Veteraanit tekivät mitä täytyi. Nyt on meidän vuoromme. Puheeni veteraanipäivän tilaisuudessa 2025Maanantai 28.4.2025 Sunnuntaina 27.4.2025 tuli kuluneeksi 80 vuotta Lapin sodan päättymisestä. Vihdissä veteraanipäivää juhlistettiin arvokkaasti niin kirkossa kuin seurakuntatalollakin. Puheeni veteraanipäivän tilaisuudessa: Arvoisat sotiemme veteraanit, kotirintaman naiset, arvoisa juhlaväki, Tänään olemme kokoontuneet kiittämään sukupolvea, joka puolusti maamme vapautta silloin, kun se oli kaikkein suurimmassa vaarassa. Tänään me muistamme, että rauha ja vapaus eivät ole koskaan olleet meille itsestäänselvyyksiä. Lapin sodan päättymisestä tulee tänään kuluneeksi 80 vuotta. Rauhan aika tuntuu lukuna pitkältä - itsekään en ole elänyt muuta kuin maamme rauhan aikaa. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että unohtaisimme maamme vaiheet tai lakkaisimme varautumasta mahdollisiin uhkiin. Vaikka oma sukupolveni on saanut elää rauhan aikaa, konkreettiset muistot muunlaisestakin ajasta ovat alati läsnä arjessamme, jos vähääkään pysähdymme niitä ajattelemaan. Meillä on ilo tänäänkin nähdä, kuulla ja keskustella suuresti kunnioittamiamme sodankäyneiden veteraanien ja kotirintaman naisten kanssa. Sota-ajan ja sitä seuranneen jälleenrakennusajan sukupolvien edustajat ovat edelleen keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaamme. Itse asiassa minäkin heräsin tänään varhain navetalta kuuluviin koneiden ääniin – aamunavetalle oli minua ennen ennättänyt isäni, joka on syntynyt Lapin sodan vielä ollessa käynnissä – siis sota-ajan Suomessa.
Arvoisa veteraanijuhlaväki, Maailma ympärillämme on jälleen epävakaa. Maailman politiikan mannerlaatat ovat liikkeessä ja suurvallat hakevat muuttuneessa tilanteessa asemaa, jossa maksimoisivat voimansa ja vaikutusvaltansa. Kansainvälinen järjestys, jonka varaan rauhaa on rakennettu, on murentunut pala palalta, eikä olemassa oleviin, itsestään selvyyksinäkin pidettyihin sopimuksiin ja toimintamalleihin voi enää täysin luottaa. Maailmanpoliittisen tilanteen muutokset ovat pitkän kehityksen tuloksia, jotka ovat nyt konkretisoituneet ryminällä vajaassa viidessä vuodessa. Viime vuodet olemme puhuneet paljon Venäjästä, sen brutaalista hyökkäyksestä Ukrainaan ja vaikutuksesta koko Euroopan turvallisuuteen. Olemme nähneet, kuinka nopeasti uhka voi muuttua todellisuudeksi. Nyt kaikessa epävakaudessaan haasteenamme on myös toinen suurvalta, Yhdysvallat. Kun valtameren takana kyseenalaistetaan liittolaisuuden merkitys ja yhteisen puolustuksen sopimusten velvoitteet, se ei ole vain heidän asiansa, se on mitä suurimmassa määrin myös Euroopan ja meidän asiamme. Se vaikuttaa suoraan myös Suomeen, Vihtiin, meihin kaikkiin. Epävakautta ei aiheuta ainoastaan sotilaallinen jännite. Etenkin tänä päivänä talous ja vapaus ovat keskeinen osa turvallisuuttamme. Maailmantaloutta uhkaa tällä hetkellä kauppasota. Yhdysvallat ovat jo irtautuneet merkittävistä kansainvälisistä sopimuksista. Yhdysvallat ovat myös asettaneet erilaisia rajoituksia ja merkittäviä tuontitulleja, kohdistuen muun muassa Euroopan unioniin ja Kiinaan. Nämä toimet ovat johtaneet vastatoimiin, vastatulleihin ja lisänneet taloudellista epävarmuutta maailmalla. Meille, kansainvälisiin sopimuksiin nojaavana ja vientivetoisena taloutena, tämä on vakava uhka. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan Suomi on yksi niistä EU-maista, jotka ovat vahvimmin riippuvaisia kaupasta Yhdysvaltojen kanssa. Myös Suomen Pankki on arvioinut, että laajenevat tullit ja vastatoimet voivat leikata huomattavan osan Suomen talouskasvusta. Edellä kuvattu kehitys tulee näkymään meidän kaikkien arjessa. Esimerkiksi maamme hallituksen tällä viikolla pitämän valtion talouden kehysriihen linjaukset ovat monelta osin reaktioita ja vastavetoja muuttuneeseen tilanteeseen. Toivokaamme, että täyskäännös talouspoliittisessa linjassa osoittautuu vielä Suomen kannalta oikeaksi ratkaisuksi. Ruotimatta enempää talouspolitiikkaa, on selvää, että epävakaa maailmantalous heijastuu ennen pitkää meidän jokaisen arkeemme ja meidän on tehtävä kaikkemme, ettei sen johdannaisvaikutukset lisää haitallisella tavalla maan sisäisiä jännitteitä ja vaaranna yhtenäisyyttämme oleellisimmissa asioissa.
Arvoisa juhlaväki, Maailma on kansainvälistynyt viime vuosikymmeninä hurjaa vauhtia. Se, mitä tänään tapahtuu maailmalla, ei pysähdy valtamerien taakse. Se tulee Suomeen. Se näkyy myös meidän turvallisuusratkaisuissamme, meidän puolustussuunnitelmissamme, meidän arjessamme. Me emme voi vaikuttaa suurvaltojen päätöksiin, mutta me voimme vaikuttaa siihen, miten Suomi on varautunut. Me voimme vaikuttaa siihen, että kansallinen yhtenäisyytemme säilyy. Me voimme vaikuttaa siihen, että me seisomme lujina ja rauhallisina myös silloin, kun maailma ympärillä muuttuu. Veteraanien sukupolvi opetti meille, että vaikeina aikoina ei auttanut toivoa parasta – piti valmistautua pahimpaan. Se varautuminen ei tarkoittanut pelkoa. Se tarkoitti vastuunkantoa. Tänään tuo sama vastuu kuuluu meille seuraaville sukupolville. Veteraanit antoivat sodan vuosina enemmän kuin meidän toivottavasti koskaan tarvitsee, mutta meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että Suomi on turvassa, vakaa ja yhtenäinen silloinkin, kun maailman suurimmat valtiot horjuvat ja etääntyvät yhteisistä velvoitteistaan. Me muistamme veteraanit siksi, että he tekivät, mitä täytyi tehdä. Hyvät kuulijat, Veteraanien muistopäivä ei ole vain katsomista taaksepäin. Näihin kaikkiin meilläkin kohdistuu usein kritiikkiä ja tietenkin parempaan meidänkin pitää koko ajan pyrkiä. Mutta näinä epävakaina aikoina, on meidän kaikkien hyvä pysähtyä välillä miettimään myös sitä, että vaikka parannettavaa meidän mielestämme vielä onkin- niin muiden mielestä meillä on monissa asioissa asiat parhaimmalla tolalla koko maailmassa. Maailman onnellisimman maan meille mahdollistivat sodan ja jälleenrakennuksen ajan sukupolvet. He kantoivat suurimman mahdollisen vastuun isänmaasta ja monet antoivat myös suurimman uhrilahjan isänmaan puolesta. Jokaisella sukupolvella on oma aikansa kantaa vastuunsa. Nyt vastuu on meidän. Meidän vastuumme on huolehtia siitä, että saadusta perinnöstä, vapaasta isänmaasta, veteraaneista, sodan ajan sukupolvista ja heidän läheisistään huolehditaan. Se on meidän vastuumme tässä ja nyt. Kunnioittavasti kiittäen ja tulevaisuuteen luottavaisesti katsoen, Kiitos. |
Kiitos!Torstai 17.4.2025 klo 14.00 Vaalien tulos on nyt vahvistettu.
Politiikka on luottamuksen varassa tehtävää pitkäjänteistä työtä. Tuntuu hyvältä, että Keskustan erinomaisten ehdokkaiden siivittämänä äänestäjien luottamus meihin kasvoi merkittävästi edellisistä vaaleista.
Oma äänimääräni on häkellyttävä! 603 vihtiläistä antoi minulle tukensa ja valtakirjan jatkaa kunnallisissa luottamustehtävissä.
Saatu luottamus tuntuu arvokkaalta, otan sen vastaan ylpeänä mutta nöyrin mielin.
Meidän mäeltä on kuljettu luottamustehtäviin 50 vuoden ajan ja opittu myös se, että luottamus on joka kerta ansaittava uudelleen.
Olen tuloksesta kiitollinen ja lupaan edelleen tehdä kaikkeni. Katse eteenpäin, tehdään töitä vihtiläisten arjen, elinvoiman ja yhteisön parhaaksi.
Kiitokset kanssanehdokkaille ja vaalitöitä tehneille.
Ja ennen kaikkea kiitos äänestäjille
  |
Tervetuloa juhlistamaan 50-vuotispäivääni kakkukahvien merkeissä!Maanantai 14.4.2025 Tasan viisikymmentä vuotta pyörähtää huhtikuussa täyteen ja sen kunniaksi haluan kutsua teidät kaikki syntymäpäiväkahveille! Tilaisuus on kaikille avoin. Olisi mukavaa jos läheiset, ystävät, tuttavat, yhteistyökumppanit ja kylänväki ehtisi kakkukahveilla piipahtamaan, voit poiketa oman aikataulusi sallimissa rajoissa. 🗓 Päivä: Perjantaina 25. huhtikuuta Lisätietoja antaa Heidi Nordman: p. 045 7837 2203 tai heidi.nordman@eduskunta.fi. Lämpimästi tervetuloa!
|
Kuka neuvoo, minne mennä? Valtuustoaloite kuntalaisten neuvontapalveluiden parantamiseksiKeskiviikko 2.4.2025 Kuntapäättäjänä saan usein kohdata ihmisiä, jotka kertovat arjen pulmista. Ei niinkään siitä, etteikö ratkaisuja olisi olemassa, vaan siitä, miten vaikeaa niiden löytäminen joskus voi olla. Vihti on monipuolinen kunta, jossa toimii valtava joukko palveluita tarjoavia tahoja, kunta, hyvinvointialue, yritykset, yhdistykset, vapaaehtoiset. Meillä on osaamista ja ratkaisuja lähes kaikkiin elämän osa-alueisiin. Mutta liian usein törmäämme samaan kysymykseen, että mistä tieto löytyy? Kenelle pitäisi soittaa, mitä termiä pitäisi etsiä, minne mennä? Ja entä ne, joille digitaaliset kanavat eivät ole tuttuja tai käytössä? Tähän halusin tuoda muutoksen. Jätin valtuustossa aloitteen matalan kynnyksen neuvontapisteen perustamisesta Vihtiin. Tällainen palvelu tarjoaisi kuntalaisille mahdollisuuden saada ohjausta oikeaan paikkaan – ilman että tarvitsee ensin kuluttaa aikaa, hermoja tai nettiä. Neuvontapiste voisi toimia esimerkiksi kirjaston yhteydessä ilman ajanvarausta, ja sen tehtävänä olisi ohjata oikeiden palveluiden, ihmisten ja tiedon äärelle. Tällainen palvelu ei olisi vain arjen helpottamista, vaan myös osallisuuden lisäämistä ja kunnan resurssien viisaampaa kohdentamista. Tässä alla koko valtuustoaloite, jonka jätin yhdessä muiden allekirjoittaneiden kanssa: Valtuustoaloite: Neuvontapalvelut kuntoon Vihdissä Vihdin kunnan, hyvinvointialueen, yritysten, yhdistysten ja yksittäisten toimijoiden palvelu- ja harrastustoiminnan kenttä on kunnassamme todella laaja. Voimme ylpeinä todeta, että kunnastamme löytyvät ratkaisut lähes kaikkiin kysymyksiin, mitä arjessamme voimme kohdata. Mutta edelleen moni usein tuskailee perimmäisen kysymyksen kanssa: mistä nämä vastaukset konkreettisesti löytyvät, mistä tai keneltä niitä voisi kysyä ja päästä yhteyteen oikeiden ihmisten tai tahojen kanssa? Tietoa on paljon, mutta se on valitettavan usein sirpaleista, ja etenkin niiden ulottumattomissa, jotka eivät käytä älypuhelinta tai internettiä. Oli kyseessä sitten varhaiskasvatus, koulutus, lupa-asiat tai hyvinvointiin liittyvät kysymykset, oikean yhteyshenkilön löytyminen on usein monen mutkan takana. Julkisten palveluiden lisäksi tiedot yrityksistä, yhdistyksistä ja niiden toiminnasta ovat usein hajallaan tietoverkkojen syövereissä. Asioiden sujuvan hoitumisen ensimmäinen askel on löytää oikea taho, oikeat yhteystiedot ja yhteydenoton keinot ja ajat. Esitämme, että Vihtiin perustetaan matalan kynnyksen neuvontapiste, joka toimisi esimerkiksi kirjastojen tai muiden kunnan toimipisteiden yhteydessä tiettyinä aikoina ilman ajanvarausta ja tarjoaisi kuntalaisille mahdollisuuden saada neuvoja ja ohjausta kunnan, ja kunnassa toimivista, palveluista. Asiakaskohtaista palveluaikaa voitaisiin rajata lyhyehköksi, koska tarkoitus olisi nimenomaan neuvoa ja ohjata oikean tiedon ja tahojen äärelle. Palvelua voitaisiin pilotoida aluksi esimerkiksi kuuden kuukauden ajan, minkä jälkeen arvioitaisiin sen vaikuttavuutta. Tämä palvelu helpottaisi kuntalaisten asiointia ja se tukisi osallisuutta. Samalla palvelu myös säästäisi kunnan resursseja kohdentamalla kunnan eri yksiköihin kohdistuvia asiakaskontakteja nykyistä tarkemmin oikeille tahoille. Näin myös asioiden ja asiakkaiden pallottelu eri toimijoiden välillä vähentyisi. Edellä mainituin perustein me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vihti selvittää mahdollisuuden perustaa kunnan neuvontapiste osaksi kunnan palvelutarjontaa. |
Turvallisuuden tunne syntyy tiedosta ja teoista. Valtuustoaloite varautumisharjoitusten järjestämisestäTiistai 18.2.2025 Olemme eläneet viime vuodet maailmassa, jossa epävarmuus tuntuu entistä konkreettisemmalta. Kansainväliset konfliktit, ilmaston ääri-ilmiöt, energiakriisit ja kyberuhat muistuttavat meitä siitä, että vaikka Suomi on vahva ja hyvin varautunut yhteiskunta, ei turvallisuudentunteemme ole itsestäänselvyys. Vihti ei ole irrallaan tästä kokonaisuudesta. Meidän tulee varmistaa, että kunta on valmis kohtaamaan erilaisia kriisejä, mutta yhtä tärkeää on vahvistaa kuntalaisten luottamusta ja kykyä toimia poikkeustilanteissa. Tästä syystä jätin valtuustoaloitteen kriisinhallinta- ja varautumisharjoitusten järjestämisestä Vihdin kunnassa. Kunnalla on jo olemassa hyvät ohjeet varautumiseen, mutta niiden toimivuutta on tärkeää testata käytännössä. Harjoitukset eivät ole pelkästään viranomaistoimintaa, ne ovat ennen kaikkea tilaisuuksia lisätä yhteistyötä, osallistaa paikallisia järjestöjä ja vapaaehtoisia, sekä vahvistaa jokaisen kuntalaisen roolia yhteisön turvallisuuden rakentamisessa. Aloitteessa esitetään, että kunta järjestäisi säännöllisiä kriisiharjoituksia julkisissa rakennuksissa ja laatisi suunnitelman niiden toteuttamisesta osana varautumistyötä. Lisäksi ehdotetaan kattavan viestintäsuunnitelman tekemistä varautumiseen liittyvistä asioista – sillä tieto lisää turvaa. Toivon, että aloite johtaa konkreettisiin toimiin. Harjoittelu, suunnitelmallisuus ja avoin viestintä eivät vain paranna valmiutta, vaan ne myös vahvistavat yhteisöllisyyttä ja turvallisuudentunnetta. Tässä vielä koko valtuustoaloite: Valtuustoaloite: Kriisinhallinta- ja varautumisharjoitusten järjestäminen Vihdin kunnassa
|
Vihdin kunnan itsenäisyyspäivän juhlaPerjantai 6.12.2024 Kaikille avoin itsenäisyyspäivän juhla Vihdissä oli koskettava ja arvokas tilaisuus, joka alkoi kirkkoherra Pekka Valkeapään toimittamalla jumalanpalveluksella Vihdin kirkossa. Jumalanpalveluksessa kanttorina toimi Ulla Eho-Saario, ja musiikista vastasivat Reserviläiskuoro sekä Pirittojen junnukuoro. Tunnelma oli harras, ja musiikki toi juhlaan erityistä lämpöä ja yhteisöllisyyttä. Jumalanpalveluksen jälkeen sankarihaudoilla suoritettiin perinteinen seppeleenlasku. Tilaisuus jatkui Vihdin kirkonkylän seurakuntatalolla. Juhla muistutti jälleen siitä, kuinka tärkeää on vaalia itsenäisyyden perintöä ja yhteisöllisyyttä myös paikallistasolla. Pitämäni puheen voit lukea kokonaisuudessaan kuvan alta.
6.12.2024 Vihdin kunnan ja Vihdin seurakunnan itsenäisyyspäivän juhla
Juhlapuhe Arvoisat sotiemme veteraanit, kotirintaman naiset, herra eversti, arvoisa juhlaväki Tänään saamme kokoontua juhlistamaan 107-vuotiasta itsenäistä Suomea. Tämä päivä on muistutus siitä, kuinka pitkälle olemme itsenäisenä kansakuntana kulkeneet ja kuinka tärkeää on vaalia niitä arvoja, joiden varaan maamme on rakennettu. Me tiedämme, että itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Se on saavutettu uhrauksilla, rohkeudella ja lujalla työllä. Suomi on menestynyt vuosikausia eri turvallisuutta ja vakautta mittaavissa tilastoissa erinomaisesti. Esimerkiksi vuonna 2022 Suomi oli maailman vakain valtio ja jakoi ensimmäisen sijan Ruotsin ja Norjan kanssa myös maailman vapaimpana maana. Tällä viikolla julkaistiin ja meille eduskuntaan jaettiin Puolustusministeriön alaisen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vuositilastot. Niiden mukaan suomalaisilla on edelleen erittäin vahva maanpuolustustahto ja kahdeksan kymmenestä suomalaisesta suhtautuu myös Nato-jäsenyyteemme myönteisesti. Kansamme suurin turvallisuushuoli kohdistuu itänaapuriimme ja sen tilanteen kehittymiseen niin Venäjän sisällä kuin Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan osalta. Suuri huolen aiheuttaja on myös kotimaamme energian riittävyys ja saatavuus. Viime vuodesta myös suomalaisten huoli yhteiskunnallisesta vastakkainasettelusta on kasvanut. Tätä huolta meidän itse kunkin on syytä pysähtyä miettimään. Yksittäisinä kansalaisina me emme pysty vaikuttamaan Venäjän tilaan tai toimintaan. Energian tuotantoon ja saatavuuteen vaikutusmahdollisuutemme kansalaisina ovat hyvin rajalliset. Mutta maamme sisäiseen vastakkainasetteluun me jokainen voimme omilla toimillamme vaikuttaa. Asioihin voi ottaa kantaa, sanoa terävästikin. Mutta eripuraa ei pidä lietsoa, sitä ei pidä vahvistaa, ei kasvotusten, ei perinteisessä, eikä sosiaalisessa mediassa. Me suomalaiset arvostamme turvallisuutta ja vakautta. Vaalikaamme niitä. Arvoisa juhlayleisö Me suomalaiset olemme tunnetusti varautujia. Tämä ominaisuus on syvällä kansallisessa perimässämme. Suomalaisessa kulttuurissa on aina ollut vahva säästämisestä ”pahan päivän varalle” -ajattelu. Oli kyse sitten pula-ajasta, sotavuosista tai nousukaudesta, olemme ymmärtäneet, että varautuminen tuo vakautta ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta. Meitä on muistutettu varautumaan arjessa eteen tuleviin haasteisiin, vaikkapa juomaveden saannin häiriöihin. Tällaiset poikkeustilanteet kun eivät ole pelkästään käytännöllisiä haasteita, vaan myös psykologisia. Kun tiedämme olevamme valmistautuneita, turvallisuuden tunne lisääntyy. Niin valtiolla, kunnilla, yrityksillä, yhteisöillä kuin meillä jokaisella kansalaisellakin on roolimme varautumisessa. Kuten todettu, varautuminen lisää turvallisuuden tunnetta. Siksi pitäisinkin hyvänä, että meille suomessakin, kuten ruotsissa jo tehtiin, jaettaisiin jokaisen kotiin varautumisen opas. Opas siitä miten meistä kukin, usein pienillä teoilla voi varautua, oli kyseessä sitten sähkökatko, häiriöt puhelinyhteyksissä, pandemia tai vielä suurempi kriisi. Ja pitää muistaa varautuminen ei tarkoita pelkoa tai synkistelyä , se tarkoittaa vastuuta itsestä ja lähimmäisistä. Se tarkoittaa itsestä ja läheisistä huolehtimista, mutta se tarkoittaa myös kykyä auttaa muita. Tämä on sitä mikä tekee maastamme sen Suomen joka kerta toisensa jälkeen on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. Se on kansallista vahvuuttamme, kyky huolehtia niin itsestämme kuin toisistammekin. Arvoisa yleisö Ruoka ja huoltovarmuus ovat olennainen osa kansallista turvallisuuttamme. Aikanaan Suomessa sanottiin, että "karjassa on talon turva". Tämä yksinkertainen viisaus kuvasti syvää ymmärrystä siitä, että monimuotoinen ruoantuotanto joka puolella maatamme on kansallinen elinehtomme. Jos halla vei viljasadon, nurmi kasvoi aina, ennemmin tai myöhemmin. Karja tuotti ne, välttämättömät proteiinit ja energian, maitoa ja lihaa, silloinkin kun ajat olivat vaikeat. Ajat toki muuttuvat, mutta teknisen kehityksen ja osaamisen kasvusta huomatta luonnon lainalaisuudet säilyvät, tämä on meidän kansallisesti syytä muistaa. Meidän pitää muistaa myös globaalivastuumme vauraana ja hyvinvoivana maana, se on täysin selvää. Mutta jos pandemia meille jotain opetti, se opetti sen, että globaalin ilmasto, ympäristö ja humanitäärisen vastuun rinnalla, meidän suomalaisten tärkein vastuu on vastuu meistä suomalaisista. Tämä on hyvä pitää mielessä päätettäessä niin huoltovarmuudesta kuin suhtautumisesta vaikkapa Ottawan sopimukseen. Arvoisa juhlaväki Vastakkainasettelu niin monessa asiassa on lisääntynyt, että valitettavasti ei yllätä ihmisten olevan siitä huolissaan. Viime aikoina olemme kuulleet keskustelua, joka herättää paljon kysymyksiä arvoista ja perinteiden arvostamisesta. Tästä Viimeisimpänä esimerkkinä vaikkapa se, että osassa kouluista on tiedusteltu, voivatko lapset osallistua itsenäisyyspäivän lipunnostoon tai itsenäisyyspäivän juhlaan. On tiedusteltu, onko perheellä vakaumuksellisia esteitä tähän. Kunnioittakaamme toinen toistemme näkemyksiä ja vakaumuksiamme. Meillä on itsenäisyytemme ansiosta uskonnonvapaus ja laajat yksilön oikeudet. Mutta tämä suvaitsevaisuus ja kunnioitus ei saa tarkoittaa sitä, että hukkaisimme itsemme, itsetuntomme, perinteemme ja kansallisen identiteettimme. Tuttuni kiteytti muutama päivä sitten hyvin useimpien suomalaisten tunnot facebookissa. Hän jakoi kuvan koulun viestistä vanhemmille, jossa kehotettiin ottamaan yhteyttä opettajiin, jos lapsi on vakaumuksellisista syistä estynyt osallistumasta koulun itsenäisyyspäivän juhlaan. Kaverini kysyi aiheellisesti seuraavasti: ”tässä maailman ajassa, rajan tällä puolella, kenellä voi olla vakaumuksellinen syy olla juhlistamasta itsenäisyyttämme? Kaverini kysymys on tässäkin ajassa aiheellinen. Millainen vakaumus voisi estää osallistumisen itsenäisyyden juhlintaan tai lipunnostoon? Arvoisa juhlaväki Suomen lippu ei ole vain kangaspala. Se on symboli, joka edustaa itsenäisyyttämme, demokratiaamme ja pieniä mutta sitkeitä askeleita, joita olemme yhdessä ottaneet vuosikymmenten ajan. Lipun edessä seisominen on kunnia, ja se on osa sitä yhteistä tarinaa, joka yhdistää meitä suomalaisia. On tärkeää pitää kiinni perinteistä ja käytännöistä, jotka ovat osa kulttuurimme ydintä. Haluan uskoa, että meitä, jotka suhtaudumme Suomen itsenäisyyteen, omavaraisuuteen, huoltovarmuuteen ja tasa-arvoon arvostaen ja kunnioituksella, että meitä on edelleen riittävästi. Suuri valtaosa kansasta. Meitä, jotka haluamme antaa nyt ja aina arvon esi-isillemme, sotiemme veteraaneille, lotille ja kotirintamien toimijoille. Heidän työnsä ansiosta meillä on itsenäinen ja arvokas Suomi, sekä sen oma kulttuuri. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että perintö säilyy. Meidän on varmistettava, että Suomi pysyy maana, jossa arvostetaan niin yksilön kuin yhteisön vastuuta, itsenäisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Etsitään enemmän meitä yhdistäviä kuin erottavia asioita. Hyvät kuulijat, Itsenäisyys ei ole vain menneisyyden saavutus, vaan myös tulevaisuuden lupaus. Se on perintö, jota meidän on vaalittava. Se on samalla myös tulevaisuuden tehtävä joka velvoittaa meitä kaikkia. Tämä päivä on myös hetki kiitokselle. Kiitokselle heille, jotka taistelivat itsenäisyytemme puolesta. Kiitos heille, jotka rakensivat maamme uudelleen sodan jälkeen, ja heille, jotka edelleen ylläpitävät suomalaisia arvoja ja kulttuuria tässä muuttuvassa maailmassa. Kiitos Hyvää itsenäisyyspäivää |
Valtuustopuhe 11.11.2024 - lisäesitys järjestötoiminnan rahoitukseenTiistai 12.11.2024 Valtuustopuhe 11.11.2024 Arvoisa valtuusto, viranhaltijat, hyvä sitkeästi paikalla oleva yleisö. Talousarvion valmistelu on pitkä prosessi, kiitokset sen huolellisesta ja pitkäjänteisestä läpiviennistä niin viranhaltijoille kuin luottamushenkilöillekin. Prosessin aikana hyvinvointilautakunnan järjestöille myöntämiin avustuksiin ollaan varaamassa 10 000 euroa enemmän kuin tälle vuodelle on budjetoitu – eli yhteensä 190 000 euroa. Pieni nousu järjestörahoituksessa on linjassa Vihdin kunnan strategian kanssa, strategiassammehan on keskeisessä roolissa monipuolisen kansalaistoiminnan kannustaminen, tukeminen ja ennen kaikkea mahdollisuuksien luominen sille. Kuntamme järjestökenttä onkin todella monipuolinen ja vireä – järjestöt myös täydentävät todella merkittävällä tavalla hyvinvointiyhteiskuntamme palveluita. Ne osaltaan täyttävät myös kunnan lakisääteisiäkin vastuita toimimalla kulttuurin, liikunnan, nuorisotoiminnan ja terveyden niin ennaltaehkäisevän – ja toimintakykyä ylläpitävän toiminnan haastavalla kentällä. Valtion kassa on tyhjä ja sen johdosta on tehty ja tullaan tekemään monia säästötoimia. Näiden säästöjen kohdistuminen on kirkastunut monille toimijoille vasta kunnan talousarvion valmistelun, lautakunta- ja kunnanhallituskäsittelyn jälkeen – ja meihin päättäjiin on oltu aktiivisesti yhteydessä. Tietomme järjestökenttään kohdistuvista muutoksista on täsmentynyt. Säästöt kohdistuvat meihin kaikkiin- mutta osaan toimijoista ne tulevat vaikuttamaan montaa eri kautta. Viime viikkoina meille päättäjille on järjestetty tutustumis- ja keskustelutilaisuuksia monien järjestökentän toimijoiden kanssa. Todettakoot, että Kulttuuri – nuoriso ja liikuntaväki järjestöineen ovat olleet asiassa perinteisen aktiivisia – kiitos siitä. Julkisen talouden tasapainottamisen säästöt kohdistuvat myös edellä mainittujen lisäksi ennaltaehkäisevää sosiaali- ja terveystoimintaa järjestävien järjestöjen rahoitukseen – rahoitukseen joka tulee useasta eri purosta, joista valtaosa tulee pienenemään. Esimerkiksi hyvinvointialueen järjestöavustukset ovat niukkenevia tarpeeseen nähden ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n rahoitus leikkaantuu noin kolmanneksella. Nyt itseään näkyväksi ovat tehneetkin myös monet järjestöt, jotka toimivat esimerkiksi vanhusten toimintakyvyn, liikuttamisen ja hyvän vanhenemisen ylläpitämisen kentällä. Nämä kaikki järjestöt tekevät todella arvokasta työtä. Ilman ideologista kannanottoa, mahdollisimman objektiivisesti – mutta kokemaamme ja näkemäämme perustuen – uskallan ennustaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestöpuolelle tulee tulevana vuotena 2025 kohdistumaan merkittävästi kasvava palveluiden tarve, siis vielä suurempi kuin talousarviota valmisteltaessa on osattu ennakoida. Tämän johdosta tiedustelin valtuustoryhmiltä, olisiko meidän mahdollista yksimielisesti korottaa hyvinvointilautakunnan jaettavissa olevien järjestöavustusten määrää esimerkiksi 10 000 eurolla. Aloitin jokaisen kysymyksen, että tiedän että tämä ajatus tuli myöhässä, tiedän ettei tämä nyt varsinaisesti mene hyvän hallinnon tapojen mukaisesti – mutta olin valmis tätä tiedustelua tekemään – koska asia on ainakin itselleni konkretisoitunut lisää vasta viime viikkojen aikana kun meitä on laajasti kontaktoitu ja informoitu. Esitän siis, että lisäämme kohtaan Hyvinvointilautakunnan järjestöavustukset kohtaan 10 000 euroa. Ja me kaikki varmasti ymmärrämme, ettei tämä ole autuaaksi tekevä - mutta kun olen asiaa tiedustellut ryhmiltä, sen on koettu olevan signaali siitä, että me valtuustossa tiedostamme tilanteen ja haluamme auttaa aktiivista järjestökenttää selviämään ensi vuodenkin mukanaan tuomista haasteista. Käsittääkseni tämä esitys voitaisiin hyväksyä yksimielisesti, valtuuston huomionosoituksena ja arvostuksen osoituksena järjestökentän suuntaan. Esitän siis 10 000 € lisäystä sivulle 70, hyvinvointilautakunnan avustukset kohtaan. |
Onko Vihdin järkevää olla mukana MAL-sopimuksessa?Maanantai 11.11.2024 Keskustan ryhmäpuhe kunnanvaltuustossa 11.11.2024 Asiakohta 68 MAL- sopimuksen 2024- 2035 hyväksyminen Pääkaupunkiseudun yhteistä, laajemmat alueen huomioivaa suunnittelua alettiin tekemään jo 1990- luvulla YTV:n siipien suojissa. Ensimmäinen MAL- sopimus alueen kuntien ja valtion kesken laadittiin 2012. Tuolloin tarve yhteiselle Maankäytön, Asumisen ja Liikenteen suunnittelulle nähtiin niin merkittävänä- että valtio on halukas ryydittämään sopimusten syntyä merkittävällä rahallisella panostuksella. Sittemmin sopimusten rooli, neuvottelutapa ja valtion osallisuus ehti vakiintua – ennen tätä nyt käsittelyssä olevaa sopimusta. Edellisellä MAL kierroksella noudatettiin neuvotteluissa aitoa neuvotteluperiaatetta, toki suuret kunnat olivat suuria silloinkin – mutta myös kehyskunnilla ja niitä edustavalla Kuuma-yhteisöllä oli oma roolinsa neuvotteluissa – neuvottelut käytiin avoimesti kokouksissa ja kaikki tiesi missä mennään, mikä ehdotus on minkäkin tahon tekemä ja myös se oli tiedossa miten eurot eri kohteisiin jakautuvat. Edellinen MAL sopimus hyväksyttiin vuosille 2020- 2031 – joista neljä ensimmäistä on varsinaisia sopimusvuosia ja loput ns suunnitelma vuosia. Tässä sopimuksessa valtion rahoitus liikenne hankkeisiin oli 615, 2 miljoonaa euroa – ja asuntotuotannon tukemiseen kohdistettiin käynnistys ja – infrarahoitusta erillisrahoituksena noin 120 miljoonaa euroa. Eli edellisen neljän vuoden rahoitus Helsingin seudulle oli noin 735 miljoonaa. Tätä nyt hyväksynnässä olevaa sopimusta valtio on rahoittamassa kaikkiaan 327,3 miljoonalla eurolla. Eli rahoitusta on tulossa reilusti alle puolet edellisestä. En tiedä, onko rahojen niukkuus myös selitys sille, ettei MAL- sopimuksen valmistelussa juurikaan käyty aitoja neuvotteluita – vaan valtion edustajat toivat neuvotteluihin valmiin ehdotuksen – käytännössä neuvottelijoiden tehtäväksi jäi siunata tuo sopimus – joka muualla oli laadittu. Suuret oli suuria, eikä pienemmillä ollut väliä, vaikka tässä tapauksessa Kuuma seutukin muodostaa lähes 350 000 asukkaan kehän pääkaupunkiseudun neljän ydin kaupungin ympärille. Menettely oli siis käsittääkseni kaikkea muuta kuin avoin, kaikkea muuta kuin läpinäkyvä, kaikkea muuta kuin vuorovaikutteinen ja kaikkea muuta kuin mitä se on ennen ollut. Vihdin kunnalle on tässä sopimuksessa nähtävissä niukasti välittömiä hyötyjä. Suurin hyöty koitunee siitä, jos sopimus lisää koko alueen elinvoimaa ja onnistuu kohdentamaan niukkoja voimavaroja niin että pääkaupunkiseudun suurimpien kaupunkien olosuhteiden paraneminen säteilee meille saakka.
MAL -sopimukseen, sen valmisteluun ja valvontaan liittyy paljon erikoisia ristiriitaisuuksia - yksi niistä eittämättä on HSL:n rooli liikepuolen valmistelijana ja vastuutahona. Kaikki alueen kunnat kun eivät kuulu HSL- alueeseen – ja etenkin tulevaa taloudellista asetelmaa mietittäessä - jää nähtäväksi se, miten HSL- kykenee suoriutumaan tehtävistään – etenkin investointiensa rahoittamisesta ja kunnille maksettavista rahoituspalautuksista. Sen kummemmin kiertelemättä, en usko että HSL- tulee selviämään edes tulevista talousvastuistaan, saatikka koko alueen suunnitteluvastuustaan. Siksi tulevien lakisääteisten liikennejärjestelmä suunnitelmien suunnitteleminen tulisi siirtää puolueettomalle taholle – joka aidosti edustaisi koko aluetta, enemmän kuin itseään ja osakkaitaan. Summa summarum Kun tilanne on näin huono, kannattaako meidän tämä nyt hyväksyä ja roikkua mukana MAL – sopijoiden porukassa ja taistella KUUMA-kuntien kesken jaettavasta 17,8 miljoonan potista? Vastaus on, että mukana kannattaa olla - kuten valtuuston varapuheenjohtaja Sundberg totesi - kaikki naapurikuntamme eivät ole. Kuten Sundberg totesi, tulevina vuosina tullaan meitä koskevia liikenneratkaisuja tekemään muitakin kuin raiteiden osalta. Meidän on kohtuullista vaatia, että tulevien päätösten suunnittelu ja käsittely tehdään jatkossa tätä kierrosta avoimemmin ja reilummin. Kiitän kunnanhallitus pykälä päätösehdotuksen toisesta - selkeästä kohdasta, jolla otetaan kantaa niin asuntotuotannon määrään kuin sijoittumiseenkin. Vihdistä on lähtemässä selkeä viesti – meidän yli ei kävellä – ei suurien naapureidemme toimesta – eikä valtion toimesta. Tai jos tähän suurten saneluvaltaan siirrytään, se pitää myöntää suoraan ja luopua tästä näytelmästä ja tunnustaa ettei valtiota ja vallanpitäjiä enää kiinnosta alueen yhteinen kehittäminen. Keskustan valtuustoryhmä kannattaa tämän sopimuksen hyväksymistä nyt, mutta jatkossa suunnittelut, neuvottelut, sopiminen ja hyväksyminen on palautettava siihen muotoon ja tarkoitukseen mihin ne on perustettu. Jos näin ei toimita, MAL- sopimukset ovat vain suppea viitekehys jakaa valtion rahaa neljän kaupungin kehittämiseen. |
Lohjan synnytyssairaalan lakkauttaminen on kohtuuton päätösTiistai 3.9.2024  Lohjan synnytyssairaalan lakkauttaminen on typerä päätös HUS:ä johtavilta puolueilta.HUS-yhtymän päätös sulkea Lohjan sairaalan synnytysosasto 3 kk kuluttua on vastuuton. Päätös ei ainoastaan luo valtavaa epävarmuutta synnyttäjille ja heidän perheilleen, vaan myös kohdistaa kohtuuttoman paineen henkilöstöön.
Vielä keväällä kuultiin, että synnytykset jatkuisivat Lohjalla 2026 vuoteen asti. Suunnitelmallisuus ja päätöksenteon poukkoilu ei herätä luottamusta. Missä on vastuullinen ja kestävä päätöksenteko, joka huomioi sekä henkilöstön että potilaiden hyvinvoinnin?
Lohjan toimintojen lakkauttaminen ja synnytysten keskittäminen ei tuota taloudellisia säästöjä. Ja tökerösti tehty alasajo tuskin auttaa HUS:iä turvaamaan henkilöstön riittävyyttä muihin yksikköihinsä. Työntekijät ovat nyt niin suivaantuneita HUS:in toimintaan, etteivät kaikki varmasti siirry Lohjalta työskentelemään HUS:n muihin yksiköihin.
Eikä tätä tilannetta todellakaan paranna eilinen uutisointi, jonka mukaan samalla kun HUS on puhunut säästöistä ja henkilöstövähennyksistä, se on maksanut keväällä lähes puoli miljoonaa euroa bonuksia johdolle.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, Länsi-Uusimaa, Terveyspalvelut, HUS |
Lähipalveluiden alasajo - Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kokousPerjantai 14.6.2024 Puheenvuoroni aluevaltuustossa 11.6.
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolevat
Kuten täällä on tänäänkin kuultu, historiallisen suuri hallinnollinen uudistus - hyvinvointialueemme käynnistyminen ja palveluiden siirto on sujunut toiminnallisesti pääosin hyvin.
Tästä huolimatta me kaikki olemme varmasti saaneet yhteydenottoja alueen asukkailta, koskien muutoksia tai haasteita palveluiden saatavuudessa. Jokainen alueen palveluihin pettynyt palveluntarvitsija on tietysti liikaa, joten jatkakaamme ponnisteluja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.
Ajankohtaiskatsauksessaan hyvinvointijohtaja tänäänkin kertasi myös aluettamme koettelevan talouden tasapainottamisen haasteen. Me Keskustan valtuustoryhmässäkin ymmärrämme talouden realiteetit - etenkin tulevina vuosina kun maan hallitus on leikkaamassa miljardeja - siis tuhansia miljoonia- euroja hyvinvointialueille suunnitellusta rahoituksesta.
Tässä valtuuston kokouksessa taloudenkin haasteeseen haetaan vastauksia suunnitelluilla palveluiden keskittämisillä ja palveluverkon karsimisella. Erityisen ongelmalliseksi palveluiden karsimisen tekee se, ettei palveluidemme tarve ja kysyntä ole pääsääntöisesti vähenemässä, vaan kasvamassa.
Arvoisa puheenjohtaja
Tätä taustaa vasten Keskustan neuvottelija teki valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa kerta toisensa jälkeen ehdotuksen kirjauksesta ” ettei palveluyksikköä tai palvelua lakkauteta, ennen kuin on tietoa/ varmuutta palvelutarpeen täyttävästä – korvaavasta palvelusta.
Tätä lausumaa eivät muut valtuustoryhmät jostain käsittämättömästä syystä suostuneet sopimukseen kirjaamaan – siksi olemmekin nyt käsittelemässä Keskustan valtuustoryhmän muutosesityksiä.
Koska palveluiden tarve ei katoa, haluamme ettei palvelutkaan voi kadota tai etääntyä kohtuuttomasti niitä tarvitsevilta.
Keskustan aluevaltuustoryhmän kirjoitus:
Lähipalvelujen puolesta taisteltiin, mutta tulokset jäivät laihoiksi
Edellä kuvatuista syistä esitän valtuuston hyväksyttäväksi seuraavan ponsiesityksen:
”toimivia palveluyksikköjä ei lakkauteta tai ajeta alas ennen varmuutta kyseisten palveluiden saatavuuden turvaamisesta kohtuullisella etäisyydellä”.
Tämä ponsihan pukee konkreettiseksi esitykseksi sen toiveen ja tavoitteen mikä useissa tässä keskustelussa kuulluissa ryhmäpuheissakin on julki lausuttu.
Arvoisa puheenjohtaja
Lopuksi kannatan valtuutettujen Frantsi-Lankian ja Paakkunaisen tekemiä erinomaisia ja välttämättömiä muutosesityksiä.
|
Ruuantuotannon rahoituksen turvaaminen tulevaisuudessaPerjantai 17.5.2024 Eilen eduskunnan kyselytunnilla Keskustan pääaiheena oli maatalous ja sen rahoituksen turvaaminen. Puheenvuoron voi kuunnella ylläolevalta videolta tai lukea alta. Esittämäni kysymys: Arvoisa puhemies! Vihdoin koittanut hyvä kevätsää on tarkoittanut pitkiä työpäiviä ja -öitä meille suomalaisen ruuan tuottajille. Maanviljelyyn liittyy aina epävarmuustekijöitä, luonnonvoimiin emme voi vaikuttaa. Mutta onneksi voimme vaikuttaa siihen, millä säännöillä Suomessa ruokaa tuotetaan ja kuinka paljon huoltovarmuuttamme turvaavaa tuotantoa tuetaan. Juuri nyt käsillä on tärkeä vaikuttamisen aika, kun ensi kuussa valitsemme uusia EU-päättäjiä ja sen jälkeen alkavat neuvottelut EU:n tulevasta rahankäytöstä. Pääministeri Orpo on luvannut hallituksensa tekevän aikaisempia hallituksia vaikuttavampaa ja tuloksekkaampaa EU-vaikuttamista. Siksi kysynkin nyt pääministeriltä: lupaatteko, että tulevissa neuvotteluissa Suomi saa varmistettua suomalaiselle ruuantuotannolle tulevalle kaudelle vähintäänkin nykyisen tasoiset EU-tuet? Petteri Orpon vastaus: Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys. Suomalainen ruoka on hieno tuote, ja me tarvitsemme sitä oman huoltovarmuutemme takia, mutta meidän täytyy huolehtia myöskin siitä, että meillä on mahdollisuus saada hienoa, turvallista, kestävästi tuotettua suomalaista ruokaa ihmisten pöytiin. Me tullaan tekemään kaikkemme, että EU:n strategiseen agendaan saadaan oikeat kirjaukset, joilla saadaan luotua pohjaa ruuantuotannolle Suomessa — kannattavalle ruuantuotannolle — ja sen jälkeen samaan aikaan alkaa vaikuttamistyö seuraavaan, vuonna 27 alkavaan ohjelmakauteen, jotta pystytään taas maksimoimaan saanto suomalaiselle ruuantuotannolle ja sitä kautta luomaan se perusta sille, että koko Suomessa voidaan ruokaa tuottaa ja että se on kannattavaa. Totta kai tarvitaan paljon muita toimenpiteitä, jotka ovat EU:n käsissä, kun kerran yhteinen maatalouspolitiikka on. Niistä voisin nostaa nyt tässä vaiheessa esille esimerkiksi turhan byrokratian purun, joka monesti vaikeuttaa, haittaa sitä kannattavaa ruuantuotantoa. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maatalous |
Vihdin kunnan suurin kouluhanke Etelä-Nummelan koulukeskus vihittiin käyttöönTiistai 19.3.2024
Etelä-Nummelan koulukeskuksen vihkiäisiä vietettiin viime viikolla juhlavasti liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist vihkiessä rakennuksen käyttöön. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana sain pitää puheen avajaisissa.
Arvoisa ministeri Hyvät Etelä-Nummelan koulukeskuksen käyttäjät - oppilaat, henkilökunta, luottamushenkilöt, sekä kaikki tämän koulukeskuksen yhteisön jäsenet, Vihdin kunnanvaltuuston puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia lausua kunnan, (ja etenkin kunnallisten luottamushenkilöiden), puolesta muutama sana tänä historiallisena päivänä juhliessamme Etelä-Nummelan koulukeskuksen, eli tuttavallisemmin ETNU:n avajaisia.
Päätös kokonaan uuden koulukeskuksen rakentamisesta oli ensisijaisesti kunnan panostus turvallisiin ja terveellisiin, tulevaisuuden opetustiloihin – mutta päätöstä tehtäessä päättäjät ymmärsivät sitoutuvansa investoimaan kunnassa myös opetukseen ja koulunkäyntiin. Päätös kertoo kuntamme sitoutumisesta lasten ja nuorten hyvän tulevaisuuden rakentamiseen. Päätöksenteon vaiheet olivat tässäkin hankkeessa pitkät ja värikkäät. Ja vaikka luottamushenkilöiden alkuperäinen tahtotila puurakenteisen koulun rakentamisesta ei toteutunutkaan, voimme silti tyytyväisinä ihailla hankkeen lopputulosta - tätä hienoa lehtikuusiverhoiltua, modernia ja näyttävää rakennusta. Koulukeskuksen seinää koristava Salla Ikosen kauristeos on myös omiaan lisäämään näyttävyyttä ja tuomaan iloa ETNU-laisten ja ohikulkijoiden päivään. Odotamme, että koulukeskus lunastaa paikkansa yhteisössämme tulevina vuosina – ja palvelee vihtiläisiä tulevat sata vuotta – kulloisiinkin kuntamme tarpeisiin sopivana. Elämän eväiden lisäksi, me päätöksentekijät odotamme tämän koulukeskuksen tuovan tälle alueelle myös lisää elämää – uusia asukkaita. Suuri osa päätöksentekijöistä näki tämän investoinnin myös investointina kuntamme vetovoimaan. Arvoisa juhla yleisö Tämä on myös Vihdin kunnan ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu hanke ja nyt kun tarkastellaan lähes kolme vuotta sitten tehdyn rakennuspäätöksen jälkeistä maailmaa ja kustannuskehitystä – voinemme jälkiviisaina sanoa, että ajoituksemme näyttää nyt kunnan talouden kannalta otolliselta. Tilojen suunnittelussa on kuultu käyttäjien ääntä, mikä varmistaa, että koulukeskus todella palvelee sen käyttäjien tarpeita. Rakennus on suunniteltu nykyaikaisten opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen vaatimusten mukaisesti, ja se tarjoaa joustavat puitteet niin opetukselle kuin kasvullekin. Koulukeskus yhdistää Etelä-Nummelan koulun, päiväkodin, Vichtis svenska skolan, daghemmet Aleksandran ja Nummelan nuorisotilan Nurkan saman katon alle. Tämä monipuolinen käyttö mahdollistaa ainutlaatuisen yhteisöllisyyden ja yhteistyön oppilaiden, opettajien mutta myös kunnan muiden toimijoiden välillä. Koulurakennus on aina enemmän kuin rakennus - se on yhteisö, jossa jokainen jäsen voi kasvaa, oppia ja kehittyä parhaalla mahdollisella tavalla. Arvoisa juhlaväki Muistan edelleen tunteen ja tuoksun ensimmäisestä koulupäivästäni. Kyläkouluamme oli laajennettu ja viimeiset maalaukset ja kalusteiden asennukset oli kuulemma tehty koulun alkua edeltäneenä yönä. Asetuimme pihalla jonoihin ja astelimme uutuuttaan hohtavaan luokkaan, jossa ankarasta tuuletuksesta huolimatta leijaili vielä ”uuden huoneen tuoksu”. Tilat olivat hienot ja mikä tärkeintä, ne olivat toimivat. Toimivat tilat ovat tärkeitä, mutta tärkeintä on tiloissa tapahtuva toiminta. Muistan omasta koulutiloistani parhaiten tuon ensimmäisen päivän tuoksut ja kiiltävät pinnat – sen jälkeiset muistot liittyvät ihmisiin ja tekemiseen. Kouluympäristöllä ja koko kouluyhteisöllä on useimpiin meistä suuri- jopa elinikäinen vaikutus. Toimivat varhaiskasvatuksen ja koulun tilat ovat kuin kangas, jolle kukin lapsi täällä ammattitaitoisten aikuisten kanssa maalaa elämäntauluansa. Arvoisa juhlaväki Uskallankin toivoa ja ennustaa, että tämä koulukeskus on enemmän kuin rakennus. Tämä on lupaus tulevaisuudesta, jossa jokainen lapsi voi kasvaa, oppia ja kukoistaa. Tämä on suunniteltu vastaamaan muuttuviin tarpeisiin, tarjoten niin nykyaikaiset opetusmenetelmät kuin turvallisen ympäristön. Uskon että olemme luoneet paikan, joka tukee sukupolvien kasvua ja oppimista. Kiitän kaikkia, jotka ovat osallistuneet hankkeen toteuttamiseen ja toivotan kaikille innostusta, menestystä ja koulurauhaa tuleville vuosikymmenille Etelä-Nummelan koulukeskuksessa. Kiitos.
|
Otalammen tilanne on kestämätön - Kirjallinen kysymys sähköverkon toimintavarmuuden parantamisestaPerjantai 15.3.2024 klo 14.40 Kirjallisen kysymyksen voit kokonaisuudessaan lukea alta tai eduskunnan verkkosivuilta. Kirjallinen kysymys KK 82/2024 vp Kirjallinen kysymys sähköverkon toimintavarmuuden parantamisestaEduskunnan puhemiehelle Sähköverkon toimitusvarmuuden parantaminen on välttämätöntä. Sähkön jakelun ongelmat eivät rajoitu ainoastaan syrjäseuduille. Myös Uudellamaalla, alle 40 kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta, on asuinalue, jolla kärsitään toistuvista sähkökatkoksista. Katkoja on todennetusti pahimmillaan yli sata vuodessa eli lähes joka kolmas päivä. Nämä katkokset aiheuttavat häiriöitä ja jopa vaaratilanteita alueen arkeen sekä johtavat sähkölaitteiden rikkoutumiseen. Lisäksi katkokset ovat aiheuttaneet merkittäviä haasteita paikallisille yrittäjille, joiden liiketoiminta vaatii keskeytymätöntä sähkönsaantia. Toistuvat sähkökatkokset ovat myös tehneet etätyön tekemisen monille mahdottomaksi. Katkoista on paikallisesti oltu yhteydessä energiayhtiöön ja muihin aiheeseen liittyviin tahoihin. Hyvityksiä ei tällä tietoa olla maksamassa lyhyiden toistuvien katkojen perusteella. Ohjeistus on hankkia varavirtalähde omalla kustannuksella. Palvelun tarjoavan yhtiön lausunnossa todetaan, ettei ilmajohtoverkon korvaaminen maan alla kulkevalla kaapeliverkolla ole lähitulevaisuudessa mahdollista Energiaviraston uusien valvontamenetelmien vuoksi. Vaikka yhtiö pahoittelee tilannetta ja viittaa 3 000 kilometrin verkoston uusimiseen vuodessa osana 98 000 kilometrin kokonaisverkostoaan, tämä ei tarjoa lohtua niille asiakkaille, joiden arki häiriintyy toistuvista sähkökatkoksista. Viime vuosina suurta taloudellista tulosta tehneen yhtiön selitys, että investointien toteuttamiskykyä on haastettu uusilla valvontamenetelmillä, ei riitä perustelemaan pysyvien ratkaisujen puutetta. Sähköverkkotoimijoiden monopoliasema markkinoilla tuo mukanaan erityisen vastuun palvelun laadusta ja toimitusvarmuudesta. Koska sähköntoimittajaa ei voi vapaasti valita tai kilpailuttaa, on välttämätöntä, että nämä yhtiöt noudattavat korkeimpia standardeja palveluidensa toimitusvarmuudessa ja verkon ylläpidossa. Sähkön toimitusvarmuus on perustavanlaatuinen edellytys yhteiskunnan toimivuudelle, taloudelliselle kehitykselle ja kansalaisten arjen sujuvuudelle. Odotan konkreettisia toimia tämän kriittisen infrastruktuuriongelman ratkaisemiseksi ja kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi sähköverkon toimitusvarmuuteen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka hallitus aikoo varmistaa, että sähköverkkoyhtiöt täyttävät velvoitteensa tarjota keskeytymätöntä palvelua erityisesti, kun otetaan huomioon niiden monopoliasema ja sähkönsiirron kriittinen merkitys yhteiskunnan kannalta,
onko olemassa suunnitelmia tai aloitteita, jotka kannustaisivat tai velvoittaisivat yhtiöitä sähköverkon vahvistamiseen, jotta voidaan ehkäistä vastaavat häiriöt tulevaisuudessa ja parantaa yleistä toimitusvarmuutta ja
miten hallitus aikoo käsitellä sähköyhtiöiden vastuuta ja mahdollisia sanktioita tilanteissa, joissa toistuvat sähkökatkokset johtuvat sähköverkon puutteellisesta ylläpidosta?
Helsingissä 8.3.2024
Eerikki Viljanen kesk
|
Valtiopäivien avajaiset 2024 - Sauli Niinistön puhePerjantai 9.2.2024
Vuoden 2024 valtiopäivät avattiin keskiviikkona 7.2. eduskunnassa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö käsitteli avajaispuheessa tapansa mukaan suorasukaisesti mm. Suomen talouden pitkäaikaisia ongelmia, kuten merkittävää talouskasvun puutetta ja julkisen sektorin velkaantumista. Niinistö korosti puheessaan, että riippumatta puoluekannasta tai vaalikausista kaikki on kutsuttava yhteistyöhön talouden kuntoon saattamiseksi. Suuret kansalliset haasteet vaativat yhtenäisiä ponnisteluja. Niinistön vetoomus siitä, että kaikki "kädet taitavat nousta kannattamaan" talouden korjaamista, on selvästi kehoitus toimintaan, joka ylittää poliittiset rajat ja erimielisyydet. Toivottavasti tätä tullaan alkaneella kaudella näkemään. Lue presidentti Sauli Niinistön puhe kokonaisuudessaan tästä linkistä. |
Olli Rehn on uskottavin toimimaan Puolustusvoimien ylipäällikkönäPerjantai 19.1.2024 klo 8.18 Rehn on uskottavin toimimaan Puolustusvoimien ylipäällikkönä
Lue lisää Suomenmaan verkkolehdestä. |
Kirjallinen kysysmys: Miten hallitus aikoo varmistaa suurriistavirka-aputoiminnan jatkon?Keskiviikko 20.12.2023 Kirjallinen kysymys KK 243/2023 vp
SRVA-toiminnan tärkeimpiä tehtäviä on kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen. Onnettomuuden tapahtuessa SRVA-ryhmät auttavat löytämään loukkaantuneen eläimen ja huolehtivat eläimen lopetuksesta sekä ruhon hävittämisestä terveysturvallisesti. Toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten tekemiin sopimuksiin ja noudattaa Suomen riistahallintolakia. Kun poliisi tarvitsee apua suurriistakonflikteissa, se pyytää virka-apua SRVA:lta. SRVA-toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön, ja siihen osallistuvat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat. Nyt olemme tilanteessa, jossa muutamat riistanhoitoyhdistykset ovat päätyneet irtisanomaan SRVA-sopimuksensa poliisin kanssa. Sopimuksen irtisanomisen syynä on mm. Espoo-Kauniaisten riistanhoitoyhdistyksen osalta muutokset eläinten ruhojen hävittämiseen. Ruhot toimitetaan nyt hautaamisen sijasta ongelmajätelaitokselle, jossa ne poltetaan. Jokaisesta poltetusta ruhosta riistanhoitoyhdistys saa noin 170 euron laskun. SRVA-toimijoiden saamat valtionavustukset kattavat vain muutamia euroja tästä summasta. Tilanne on kestämätön. Vapaaehtoistoimijat avustavat viranomaisia näiden tehtävien suorittamisessa ja joutuvat käytännössä maksamaan avun antamisesta. Espoo-Kauniaisten riistanhoitoyhdistyksen tilanne ja sen mahdollinen leviäminen laajemmalle huolestuttaa poliisia, jolla ei ole valmiuksia eikä resursseja ottaa SRVA-toiminnan hoitamista omaksi työkseen. Muualla Suomessa SRVA-sopimuksia on purettu myös protestina tämänhetkisten petoeläinlinjausten vuoksi.
Onko hallitus tietoinen petopolitiikan aiheuttamasta uhasta SRVA-toiminnalle,
|
On aika hoitaa tavallisten ihmisten asiat kuntoon - Asiaa väylistä, verotuksesta ja valokuituhankkeistaTorstai 14.12.2023 klo 13.50 Puheeni eduskunnan täysistunnossa 13.12.2023: Arvoisa rouva puhemies! Tässä yhteydessä kolme nostoa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalta. Ensimmäiseksi on todettava, että en ymmärrä, miksi hallitus ajaa alas ja lakkauttaa laajakaistahankkeiden valtiontuen. Viimeistään pandemia-aika osoitti, kuinka äärimmäisen tärkeitä toimivat internetyhteydet ovat koko maassa yhteiskuntamme toimivuudelle. Laajakaista, valokuituyhteydet, ei rakennu joka puolelle maata markkinaehtoisesti. Se on jopa nähty Uudellamaalla tiheästi asutetulla alueella, kuten kotikunnassani Vihdissä. Muualla Suomessa tilanne on vieläkin hankalampi. Toiseksi. Vuoden 2024 talousarviossa perusväylänpidon ylläpitorahoitus laskee. Laskevat budjettivarat, kohoavat kustannukset ja inflaatio varmistanevat ikävä kyllä sen, että väyläverkon korjausvelka tulee kasvamaan, ei supistumaan. Miksi näin? Eikö juuri väylien kunnostaminen ollut yksi hallituksen kärkihankkeista? Ja kolmanneksi. Hallitus esittää ensi vuodelle todella rajua leikkausta valtion yksityisteiden avustuksiin. Yksityisteiden perusparannuksiin ja erityiskohteisiin kohdistetut varat vähenevät noin 60 prosenttia, ja hallituksen suunnitelmana on lopettaa avustusten myöntäminen yksityisteiden perusparannuksiin kokonaan tulevina vuosina. Tämä linjaus on täysin kestämätön. Linjauksen omituisuutta lisää se, että yksityisteiden korjausavustukset puolitetaan ensi vuonna, eli samana vuonna, jolle hallitus omalla toiminnallaan on juuri nostanut yksityisteiden varrella asuvien ja yrittävien kiinteistöverotusta erittäin merkittävästi valtaosassa Suomen kunnista. Esimerkiksi Uudellamaalla hallituksen läpiajama kiinteistöverojen rajojen nosto kiristää omakotiasujien kiinteistöverotusta sadoilla euroilla useimmissa kunnissa. Arvoisa rouva puhemies! Kiinteistöverotus siis kiristyy merkittävästi esimerkiksi Vihdissä, Nurmijärvellä ja Lohjalla kaikilla yksityisteidenkin varrella asuvilla, ja vastineeksi yksityisteiden varsilla asuvat joutuvat kantamaan nykyistä raskaamman taakan yksityisteidensä ylläpidon lisäksi myös yksityisteiden peruskorjauksista ja parannuksista, kuten esimerkiksi siltaremonteista. Omakotiasujien verotus siis kiristyy, väylät huononevat ja valtio velkaantuu ennätystahtia. Miten tässä nyt näin on käymässä, arvoisa hallitus? |
Hallituksen veropäätökset iskevät kipeästi autoilevan omakotiasujan talouteenPerjantai 13.10.2023 - Eerikki Viljanen
Puheeni eduskunnassa 12.10.2023 Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi on puhuttu paljon valtion menoista ja tulonsiirroista, valtion tulopuoli on jäänyt huomattavasti pienemmälle huomiolle. Niissä puheenvuoroissa, joissa on puhuttu valtion tuloista, pääroolissa ovat olleet henkilöiden tuloverot. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet hallituksen todella merkittävät esitykset verotuksen kiristämiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on nyt kiristämässä merkittävästi kiinteistöstä maksettavaa veroa nostamalla tonttien maapohjasta maksettavan kiinteistöveron alarajaa huomattavasti korkeammalle tasolle kuin millä se esimerkiksi valtaosassa Uudenmaan kunnista nyt on. Tämä valtiovarainministeriön ajama hallituksen ja hallituspuolueiden kannattama lakiesitys nostaa tavallisen uusmaalaisen pientaloasujan veroja jopa sadoilla euroilla vuodessa. Tämän budjettiesityksen osalta olen erityisen huolissani hallituksen esityksen yhteisvaikutuksista omaa autoaan työmatkoihinsa käyttävälle omakotitalossa asuvalle uusmaalaiselle. Esimerkiksi Uudenmaan kehyskunnista pääkaupunkiseudulle töissä kulkeville on näillä hallituksen esityksillä tulossa merkittävä verotuksen kiristys. Hallituksen esitys autoilun ja työmatkavähennyksen leikkaamisesta maksaa jopa satoja euroja vuodessa työmatkansa autolla tekeville, eikä muutaman sentin lasku bensaveroon tätä kompensoi alkuunkaan, meillä kun ei edes ole mitään takeita siitä, tuleeko tämä muutaman sentin bensaveron alennus näkymään ollenkaan edes pumppuhinnoissa. Mutta tuloverotuksen kautta tehtävä työmatkavähennyksen heikennys tulee varmasti näkymään kaikkien heidän kukkarossa, jotka joutuvat omaa autoa merkittävissä määrin työmatkoihinsa käyttämään. Yhtä varmaa on se, että uusmaalaisten lompakkoon tulee tekemään loven myös kiinteistöverotuksen kiristyminen, johon siis useimmat Uudenmaan kunnat ovat pakotettuja hallituksen tekemän alarajan noston vuoksi. Esimerkiksi kotikunnassani Vihdissä hallituksen lähettämä lisälasku on monille pientaloasujille parisataa euroa vuodessa, naapurikunnassa Lohjallakin toistasataa. Nyt esitettyjen veronkiristysten yhteisvaikutus on siis merkittävä. Kiinteistöveron kiristyksen ja autoilun kustannusten nostamisen yhteisvaikutus on satoja euroja vuodessa. Eihän tällaisesta ennen vaaleja ollut mitään puhetta. Arvoisa rouva puhemies! Aika vähän täällä salissa on tähän mennessä puhuttu tästä asumisen kustannusten nostamisesta kiinteistöveron kautta. Väistämättä tuleekin mieleen, että hallituksen talousneuvotteluissa kukaan ei ole seurannut eri puolilta tulevien ehdotusten kokonaisvaikutusta tavalliseen ihmiseen, ahkeraan työssäkäyvään kansalaiseen. Vahinko on luontevin selitys sille, että etenkin autoa tarvitsevalle pientaloasujalle kasataan nyt tuhteja lisälaskuja tämän hallituksen taholta, joka puheissaan on linjannut palkitsevansa ahkeruudesta ja arvostavansa omakotiasumista. Arvoisa rouva puhemies! Näitä veronkiristyksiä, joita edellä luettelin, ei korvata hallituksen ajamalla palkkaverotuksen kevennyksellä, tai no, korvataan nämä leikkaukset hyvin tienaaville, suurituloisille, koska palkkaverojen kevennykset ovat niin euromääräisesti kuin prosentuaalisesti suurimmat yli 14 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilla — ministerin tuloluokassa tuo veronalennus on noin 1 400 euroa vuodessa. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen talousarvioesityksessä on paljon hyviäkin asioita, mutta linjaa, jolla parhaiten tienaavat saavat ison veroalen ja autoilevalle keskituloiselle pientaloasujalle lankeaa tuntuva verotuksen kiristys, on erittäin vaikea hyväksyä. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puheet, vihti, uusimaa, autoilu, talous |
Keskittämistä emme hyväksyTiistai 27.6.2023 - Eerikki Viljanen
Puheeni eduskunnan täysistunnossa liittyen hallitusohjelman tiedoksiantokeskusteluun 27.6.2023. Arvoisa rouva puhemies! Ensiksi muutama sana maataloudesta, joka täällä tänään on paljon puhututtanut. Nykyiset hallituspuolueet lupasivat maatalouspolitiikkaan täyskäännöksen ja turvata maatalouden kannattavuuden ja jatkuvuuden vaaleissa. Nyt hallitusohjelman tekstit on nähty. Kirjaukset ovat hyviä, enää puuttuvat toteuttamiskelpoiset konkreettiset toimet ja rahat. Ei puutu siis enää kuin toimet ja rahat. Keinot ja varat varmasti esitellään pian, kun täälläkin on tänäänkin niin monella hallituspuolueen suulla todistettu, että kaikille ruoantuottajille koittaa pian ilon ja kasvavan vaurastumisen päivät. Maa- ja metsätalouden osalta hallitusohjelman kirjaukset ovat siis hyviä, mutta yksikään viljelijä ei maksa laskujaan, ruoki perhettään tai rakenna tulevaisuuttaan hallitusohjelmalla. Siihen tarvitaan euroja, ja niistä on pula. Minä ja kaikki Suomen viljelijät odotamme vaalilupaustenne ja tämänkin päivän pontevien puheiden lunastamista. Arvoisa rouva puhemies! Alueiden eriytymisen vaarasta on täällä salissa tänään puhuttu paljon ja ikävä kyllä syystä. Valtion, maakuntien, hyvinvointialueiden ja kuntien rooli on aivan keskeinen alueidemme eriarvoistumisen ehkäisyssä. Valtion, hyvinvointialueen ja kuntien asemaan vaikuttaa aivan keskeisesti niin valtion normiohjaus kuin euro-ohjauskin. Tässä hyvinvointialueiden syntymisen jälkeisessä tilanteessa on ymmärrettävää ja tarkoituksenmukaista, että hallitusohjelmassa todetaan tarve julkisen rahoituksen selkiyttämiseksi ja uudistamiseksi, tämän ymmärrän kyllä. Ikävä kyllä hallituksen ohjelman kirjaukset julkisen rahoituksen uudistamisesta jättävät ilmaan paljon kysymyksiä: Miten kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion keskinäinen rahanjako ja ohjaus tullaan järjestämään? Miten sitä tullaan konkreettisesti muuttamaan? Ohjelmassa on kirjaukset esimerkiksi mahdollisuudesta kuntien tehtävien erilaistumiseen ja rahoituksen uudistamisesta. Kuntien aseman turvaamisen viesti on osittain hyvin ristiriitainen. Tietynlaisten kuntien asemaa pyritään parantamaan ja toisaalla todetaan, ettei kuntien keskinäinen asema voi heiketä. Siihen, miten tämä toteutetaan, ei ole tullut konkreettisia vastauksia. Tässäkin asiassa hallitusohjelman yksittäiset lauseet voivat kuulostaa hyviltä, mutta kokonaisuudesta syntyy enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Arvoisa rouva puhemies! Odotamme hallituksen esityksiä, tulevia talousarvioita siitä, miten alueellista eriarvoistumista ehkäistään, miten kuntien asemaa vahvistetaan heikentämättä toisten asemaa. Täällä on esitetty huolenaiheita siitä, että tämän hallituksen ohjelman toteutuminen johtaa rajuun keskittämiseen: ihmisten, palveluiden ja hyvinvoinnin. Tämä huoli on minullekin syntynyt, kun olen lukenut ohjelmaa ja sen liitteitä. Tämä huoli on syntynyt, kun olen katsonut yksittäisten sinänsä hyvältä kuulostavien lauseiden taakse. Toivon, että huoleni on turha. Eihän hallituspuolueet, yksikään hallituspuolueista, voi antaa alueellisen eriarvoistumisen tapahtua, ei ihmisten välillä, ei alueiden välillä eikä alueiden sisällä. Arvoisa rouva puhemies! Olemme uuden äärellä, kuten täällä on tänään todettu. Toivon ja odotan ja vaadin, että eriarvoisuus ei tämän hallituksen vahtivuorolla lisäänny. Ikävä kyllä ohjelmastanne ja euroistanne en löytänyt maaseudun enkä edes kehyskuntien aseman vahvistamisen kirjauksia. Sen sijaan ohjelmasta välittyy useita pieniä virtoja, jotka todennäköisesti yhdistyvät erittäin vahvaksi keskittämisen virraksi. Tätä keskittämiskehitystä me emme hyväksy, ja täällä esitettyyn kysymykseen, mihin keskustaa tarvitaan, vastaan: Keskustaa tarvitaan turvaamaan suomalaisten oikeus valita asuinpaikkansa. Keskustaa tarvitaan ihmisten tai palveluiden pakkokeskittämisen estämiseen. Keskustaa tarvitaan alueiden ja ihmisten välisen eriarvoisuuden kasvun pysäyttämiseen. |
Perusterveydenhuollon rahoitus tulee turvataTiistai 27.6.2023 Puheeni eduskunnan täysistunnossa 27.7.2023. "Arvoisa puhemies! Vuosien ajan kaikki eduskuntapuolueet olivat sillä kannalla, että vastuu sosiaali- ja etenkin terveyspalveluiden järjestämisestä pitää saada isommille hartioille. Terveydenhuollon tilanne ehti heiketä huomattavasti, kun uudistuksen matkalla oli esteitä, niin poliittisia kuin perustuslaillisiakin. Viime hallituskaudella kuitenkin löytyi toteuttamiskelpoinen malli ja uudistus saatiin tehtyä ja hyvinvointialueet pääsivät aloittamaan työnsä, kuten kaikki tiedämme. Sote-uudistuksen keskeinen tavoite oli vahvistaa perusterveydenhuoltoa, helpottaa hoitoon pääsyä, parantaa palveluiden saatavuutta ja turvata niiden saavutettavuus. Perusterveydenhuollon vahvistaminen, oikealle hoitopolulle pääseminen mahdollisimman varhain, on inhimillisesti äärimmäisen tärkeää. Tämän lisäksi nopea oikeaan hoitoon pääsy on myös taloudellisesti tärkeää. Se on avain terveyspalveluiden kustannusnousujen hallintaan. Hallitusohjelmassa suitsitaan sote-menojen kasvua jo nyt ilman varmuutta perustason vahvistumisesta ja mahdollisimman järkevien sote-säästöjen toteutumisesta myöhemmin. Toivon todella, ettei nyt valtiontalouden tasapainottamisen nimissä leikata sote-palveluista ennenaikaisesti, ilman että perustaso on päässyt vahvistumaan. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella rahoituksen vajaus on jo nyt ongelma. Sote-alueen perustaminen, esimerkiksi tietojärjestelmien rakentaminen, nielee euroja arvioitua enemmän kuten integraatiokin. Uudenmaan erillisratkaisu on myös haastava, kuten edustaja Wickström aiemmin tässä totesi. Uudenmaan erillisratkaisussa myös erityissairaanhoidosta vastaava HUS on viestinyt hyvin aktiivisesti akuutista välttämättömien varojen puutteesta. Arvoisa puhemies! Hallituksella varmasti on ohjelmassaan käytännön ratkaisut, jotka estävät sote-palveluiden kriisiytymisen, ja hallitus varmasti estää sote-leikkaukset, jotka romuttaisivat uudistuksen tärkeimmän tavoitteen toteutumisen eli perusterveydenhuollon vahvistumisen, mikä estäisi sitä kautta inhimillisesti toteutuvien säästöjen syntymisen. Näiden tavoitteiden toteutuminen mitä ilmeisemmin muuttuu lihaksi, kun hallitusohjelma konkretisoituu lakiesityksiksi ja valtion talousarvioksi esimerkiksi jo tulevana syksynä. Tätä toivon, tätä odotan, tätä vaadin, sillä eihän siinä olisi mitään järkeä, että hallitus pakottaisi rahoituksen leikkauksilla hyvinvointialueet säästämään hyvin lyhytnäköisesti, karsimaan palveluitaan ja palveluverkkojaan ja sitä kautta estäisi kansalaisten perustuslaillisen tasa-arvoisuuden toteutumisen." |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, Länsi-Uusimaa, Terveyspalvelut |
