä ns. varhaisen puuttumisen toimintamallin toteuttamiseen. Oppilaiden rauhattomuus ja muut ongelmat ovat hälyttävästi lisääntyneet ja vaikeutuneet. Tämä näkyy kouluavustajien, erityisopetuksen, psykologien ja kuraattorien jatkuvana lisätarpeena. Kaikki keinot oppimisympäristöjen rauhoittamiseksi tulee selvittää. Integroidun opetuksen vaikutukset oppimistuloksiin tulee tutkia.
Laadukas koulutus on merkittävä kilpailuetu pääkaupunkiseudun kuntien välillä.
Lukioiden yhdistämisellä Vihdin lukioksi 1.8.2007 on saatu ajanmukaiset ja toimivat tilat, laajentunut kurssitarjonta ja kunnalle taloudellisia säästöjä. Yhdistämisestä johtuneista vaikeuksista huolimatta kouluvuosi on sujunut hyvin.
Viestintäverkostoa koulun, viranhaltijoiden ja kodin välillä on kehitetty. Puutteet viestinnässä johtuvat osallistumisen määrästä ja tasosta, eivät verkoston puuttumisesta.
Vihti 500- juhlavuoden tilaisuudet onnistuivat kaikilta osin kiitettävän hyvin. Yhteistyö seurakunnan, kunnan ja vapaaehtoisten välillä sujui erittäin hyvin.
Talkoo- ja vaapaaehtoistyön osuus onnistumisessa oli ratkaiseva.
Väestön lisääntymisestä ja kuntarakenteesta johtuen koulukuljetusten kustannukset ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Turvallisen koulutien takaamiseksi ja kustannussäästöjen aikaansaamiseksi tulee kevyenliikenteen väyliä rakentaa lisää, kuten tarkastuslautakunta on aiemminkin todennut.
3.3.2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tulosalue
Iltapäiväkerhotoimintaa laajennettiin Kuoppanummelle ja Ojakkalaan.
Lääninhallituksen rahoittama kaksivuotinen kouluyhteistyöhanke (Nuoku) aloitettiin Vihdin Yhteiskoulussa.
Koulukerhojen kehittämisen pilottihankkeet aloitettiin Vihdin yhteiskoulussa ja Ojakkalan koulussa.
Vihti 500- juhlavuoden tilaisuudet onnistuivat kaikilta osin kiitettävän hyvin. Yhteistyö seurakunnan, kunnan ja vapaaehtoisten välillä sujui erittäin hyvin.
Talkoo- ja vaapaaehtoistyön osuus onnistumisessa oli ratkaiseva.
Liikuntajärjestöjen avustusjärjestelmää yksinkertaistettiin ja uudistuksista järjestettiin tiedotus ja koulutustilaisuus järjestöille.
Lähiliikuntamahdollisuuksia parannettiin, rakentamalla uusia lähiliikuntapaikkoja sekä aktivoimalla lähiliikuttaja toimintaa.
3.4. Tekninen ja ympäristökeskus
Tarkastuslautakunnan mielestä tekninen ja ympäristökeskus on saavuttamaan tavoitteensa hyvin. Keskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää hyvää yhdyskuntarakennetta sekä luoda edellytykset kunnan asukkaille ja elinkeinoelämälle terveelliseen, turvalliseen, viihtyisään ja toimivaan ympäristöön.
Tekninen ja ympäristökeskus on toteuttanut tasapainotustoimenpiteet kunnanvaltuuston 12.9.2005 tekemän päätöksen suuntaisesti.
3.4.1 Teknisten asioiden tulosalue
Kaavoitussopimuksien ja maankäytön-ja kehittämissopimuskorvausten ansiosta tulosalueen talousarvio toteutui yli tavoitteen.
Tilapalvelut
Aikataulun mukaisesti vuoden 2007 aikana käyttöön valmistuivat Vihdin lukion laajennus ja vanhan osan (ent. Nummelan lukio) muutostyöt. Myös Lankilan päiväkoti, Pajuniityn perhekeskus, Kirkkoniemen koulu ja varikkotilat valmistuivat suunnitellusti.
Kiinteistöjen hoidossa, kunnossapidossa ja korjaustoiminnassa vikakorjauspainotteisuus jatkui. Tarkastuslautakunnan mielestä tulee tutkia, olisiko ennakoivilla toimenpiteillä saavutettavissa taloudellisesti parempi tulos.
3.4.2 Ympäristöasian tulosalue
Ympäristölautakunnan hallinnonalalla on kulunut vuosi jatkunut edellisvuoden tapaan melkoisen työpaineen alla. Suurin hallinnollinen muutoskin on vasta tulevaisuudessa koskien seudullista ympäristöterveyttä ja eläinlääkintähuoltoa. Em. toimintoja koskien on allekirjoitettu yhteistyösopimus, jonka on määrä lähteä täysin liikkeelle 1.1.2009 lautakunnan perustamisella. Viranhaltijaorganisaatio on tehnyt yhteistyötä jo aiemmin. Alueellisuutta onkin syytä tarkastella ennakkoluulottomasti ja etsiä toimivia yhteistyömalleja kaikkien naapurien kanssa myös muilla hallinnonaloilla ja erityisesti kaavoituksessa ja maankäytössä.
Kaavoitus on ollut edelleenkin osittain nopealiikkeisesti muuttuvaa kuitenkin sillä erotuksella,
että muutokset on nyt hyväksytty valtuustossa. Elinkeinopoliittisen ohjelman mukainen kaavoitus ja maanhankinta eteni rivakasti. Resurssien puutteen vuoksi länteen päin kohdistuva kaavoitusyhteistyö on pysähtynyt kokonaan, vaikka hankkeita laitettiin liikkeelle aikaisempina vuosina valtion ja maakuntaliiton tuellakin. E 18:aan rajautuvat naapurikunnat kokevat tämän kehityslinjan loppumisen muutakin yhteistyötä rajaavana ja erityisesti liike-elämän toimintoja rajaavana.
Kaikki toimintamuodot ovat selviytyneet tehtävistään vähintäänkin hyvin vuoden aikana vaikka resurssipula on edelleenkin silmiinpistävää rakentamiseen liittyvissä toimissa koko ketjussa.
Hiidenveden kunnostukseen on lisätty resursseja tuntuvasti vuoden aikana, mutta silti vaikuttavien
tuloksien syntyminen on vuosien pitkäjänteisen yhteistyön tulos ja vaatii sitoutumista.
Ympäristöosasto on selvinnyt talousvaateistaan tasapainotusohjelman sisällä hyvin ja toteuttanut
säästötavoitteensa huolimatta siitä, että sen toimenpiteet myös tuottavat kunnalle tulosta.
3.4.3 Vihdin vesihuoltolaitos
Vesilaitos on jatkanut vesitornin saneeraustoimien suunnittelua Nummelassa ja tehostanut laadun-
valvontaa. Ratkaisut ovat kuitenkin vielä avoinna. Kuitenkin hyvä ratkaisu on turvallisuusvalmiuden lisääminen Lohja-Vihti -yhdysvesijohdon rakentamispäätöksen muodossa. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota ristiriitaan, jossa lupaviranomainen (ympäristölautakunta) on velvoittanut laitosta lisäämään omavalvontaa, mutta talouden tasapainottamissuunnitelman toteuttaminen ei ole mahdollistanut tarvittavan lisäresurssin palkkaamista.
4.1 Yhteenveto
Päättäväisesti toteutetun talouden tasapainottamisprosessin ansiosta, sekä poikkeuksellisen vahvan taloudellisen kasvin ansioista Vihdin kunnan taloudellinen tilanne koheni edelleen vuoden 2007 aikana. Tarkastuslautakunta toteaa, että raskaasta taloudentasapainottamisprosessista huolimatta Vihdin kunta on onnistunut täyttämään lakisääteiset velvollisuutensa kuntalaisten peruspalveluiden tarjoajana.
Vihdissä 2.6.2008
Vihdin kunnan tarkastuslautakunta
Eerikki Viljanen Aimo Savinko
puheenjohtaja varapuheenjohtaja
Eero Löfgren Linnea Ruda
Vuokko Sivuranta