Valtuustoaloite
Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Lähiruoka on erityisesti paikallista ruokaa, jossa sekä tuotannossa että kulutuksessa käytetään oman alueen raaka-aineita ja jalostusta.
Kasvava kiinnostus ruokaa kohtaan asettaa paineita kuntien ruokapalveluille. Lähiruoka osana kestäviä ruokavalintoja avaa myös Vihdille mahdollisuuksia: paikalliset ostot helpottavat tarjoamaan tuoretta, maistuvaa ruokaa ja tukevat seudun elinvoimaisuutta. Kun eurot pyörivät paikallisesti, hyvinvointi kertautuu.
Valtuustoaloite
Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Lähiruoka on erityisesti paikallista ruokaa, jossa sekä tuotannossa että kulutuksessa käytetään oman alueen raaka-aineita ja jalostusta.
Kasvava kiinnostus ruokaa kohtaan asettaa paineita kuntien ruokapalveluille. Lähiruoka osana kestäviä ruokavalintoja avaa myös Vihdille mahdollisuuksia: paikalliset ostot helpottavat tarjoamaan tuoretta, maistuvaa ruokaa ja tukevat seudun elinvoimaisuutta. Kun eurot pyörivät paikallisesti, hyvinvointi kertautuu.
Julkisen sektorin ostot parantavat paikallisen yritystoiminnan kehittymisedellytyksiä etenkin lähi- ja luomuruokamarkkinoilla. Julkisen sektorin sitoutuminen mahdollistaa tuottajien
yhteistoiminnan sekä luo ja parantaa näin logistiikkaa ja toimitusvarmuutta. Vihdin kunta on merkittävä elintarvikkeiden hankkija, valmistaja ja tarjoaja. Vihdin ruokapalvelut valmistavat arkisin noin 6500 lounasta, aamu- ja välipalat mukaan laskettuna annoksia syntyy noin 8500.
Myös kunnan kotitalousopetuksella on merkittävä rooli kasvattaa nuoria oikeisiin valintoihin. Tuoreet uutiset saastuneen brasilialaisen lihan leviämisestä maailmalle vahvistavat jälleen tarvetta tutustuttaa niin nuoret kuin vanhemmatkin mm. alkuperämerkintöjen selvittämiseen.
Kunnan ruokahankintojen kilpailuttamisessa ei ole sallittua korostaa lähialueen taloutta ja työllisyyttä tai kuljetusmatkoja, mutta hankintojen kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteina voivat olla esimerkiksi laatu, toimitusaika, tuoreus, pakkauksen ominaisuudet, elinkaarikustannukset ja hankinnan aiheuttamat ympäristövaikutukset.
Lähituotteiden saaminen mukaan tarjouskilpailuun edellyttää elintarvikehankintakäytäntöjen kehittämistä ja em. laatuominaisuuksien määrittelyä esimerkiksi suomalaisen ruoantuotannon lainsäädännön mukaiseksi. Hankintakäytäntöjen uusiminen mahdollistaa myös tuotannon eettisyyden ottamisen mukaan hankintakriteereihin (esim. lihatuotteet/eläinten hyvinvointi vs. lainsäädäntö).
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kuntamme ruuan ja raaka-aineiden hankinnoissa tullaan käyttämään suomalaisia elintarvikkeita ja lähiruokaa mahdollisimman paljon. Esitämme jo käytössä olevan satokausiajattelun vahvistamista uusia ruokalistoja laadittaessa. Esitämme erityisen lähiruokapäivän toteuttamista yhdessä ruokaketjun toimijoiden kanssa. Lähiruuan käytön lisäämiseksi on tarpeen esimerkiksi kouluttaa eri osapuolia (maatalousyrittäjät, ruokajalostajat, ruokapalveluammattilaiset, hankinta-ammattilaiset), tehdä suunnitelmallista yhteistyötä ja päivittää kunnan hankintakriteerit.
Lisäksi edellytämme, että ruuan laatukriteerien perusteeksi nostetaan ruuan alkuperä.
Vihdissä 20.3.2017
Keskustan valtuustoryhmä
