Vihdin kunnan itsenäisyyspäivän juhlaPerjantai 6.12.2024 Kaikille avoin itsenäisyyspäivän juhla Vihdissä oli koskettava ja arvokas tilaisuus, joka alkoi kirkkoherra Pekka Valkeapään toimittamalla jumalanpalveluksella Vihdin kirkossa. Jumalanpalveluksessa kanttorina toimi Ulla Eho-Saario, ja musiikista vastasivat Reserviläiskuoro sekä Pirittojen junnukuoro. Tunnelma oli harras, ja musiikki toi juhlaan erityistä lämpöä ja yhteisöllisyyttä. Jumalanpalveluksen jälkeen sankarihaudoilla suoritettiin perinteinen seppeleenlasku. Tilaisuus jatkui Vihdin kirkonkylän seurakuntatalolla. Juhla muistutti jälleen siitä, kuinka tärkeää on vaalia itsenäisyyden perintöä ja yhteisöllisyyttä myös paikallistasolla. Pitämäni puheen voit lukea kokonaisuudessaan kuvan alta.
6.12.2024 Vihdin kunnan ja Vihdin seurakunnan itsenäisyyspäivän juhla
Juhlapuhe Arvoisat sotiemme veteraanit, kotirintaman naiset, herra eversti, arvoisa juhlaväki Tänään saamme kokoontua juhlistamaan 107-vuotiasta itsenäistä Suomea. Tämä päivä on muistutus siitä, kuinka pitkälle olemme itsenäisenä kansakuntana kulkeneet ja kuinka tärkeää on vaalia niitä arvoja, joiden varaan maamme on rakennettu. Me tiedämme, että itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Se on saavutettu uhrauksilla, rohkeudella ja lujalla työllä. Suomi on menestynyt vuosikausia eri turvallisuutta ja vakautta mittaavissa tilastoissa erinomaisesti. Esimerkiksi vuonna 2022 Suomi oli maailman vakain valtio ja jakoi ensimmäisen sijan Ruotsin ja Norjan kanssa myös maailman vapaimpana maana. Tällä viikolla julkaistiin ja meille eduskuntaan jaettiin Puolustusministeriön alaisen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vuositilastot. Niiden mukaan suomalaisilla on edelleen erittäin vahva maanpuolustustahto ja kahdeksan kymmenestä suomalaisesta suhtautuu myös Nato-jäsenyyteemme myönteisesti. Kansamme suurin turvallisuushuoli kohdistuu itänaapuriimme ja sen tilanteen kehittymiseen niin Venäjän sisällä kuin Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan osalta. Suuri huolen aiheuttaja on myös kotimaamme energian riittävyys ja saatavuus. Viime vuodesta myös suomalaisten huoli yhteiskunnallisesta vastakkainasettelusta on kasvanut. Tätä huolta meidän itse kunkin on syytä pysähtyä miettimään. Yksittäisinä kansalaisina me emme pysty vaikuttamaan Venäjän tilaan tai toimintaan. Energian tuotantoon ja saatavuuteen vaikutusmahdollisuutemme kansalaisina ovat hyvin rajalliset. Mutta maamme sisäiseen vastakkainasetteluun me jokainen voimme omilla toimillamme vaikuttaa. Asioihin voi ottaa kantaa, sanoa terävästikin. Mutta eripuraa ei pidä lietsoa, sitä ei pidä vahvistaa, ei kasvotusten, ei perinteisessä, eikä sosiaalisessa mediassa. Me suomalaiset arvostamme turvallisuutta ja vakautta. Vaalikaamme niitä. Arvoisa juhlayleisö Me suomalaiset olemme tunnetusti varautujia. Tämä ominaisuus on syvällä kansallisessa perimässämme. Suomalaisessa kulttuurissa on aina ollut vahva säästämisestä ”pahan päivän varalle” -ajattelu. Oli kyse sitten pula-ajasta, sotavuosista tai nousukaudesta, olemme ymmärtäneet, että varautuminen tuo vakautta ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta. Meitä on muistutettu varautumaan arjessa eteen tuleviin haasteisiin, vaikkapa juomaveden saannin häiriöihin. Tällaiset poikkeustilanteet kun eivät ole pelkästään käytännöllisiä haasteita, vaan myös psykologisia. Kun tiedämme olevamme valmistautuneita, turvallisuuden tunne lisääntyy. Niin valtiolla, kunnilla, yrityksillä, yhteisöillä kuin meillä jokaisella kansalaisellakin on roolimme varautumisessa. Kuten todettu, varautuminen lisää turvallisuuden tunnetta. Siksi pitäisinkin hyvänä, että meille suomessakin, kuten ruotsissa jo tehtiin, jaettaisiin jokaisen kotiin varautumisen opas. Opas siitä miten meistä kukin, usein pienillä teoilla voi varautua, oli kyseessä sitten sähkökatko, häiriöt puhelinyhteyksissä, pandemia tai vielä suurempi kriisi. Ja pitää muistaa varautuminen ei tarkoita pelkoa tai synkistelyä , se tarkoittaa vastuuta itsestä ja lähimmäisistä. Se tarkoittaa itsestä ja läheisistä huolehtimista, mutta se tarkoittaa myös kykyä auttaa muita. Tämä on sitä mikä tekee maastamme sen Suomen joka kerta toisensa jälkeen on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. Se on kansallista vahvuuttamme, kyky huolehtia niin itsestämme kuin toisistammekin. Arvoisa yleisö Ruoka ja huoltovarmuus ovat olennainen osa kansallista turvallisuuttamme. Aikanaan Suomessa sanottiin, että "karjassa on talon turva". Tämä yksinkertainen viisaus kuvasti syvää ymmärrystä siitä, että monimuotoinen ruoantuotanto joka puolella maatamme on kansallinen elinehtomme. Jos halla vei viljasadon, nurmi kasvoi aina, ennemmin tai myöhemmin. Karja tuotti ne, välttämättömät proteiinit ja energian, maitoa ja lihaa, silloinkin kun ajat olivat vaikeat. Ajat toki muuttuvat, mutta teknisen kehityksen ja osaamisen kasvusta huomatta luonnon lainalaisuudet säilyvät, tämä on meidän kansallisesti syytä muistaa. Meidän pitää muistaa myös globaalivastuumme vauraana ja hyvinvoivana maana, se on täysin selvää. Mutta jos pandemia meille jotain opetti, se opetti sen, että globaalin ilmasto, ympäristö ja humanitäärisen vastuun rinnalla, meidän suomalaisten tärkein vastuu on vastuu meistä suomalaisista. Tämä on hyvä pitää mielessä päätettäessä niin huoltovarmuudesta kuin suhtautumisesta vaikkapa Ottawan sopimukseen. Arvoisa juhlaväki Vastakkainasettelu niin monessa asiassa on lisääntynyt, että valitettavasti ei yllätä ihmisten olevan siitä huolissaan. Viime aikoina olemme kuulleet keskustelua, joka herättää paljon kysymyksiä arvoista ja perinteiden arvostamisesta. Tästä Viimeisimpänä esimerkkinä vaikkapa se, että osassa kouluista on tiedusteltu, voivatko lapset osallistua itsenäisyyspäivän lipunnostoon tai itsenäisyyspäivän juhlaan. On tiedusteltu, onko perheellä vakaumuksellisia esteitä tähän. Kunnioittakaamme toinen toistemme näkemyksiä ja vakaumuksiamme. Meillä on itsenäisyytemme ansiosta uskonnonvapaus ja laajat yksilön oikeudet. Mutta tämä suvaitsevaisuus ja kunnioitus ei saa tarkoittaa sitä, että hukkaisimme itsemme, itsetuntomme, perinteemme ja kansallisen identiteettimme. Tuttuni kiteytti muutama päivä sitten hyvin useimpien suomalaisten tunnot facebookissa. Hän jakoi kuvan koulun viestistä vanhemmille, jossa kehotettiin ottamaan yhteyttä opettajiin, jos lapsi on vakaumuksellisista syistä estynyt osallistumasta koulun itsenäisyyspäivän juhlaan. Kaverini kysyi aiheellisesti seuraavasti: ”tässä maailman ajassa, rajan tällä puolella, kenellä voi olla vakaumuksellinen syy olla juhlistamasta itsenäisyyttämme? Kaverini kysymys on tässäkin ajassa aiheellinen. Millainen vakaumus voisi estää osallistumisen itsenäisyyden juhlintaan tai lipunnostoon? Arvoisa juhlaväki Suomen lippu ei ole vain kangaspala. Se on symboli, joka edustaa itsenäisyyttämme, demokratiaamme ja pieniä mutta sitkeitä askeleita, joita olemme yhdessä ottaneet vuosikymmenten ajan. Lipun edessä seisominen on kunnia, ja se on osa sitä yhteistä tarinaa, joka yhdistää meitä suomalaisia. On tärkeää pitää kiinni perinteistä ja käytännöistä, jotka ovat osa kulttuurimme ydintä. Haluan uskoa, että meitä, jotka suhtaudumme Suomen itsenäisyyteen, omavaraisuuteen, huoltovarmuuteen ja tasa-arvoon arvostaen ja kunnioituksella, että meitä on edelleen riittävästi. Suuri valtaosa kansasta. Meitä, jotka haluamme antaa nyt ja aina arvon esi-isillemme, sotiemme veteraaneille, lotille ja kotirintamien toimijoille. Heidän työnsä ansiosta meillä on itsenäinen ja arvokas Suomi, sekä sen oma kulttuuri. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että perintö säilyy. Meidän on varmistettava, että Suomi pysyy maana, jossa arvostetaan niin yksilön kuin yhteisön vastuuta, itsenäisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Etsitään enemmän meitä yhdistäviä kuin erottavia asioita. Hyvät kuulijat, Itsenäisyys ei ole vain menneisyyden saavutus, vaan myös tulevaisuuden lupaus. Se on perintö, jota meidän on vaalittava. Se on samalla myös tulevaisuuden tehtävä joka velvoittaa meitä kaikkia. Tämä päivä on myös hetki kiitokselle. Kiitokselle heille, jotka taistelivat itsenäisyytemme puolesta. Kiitos heille, jotka rakensivat maamme uudelleen sodan jälkeen, ja heille, jotka edelleen ylläpitävät suomalaisia arvoja ja kulttuuria tässä muuttuvassa maailmassa. Kiitos Hyvää itsenäisyyspäivää |
Valtuustopuhe 11.11.2024 - lisäesitys järjestötoiminnan rahoitukseenTiistai 12.11.2024 Valtuustopuhe 11.11.2024 Arvoisa valtuusto, viranhaltijat, hyvä sitkeästi paikalla oleva yleisö. Talousarvion valmistelu on pitkä prosessi, kiitokset sen huolellisesta ja pitkäjänteisestä läpiviennistä niin viranhaltijoille kuin luottamushenkilöillekin. Prosessin aikana hyvinvointilautakunnan järjestöille myöntämiin avustuksiin ollaan varaamassa 10 000 euroa enemmän kuin tälle vuodelle on budjetoitu – eli yhteensä 190 000 euroa. Pieni nousu järjestörahoituksessa on linjassa Vihdin kunnan strategian kanssa, strategiassammehan on keskeisessä roolissa monipuolisen kansalaistoiminnan kannustaminen, tukeminen ja ennen kaikkea mahdollisuuksien luominen sille. Kuntamme järjestökenttä onkin todella monipuolinen ja vireä – järjestöt myös täydentävät todella merkittävällä tavalla hyvinvointiyhteiskuntamme palveluita. Ne osaltaan täyttävät myös kunnan lakisääteisiäkin vastuita toimimalla kulttuurin, liikunnan, nuorisotoiminnan ja terveyden niin ennaltaehkäisevän – ja toimintakykyä ylläpitävän toiminnan haastavalla kentällä. Valtion kassa on tyhjä ja sen johdosta on tehty ja tullaan tekemään monia säästötoimia. Näiden säästöjen kohdistuminen on kirkastunut monille toimijoille vasta kunnan talousarvion valmistelun, lautakunta- ja kunnanhallituskäsittelyn jälkeen – ja meihin päättäjiin on oltu aktiivisesti yhteydessä. Tietomme järjestökenttään kohdistuvista muutoksista on täsmentynyt. Säästöt kohdistuvat meihin kaikkiin- mutta osaan toimijoista ne tulevat vaikuttamaan montaa eri kautta. Viime viikkoina meille päättäjille on järjestetty tutustumis- ja keskustelutilaisuuksia monien järjestökentän toimijoiden kanssa. Todettakoot, että Kulttuuri – nuoriso ja liikuntaväki järjestöineen ovat olleet asiassa perinteisen aktiivisia – kiitos siitä. Julkisen talouden tasapainottamisen säästöt kohdistuvat myös edellä mainittujen lisäksi ennaltaehkäisevää sosiaali- ja terveystoimintaa järjestävien järjestöjen rahoitukseen – rahoitukseen joka tulee useasta eri purosta, joista valtaosa tulee pienenemään. Esimerkiksi hyvinvointialueen järjestöavustukset ovat niukkenevia tarpeeseen nähden ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n rahoitus leikkaantuu noin kolmanneksella. Nyt itseään näkyväksi ovat tehneetkin myös monet järjestöt, jotka toimivat esimerkiksi vanhusten toimintakyvyn, liikuttamisen ja hyvän vanhenemisen ylläpitämisen kentällä. Nämä kaikki järjestöt tekevät todella arvokasta työtä. Ilman ideologista kannanottoa, mahdollisimman objektiivisesti – mutta kokemaamme ja näkemäämme perustuen – uskallan ennustaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestöpuolelle tulee tulevana vuotena 2025 kohdistumaan merkittävästi kasvava palveluiden tarve, siis vielä suurempi kuin talousarviota valmisteltaessa on osattu ennakoida. Tämän johdosta tiedustelin valtuustoryhmiltä, olisiko meidän mahdollista yksimielisesti korottaa hyvinvointilautakunnan jaettavissa olevien järjestöavustusten määrää esimerkiksi 10 000 eurolla. Aloitin jokaisen kysymyksen, että tiedän että tämä ajatus tuli myöhässä, tiedän ettei tämä nyt varsinaisesti mene hyvän hallinnon tapojen mukaisesti – mutta olin valmis tätä tiedustelua tekemään – koska asia on ainakin itselleni konkretisoitunut lisää vasta viime viikkojen aikana kun meitä on laajasti kontaktoitu ja informoitu. Esitän siis, että lisäämme kohtaan Hyvinvointilautakunnan järjestöavustukset kohtaan 10 000 euroa. Ja me kaikki varmasti ymmärrämme, ettei tämä ole autuaaksi tekevä - mutta kun olen asiaa tiedustellut ryhmiltä, sen on koettu olevan signaali siitä, että me valtuustossa tiedostamme tilanteen ja haluamme auttaa aktiivista järjestökenttää selviämään ensi vuodenkin mukanaan tuomista haasteista. Käsittääkseni tämä esitys voitaisiin hyväksyä yksimielisesti, valtuuston huomionosoituksena ja arvostuksen osoituksena järjestökentän suuntaan. Esitän siis 10 000 € lisäystä sivulle 70, hyvinvointilautakunnan avustukset kohtaan. |
Onko Vihdin järkevää olla mukana MAL-sopimuksessa?Maanantai 11.11.2024 Keskustan ryhmäpuhe kunnanvaltuustossa 11.11.2024 Asiakohta 68 MAL- sopimuksen 2024- 2035 hyväksyminen Pääkaupunkiseudun yhteistä, laajemmat alueen huomioivaa suunnittelua alettiin tekemään jo 1990- luvulla YTV:n siipien suojissa. Ensimmäinen MAL- sopimus alueen kuntien ja valtion kesken laadittiin 2012. Tuolloin tarve yhteiselle Maankäytön, Asumisen ja Liikenteen suunnittelulle nähtiin niin merkittävänä- että valtio on halukas ryydittämään sopimusten syntyä merkittävällä rahallisella panostuksella. Sittemmin sopimusten rooli, neuvottelutapa ja valtion osallisuus ehti vakiintua – ennen tätä nyt käsittelyssä olevaa sopimusta. Edellisellä MAL kierroksella noudatettiin neuvotteluissa aitoa neuvotteluperiaatetta, toki suuret kunnat olivat suuria silloinkin – mutta myös kehyskunnilla ja niitä edustavalla Kuuma-yhteisöllä oli oma roolinsa neuvotteluissa – neuvottelut käytiin avoimesti kokouksissa ja kaikki tiesi missä mennään, mikä ehdotus on minkäkin tahon tekemä ja myös se oli tiedossa miten eurot eri kohteisiin jakautuvat. Edellinen MAL sopimus hyväksyttiin vuosille 2020- 2031 – joista neljä ensimmäistä on varsinaisia sopimusvuosia ja loput ns suunnitelma vuosia. Tässä sopimuksessa valtion rahoitus liikenne hankkeisiin oli 615, 2 miljoonaa euroa – ja asuntotuotannon tukemiseen kohdistettiin käynnistys ja – infrarahoitusta erillisrahoituksena noin 120 miljoonaa euroa. Eli edellisen neljän vuoden rahoitus Helsingin seudulle oli noin 735 miljoonaa. Tätä nyt hyväksynnässä olevaa sopimusta valtio on rahoittamassa kaikkiaan 327,3 miljoonalla eurolla. Eli rahoitusta on tulossa reilusti alle puolet edellisestä. En tiedä, onko rahojen niukkuus myös selitys sille, ettei MAL- sopimuksen valmistelussa juurikaan käyty aitoja neuvotteluita – vaan valtion edustajat toivat neuvotteluihin valmiin ehdotuksen – käytännössä neuvottelijoiden tehtäväksi jäi siunata tuo sopimus – joka muualla oli laadittu. Suuret oli suuria, eikä pienemmillä ollut väliä, vaikka tässä tapauksessa Kuuma seutukin muodostaa lähes 350 000 asukkaan kehän pääkaupunkiseudun neljän ydin kaupungin ympärille. Menettely oli siis käsittääkseni kaikkea muuta kuin avoin, kaikkea muuta kuin läpinäkyvä, kaikkea muuta kuin vuorovaikutteinen ja kaikkea muuta kuin mitä se on ennen ollut. Vihdin kunnalle on tässä sopimuksessa nähtävissä niukasti välittömiä hyötyjä. Suurin hyöty koitunee siitä, jos sopimus lisää koko alueen elinvoimaa ja onnistuu kohdentamaan niukkoja voimavaroja niin että pääkaupunkiseudun suurimpien kaupunkien olosuhteiden paraneminen säteilee meille saakka.
MAL -sopimukseen, sen valmisteluun ja valvontaan liittyy paljon erikoisia ristiriitaisuuksia - yksi niistä eittämättä on HSL:n rooli liikepuolen valmistelijana ja vastuutahona. Kaikki alueen kunnat kun eivät kuulu HSL- alueeseen – ja etenkin tulevaa taloudellista asetelmaa mietittäessä - jää nähtäväksi se, miten HSL- kykenee suoriutumaan tehtävistään – etenkin investointiensa rahoittamisesta ja kunnille maksettavista rahoituspalautuksista. Sen kummemmin kiertelemättä, en usko että HSL- tulee selviämään edes tulevista talousvastuistaan, saatikka koko alueen suunnitteluvastuustaan. Siksi tulevien lakisääteisten liikennejärjestelmä suunnitelmien suunnitteleminen tulisi siirtää puolueettomalle taholle – joka aidosti edustaisi koko aluetta, enemmän kuin itseään ja osakkaitaan. Summa summarum Kun tilanne on näin huono, kannattaako meidän tämä nyt hyväksyä ja roikkua mukana MAL – sopijoiden porukassa ja taistella KUUMA-kuntien kesken jaettavasta 17,8 miljoonan potista? Vastaus on, että mukana kannattaa olla - kuten valtuuston varapuheenjohtaja Sundberg totesi - kaikki naapurikuntamme eivät ole. Kuten Sundberg totesi, tulevina vuosina tullaan meitä koskevia liikenneratkaisuja tekemään muitakin kuin raiteiden osalta. Meidän on kohtuullista vaatia, että tulevien päätösten suunnittelu ja käsittely tehdään jatkossa tätä kierrosta avoimemmin ja reilummin. Kiitän kunnanhallitus pykälä päätösehdotuksen toisesta - selkeästä kohdasta, jolla otetaan kantaa niin asuntotuotannon määrään kuin sijoittumiseenkin. Vihdistä on lähtemässä selkeä viesti – meidän yli ei kävellä – ei suurien naapureidemme toimesta – eikä valtion toimesta. Tai jos tähän suurten saneluvaltaan siirrytään, se pitää myöntää suoraan ja luopua tästä näytelmästä ja tunnustaa ettei valtiota ja vallanpitäjiä enää kiinnosta alueen yhteinen kehittäminen. Keskustan valtuustoryhmä kannattaa tämän sopimuksen hyväksymistä nyt, mutta jatkossa suunnittelut, neuvottelut, sopiminen ja hyväksyminen on palautettava siihen muotoon ja tarkoitukseen mihin ne on perustettu. Jos näin ei toimita, MAL- sopimukset ovat vain suppea viitekehys jakaa valtion rahaa neljän kaupungin kehittämiseen. |
Lohjan synnytyssairaalan lakkauttaminen on kohtuuton päätösTiistai 3.9.2024  Lohjan synnytyssairaalan lakkauttaminen on typerä päätös HUS:ä johtavilta puolueilta.HUS-yhtymän päätös sulkea Lohjan sairaalan synnytysosasto 3 kk kuluttua on vastuuton. Päätös ei ainoastaan luo valtavaa epävarmuutta synnyttäjille ja heidän perheilleen, vaan myös kohdistaa kohtuuttoman paineen henkilöstöön.
Vielä keväällä kuultiin, että synnytykset jatkuisivat Lohjalla 2026 vuoteen asti. Suunnitelmallisuus ja päätöksenteon poukkoilu ei herätä luottamusta. Missä on vastuullinen ja kestävä päätöksenteko, joka huomioi sekä henkilöstön että potilaiden hyvinvoinnin?
Lohjan toimintojen lakkauttaminen ja synnytysten keskittäminen ei tuota taloudellisia säästöjä. Ja tökerösti tehty alasajo tuskin auttaa HUS:iä turvaamaan henkilöstön riittävyyttä muihin yksikköihinsä. Työntekijät ovat nyt niin suivaantuneita HUS:in toimintaan, etteivät kaikki varmasti siirry Lohjalta työskentelemään HUS:n muihin yksiköihin.
Eikä tätä tilannetta todellakaan paranna eilinen uutisointi, jonka mukaan samalla kun HUS on puhunut säästöistä ja henkilöstövähennyksistä, se on maksanut keväällä lähes puoli miljoonaa euroa bonuksia johdolle.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, Länsi-Uusimaa, Terveyspalvelut, HUS |
Lähipalveluiden alasajo - Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kokousPerjantai 14.6.2024 Puheenvuoroni aluevaltuustossa 11.6.
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolevat
Kuten täällä on tänäänkin kuultu, historiallisen suuri hallinnollinen uudistus - hyvinvointialueemme käynnistyminen ja palveluiden siirto on sujunut toiminnallisesti pääosin hyvin.
Tästä huolimatta me kaikki olemme varmasti saaneet yhteydenottoja alueen asukkailta, koskien muutoksia tai haasteita palveluiden saatavuudessa. Jokainen alueen palveluihin pettynyt palveluntarvitsija on tietysti liikaa, joten jatkakaamme ponnisteluja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.
Ajankohtaiskatsauksessaan hyvinvointijohtaja tänäänkin kertasi myös aluettamme koettelevan talouden tasapainottamisen haasteen. Me Keskustan valtuustoryhmässäkin ymmärrämme talouden realiteetit - etenkin tulevina vuosina kun maan hallitus on leikkaamassa miljardeja - siis tuhansia miljoonia- euroja hyvinvointialueille suunnitellusta rahoituksesta.
Tässä valtuuston kokouksessa taloudenkin haasteeseen haetaan vastauksia suunnitelluilla palveluiden keskittämisillä ja palveluverkon karsimisella. Erityisen ongelmalliseksi palveluiden karsimisen tekee se, ettei palveluidemme tarve ja kysyntä ole pääsääntöisesti vähenemässä, vaan kasvamassa.
Arvoisa puheenjohtaja
Tätä taustaa vasten Keskustan neuvottelija teki valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa kerta toisensa jälkeen ehdotuksen kirjauksesta ” ettei palveluyksikköä tai palvelua lakkauteta, ennen kuin on tietoa/ varmuutta palvelutarpeen täyttävästä – korvaavasta palvelusta.
Tätä lausumaa eivät muut valtuustoryhmät jostain käsittämättömästä syystä suostuneet sopimukseen kirjaamaan – siksi olemmekin nyt käsittelemässä Keskustan valtuustoryhmän muutosesityksiä.
Koska palveluiden tarve ei katoa, haluamme ettei palvelutkaan voi kadota tai etääntyä kohtuuttomasti niitä tarvitsevilta.
Keskustan aluevaltuustoryhmän kirjoitus:
Lähipalvelujen puolesta taisteltiin, mutta tulokset jäivät laihoiksi
Edellä kuvatuista syistä esitän valtuuston hyväksyttäväksi seuraavan ponsiesityksen:
”toimivia palveluyksikköjä ei lakkauteta tai ajeta alas ennen varmuutta kyseisten palveluiden saatavuuden turvaamisesta kohtuullisella etäisyydellä”.
Tämä ponsihan pukee konkreettiseksi esitykseksi sen toiveen ja tavoitteen mikä useissa tässä keskustelussa kuulluissa ryhmäpuheissakin on julki lausuttu.
Arvoisa puheenjohtaja
Lopuksi kannatan valtuutettujen Frantsi-Lankian ja Paakkunaisen tekemiä erinomaisia ja välttämättömiä muutosesityksiä.
|
Ruuantuotannon rahoituksen turvaaminen tulevaisuudessaPerjantai 17.5.2024 Eilen eduskunnan kyselytunnilla Keskustan pääaiheena oli maatalous ja sen rahoituksen turvaaminen. Puheenvuoron voi kuunnella ylläolevalta videolta tai lukea alta. Esittämäni kysymys: Arvoisa puhemies! Vihdoin koittanut hyvä kevätsää on tarkoittanut pitkiä työpäiviä ja -öitä meille suomalaisen ruuan tuottajille. Maanviljelyyn liittyy aina epävarmuustekijöitä, luonnonvoimiin emme voi vaikuttaa. Mutta onneksi voimme vaikuttaa siihen, millä säännöillä Suomessa ruokaa tuotetaan ja kuinka paljon huoltovarmuuttamme turvaavaa tuotantoa tuetaan. Juuri nyt käsillä on tärkeä vaikuttamisen aika, kun ensi kuussa valitsemme uusia EU-päättäjiä ja sen jälkeen alkavat neuvottelut EU:n tulevasta rahankäytöstä. Pääministeri Orpo on luvannut hallituksensa tekevän aikaisempia hallituksia vaikuttavampaa ja tuloksekkaampaa EU-vaikuttamista. Siksi kysynkin nyt pääministeriltä: lupaatteko, että tulevissa neuvotteluissa Suomi saa varmistettua suomalaiselle ruuantuotannolle tulevalle kaudelle vähintäänkin nykyisen tasoiset EU-tuet? Petteri Orpon vastaus: Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys. Suomalainen ruoka on hieno tuote, ja me tarvitsemme sitä oman huoltovarmuutemme takia, mutta meidän täytyy huolehtia myöskin siitä, että meillä on mahdollisuus saada hienoa, turvallista, kestävästi tuotettua suomalaista ruokaa ihmisten pöytiin. Me tullaan tekemään kaikkemme, että EU:n strategiseen agendaan saadaan oikeat kirjaukset, joilla saadaan luotua pohjaa ruuantuotannolle Suomessa — kannattavalle ruuantuotannolle — ja sen jälkeen samaan aikaan alkaa vaikuttamistyö seuraavaan, vuonna 27 alkavaan ohjelmakauteen, jotta pystytään taas maksimoimaan saanto suomalaiselle ruuantuotannolle ja sitä kautta luomaan se perusta sille, että koko Suomessa voidaan ruokaa tuottaa ja että se on kannattavaa. Totta kai tarvitaan paljon muita toimenpiteitä, jotka ovat EU:n käsissä, kun kerran yhteinen maatalouspolitiikka on. Niistä voisin nostaa nyt tässä vaiheessa esille esimerkiksi turhan byrokratian purun, joka monesti vaikeuttaa, haittaa sitä kannattavaa ruuantuotantoa. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maatalous |
Vihdin kunnan suurin kouluhanke Etelä-Nummelan koulukeskus vihittiin käyttöönTiistai 19.3.2024
Etelä-Nummelan koulukeskuksen vihkiäisiä vietettiin viime viikolla juhlavasti liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist vihkiessä rakennuksen käyttöön. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana sain pitää puheen avajaisissa.
Arvoisa ministeri Hyvät Etelä-Nummelan koulukeskuksen käyttäjät - oppilaat, henkilökunta, luottamushenkilöt, sekä kaikki tämän koulukeskuksen yhteisön jäsenet, Vihdin kunnanvaltuuston puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia lausua kunnan, (ja etenkin kunnallisten luottamushenkilöiden), puolesta muutama sana tänä historiallisena päivänä juhliessamme Etelä-Nummelan koulukeskuksen, eli tuttavallisemmin ETNU:n avajaisia.
Päätös kokonaan uuden koulukeskuksen rakentamisesta oli ensisijaisesti kunnan panostus turvallisiin ja terveellisiin, tulevaisuuden opetustiloihin – mutta päätöstä tehtäessä päättäjät ymmärsivät sitoutuvansa investoimaan kunnassa myös opetukseen ja koulunkäyntiin. Päätös kertoo kuntamme sitoutumisesta lasten ja nuorten hyvän tulevaisuuden rakentamiseen. Päätöksenteon vaiheet olivat tässäkin hankkeessa pitkät ja värikkäät. Ja vaikka luottamushenkilöiden alkuperäinen tahtotila puurakenteisen koulun rakentamisesta ei toteutunutkaan, voimme silti tyytyväisinä ihailla hankkeen lopputulosta - tätä hienoa lehtikuusiverhoiltua, modernia ja näyttävää rakennusta. Koulukeskuksen seinää koristava Salla Ikosen kauristeos on myös omiaan lisäämään näyttävyyttä ja tuomaan iloa ETNU-laisten ja ohikulkijoiden päivään. Odotamme, että koulukeskus lunastaa paikkansa yhteisössämme tulevina vuosina – ja palvelee vihtiläisiä tulevat sata vuotta – kulloisiinkin kuntamme tarpeisiin sopivana. Elämän eväiden lisäksi, me päätöksentekijät odotamme tämän koulukeskuksen tuovan tälle alueelle myös lisää elämää – uusia asukkaita. Suuri osa päätöksentekijöistä näki tämän investoinnin myös investointina kuntamme vetovoimaan. Arvoisa juhla yleisö Tämä on myös Vihdin kunnan ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu hanke ja nyt kun tarkastellaan lähes kolme vuotta sitten tehdyn rakennuspäätöksen jälkeistä maailmaa ja kustannuskehitystä – voinemme jälkiviisaina sanoa, että ajoituksemme näyttää nyt kunnan talouden kannalta otolliselta. Tilojen suunnittelussa on kuultu käyttäjien ääntä, mikä varmistaa, että koulukeskus todella palvelee sen käyttäjien tarpeita. Rakennus on suunniteltu nykyaikaisten opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen vaatimusten mukaisesti, ja se tarjoaa joustavat puitteet niin opetukselle kuin kasvullekin. Koulukeskus yhdistää Etelä-Nummelan koulun, päiväkodin, Vichtis svenska skolan, daghemmet Aleksandran ja Nummelan nuorisotilan Nurkan saman katon alle. Tämä monipuolinen käyttö mahdollistaa ainutlaatuisen yhteisöllisyyden ja yhteistyön oppilaiden, opettajien mutta myös kunnan muiden toimijoiden välillä. Koulurakennus on aina enemmän kuin rakennus - se on yhteisö, jossa jokainen jäsen voi kasvaa, oppia ja kehittyä parhaalla mahdollisella tavalla. Arvoisa juhlaväki Muistan edelleen tunteen ja tuoksun ensimmäisestä koulupäivästäni. Kyläkouluamme oli laajennettu ja viimeiset maalaukset ja kalusteiden asennukset oli kuulemma tehty koulun alkua edeltäneenä yönä. Asetuimme pihalla jonoihin ja astelimme uutuuttaan hohtavaan luokkaan, jossa ankarasta tuuletuksesta huolimatta leijaili vielä ”uuden huoneen tuoksu”. Tilat olivat hienot ja mikä tärkeintä, ne olivat toimivat. Toimivat tilat ovat tärkeitä, mutta tärkeintä on tiloissa tapahtuva toiminta. Muistan omasta koulutiloistani parhaiten tuon ensimmäisen päivän tuoksut ja kiiltävät pinnat – sen jälkeiset muistot liittyvät ihmisiin ja tekemiseen. Kouluympäristöllä ja koko kouluyhteisöllä on useimpiin meistä suuri- jopa elinikäinen vaikutus. Toimivat varhaiskasvatuksen ja koulun tilat ovat kuin kangas, jolle kukin lapsi täällä ammattitaitoisten aikuisten kanssa maalaa elämäntauluansa. Arvoisa juhlaväki Uskallankin toivoa ja ennustaa, että tämä koulukeskus on enemmän kuin rakennus. Tämä on lupaus tulevaisuudesta, jossa jokainen lapsi voi kasvaa, oppia ja kukoistaa. Tämä on suunniteltu vastaamaan muuttuviin tarpeisiin, tarjoten niin nykyaikaiset opetusmenetelmät kuin turvallisen ympäristön. Uskon että olemme luoneet paikan, joka tukee sukupolvien kasvua ja oppimista. Kiitän kaikkia, jotka ovat osallistuneet hankkeen toteuttamiseen ja toivotan kaikille innostusta, menestystä ja koulurauhaa tuleville vuosikymmenille Etelä-Nummelan koulukeskuksessa. Kiitos.
|
Otalammen tilanne on kestämätön - Kirjallinen kysymys sähköverkon toimintavarmuuden parantamisestaPerjantai 15.3.2024 klo 14.40 Kirjallisen kysymyksen voit kokonaisuudessaan lukea alta tai eduskunnan verkkosivuilta. Kirjallinen kysymys KK 82/2024 vp Kirjallinen kysymys sähköverkon toimintavarmuuden parantamisestaEduskunnan puhemiehelle Sähköverkon toimitusvarmuuden parantaminen on välttämätöntä. Sähkön jakelun ongelmat eivät rajoitu ainoastaan syrjäseuduille. Myös Uudellamaalla, alle 40 kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta, on asuinalue, jolla kärsitään toistuvista sähkökatkoksista. Katkoja on todennetusti pahimmillaan yli sata vuodessa eli lähes joka kolmas päivä. Nämä katkokset aiheuttavat häiriöitä ja jopa vaaratilanteita alueen arkeen sekä johtavat sähkölaitteiden rikkoutumiseen. Lisäksi katkokset ovat aiheuttaneet merkittäviä haasteita paikallisille yrittäjille, joiden liiketoiminta vaatii keskeytymätöntä sähkönsaantia. Toistuvat sähkökatkokset ovat myös tehneet etätyön tekemisen monille mahdottomaksi. Katkoista on paikallisesti oltu yhteydessä energiayhtiöön ja muihin aiheeseen liittyviin tahoihin. Hyvityksiä ei tällä tietoa olla maksamassa lyhyiden toistuvien katkojen perusteella. Ohjeistus on hankkia varavirtalähde omalla kustannuksella. Palvelun tarjoavan yhtiön lausunnossa todetaan, ettei ilmajohtoverkon korvaaminen maan alla kulkevalla kaapeliverkolla ole lähitulevaisuudessa mahdollista Energiaviraston uusien valvontamenetelmien vuoksi. Vaikka yhtiö pahoittelee tilannetta ja viittaa 3 000 kilometrin verkoston uusimiseen vuodessa osana 98 000 kilometrin kokonaisverkostoaan, tämä ei tarjoa lohtua niille asiakkaille, joiden arki häiriintyy toistuvista sähkökatkoksista. Viime vuosina suurta taloudellista tulosta tehneen yhtiön selitys, että investointien toteuttamiskykyä on haastettu uusilla valvontamenetelmillä, ei riitä perustelemaan pysyvien ratkaisujen puutetta. Sähköverkkotoimijoiden monopoliasema markkinoilla tuo mukanaan erityisen vastuun palvelun laadusta ja toimitusvarmuudesta. Koska sähköntoimittajaa ei voi vapaasti valita tai kilpailuttaa, on välttämätöntä, että nämä yhtiöt noudattavat korkeimpia standardeja palveluidensa toimitusvarmuudessa ja verkon ylläpidossa. Sähkön toimitusvarmuus on perustavanlaatuinen edellytys yhteiskunnan toimivuudelle, taloudelliselle kehitykselle ja kansalaisten arjen sujuvuudelle. Odotan konkreettisia toimia tämän kriittisen infrastruktuuriongelman ratkaisemiseksi ja kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi sähköverkon toimitusvarmuuteen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka hallitus aikoo varmistaa, että sähköverkkoyhtiöt täyttävät velvoitteensa tarjota keskeytymätöntä palvelua erityisesti, kun otetaan huomioon niiden monopoliasema ja sähkönsiirron kriittinen merkitys yhteiskunnan kannalta,
onko olemassa suunnitelmia tai aloitteita, jotka kannustaisivat tai velvoittaisivat yhtiöitä sähköverkon vahvistamiseen, jotta voidaan ehkäistä vastaavat häiriöt tulevaisuudessa ja parantaa yleistä toimitusvarmuutta ja
miten hallitus aikoo käsitellä sähköyhtiöiden vastuuta ja mahdollisia sanktioita tilanteissa, joissa toistuvat sähkökatkokset johtuvat sähköverkon puutteellisesta ylläpidosta?
Helsingissä 8.3.2024
Eerikki Viljanen kesk
|
Valtiopäivien avajaiset 2024 - Sauli Niinistön puhePerjantai 9.2.2024
Vuoden 2024 valtiopäivät avattiin keskiviikkona 7.2. eduskunnassa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö käsitteli avajaispuheessa tapansa mukaan suorasukaisesti mm. Suomen talouden pitkäaikaisia ongelmia, kuten merkittävää talouskasvun puutetta ja julkisen sektorin velkaantumista. Niinistö korosti puheessaan, että riippumatta puoluekannasta tai vaalikausista kaikki on kutsuttava yhteistyöhön talouden kuntoon saattamiseksi. Suuret kansalliset haasteet vaativat yhtenäisiä ponnisteluja. Niinistön vetoomus siitä, että kaikki "kädet taitavat nousta kannattamaan" talouden korjaamista, on selvästi kehoitus toimintaan, joka ylittää poliittiset rajat ja erimielisyydet. Toivottavasti tätä tullaan alkaneella kaudella näkemään. Lue presidentti Sauli Niinistön puhe kokonaisuudessaan tästä linkistä. |
Olli Rehn on uskottavin toimimaan Puolustusvoimien ylipäällikkönäPerjantai 19.1.2024 klo 8.18 Rehn on uskottavin toimimaan Puolustusvoimien ylipäällikkönä
Lue lisää Suomenmaan verkkolehdestä. |
Kirjallinen kysysmys: Miten hallitus aikoo varmistaa suurriistavirka-aputoiminnan jatkon?Keskiviikko 20.12.2023 Kirjallinen kysymys KK 243/2023 vp
SRVA-toiminnan tärkeimpiä tehtäviä on kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen. Onnettomuuden tapahtuessa SRVA-ryhmät auttavat löytämään loukkaantuneen eläimen ja huolehtivat eläimen lopetuksesta sekä ruhon hävittämisestä terveysturvallisesti. Toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten tekemiin sopimuksiin ja noudattaa Suomen riistahallintolakia. Kun poliisi tarvitsee apua suurriistakonflikteissa, se pyytää virka-apua SRVA:lta. SRVA-toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön, ja siihen osallistuvat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat. Nyt olemme tilanteessa, jossa muutamat riistanhoitoyhdistykset ovat päätyneet irtisanomaan SRVA-sopimuksensa poliisin kanssa. Sopimuksen irtisanomisen syynä on mm. Espoo-Kauniaisten riistanhoitoyhdistyksen osalta muutokset eläinten ruhojen hävittämiseen. Ruhot toimitetaan nyt hautaamisen sijasta ongelmajätelaitokselle, jossa ne poltetaan. Jokaisesta poltetusta ruhosta riistanhoitoyhdistys saa noin 170 euron laskun. SRVA-toimijoiden saamat valtionavustukset kattavat vain muutamia euroja tästä summasta. Tilanne on kestämätön. Vapaaehtoistoimijat avustavat viranomaisia näiden tehtävien suorittamisessa ja joutuvat käytännössä maksamaan avun antamisesta. Espoo-Kauniaisten riistanhoitoyhdistyksen tilanne ja sen mahdollinen leviäminen laajemmalle huolestuttaa poliisia, jolla ei ole valmiuksia eikä resursseja ottaa SRVA-toiminnan hoitamista omaksi työkseen. Muualla Suomessa SRVA-sopimuksia on purettu myös protestina tämänhetkisten petoeläinlinjausten vuoksi.
Onko hallitus tietoinen petopolitiikan aiheuttamasta uhasta SRVA-toiminnalle,
|
On aika hoitaa tavallisten ihmisten asiat kuntoon - Asiaa väylistä, verotuksesta ja valokuituhankkeistaTorstai 14.12.2023 klo 13.50 Puheeni eduskunnan täysistunnossa 13.12.2023: Arvoisa rouva puhemies! Tässä yhteydessä kolme nostoa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalta. Ensimmäiseksi on todettava, että en ymmärrä, miksi hallitus ajaa alas ja lakkauttaa laajakaistahankkeiden valtiontuen. Viimeistään pandemia-aika osoitti, kuinka äärimmäisen tärkeitä toimivat internetyhteydet ovat koko maassa yhteiskuntamme toimivuudelle. Laajakaista, valokuituyhteydet, ei rakennu joka puolelle maata markkinaehtoisesti. Se on jopa nähty Uudellamaalla tiheästi asutetulla alueella, kuten kotikunnassani Vihdissä. Muualla Suomessa tilanne on vieläkin hankalampi. Toiseksi. Vuoden 2024 talousarviossa perusväylänpidon ylläpitorahoitus laskee. Laskevat budjettivarat, kohoavat kustannukset ja inflaatio varmistanevat ikävä kyllä sen, että väyläverkon korjausvelka tulee kasvamaan, ei supistumaan. Miksi näin? Eikö juuri väylien kunnostaminen ollut yksi hallituksen kärkihankkeista? Ja kolmanneksi. Hallitus esittää ensi vuodelle todella rajua leikkausta valtion yksityisteiden avustuksiin. Yksityisteiden perusparannuksiin ja erityiskohteisiin kohdistetut varat vähenevät noin 60 prosenttia, ja hallituksen suunnitelmana on lopettaa avustusten myöntäminen yksityisteiden perusparannuksiin kokonaan tulevina vuosina. Tämä linjaus on täysin kestämätön. Linjauksen omituisuutta lisää se, että yksityisteiden korjausavustukset puolitetaan ensi vuonna, eli samana vuonna, jolle hallitus omalla toiminnallaan on juuri nostanut yksityisteiden varrella asuvien ja yrittävien kiinteistöverotusta erittäin merkittävästi valtaosassa Suomen kunnista. Esimerkiksi Uudellamaalla hallituksen läpiajama kiinteistöverojen rajojen nosto kiristää omakotiasujien kiinteistöverotusta sadoilla euroilla useimmissa kunnissa. Arvoisa rouva puhemies! Kiinteistöverotus siis kiristyy merkittävästi esimerkiksi Vihdissä, Nurmijärvellä ja Lohjalla kaikilla yksityisteidenkin varrella asuvilla, ja vastineeksi yksityisteiden varsilla asuvat joutuvat kantamaan nykyistä raskaamman taakan yksityisteidensä ylläpidon lisäksi myös yksityisteiden peruskorjauksista ja parannuksista, kuten esimerkiksi siltaremonteista. Omakotiasujien verotus siis kiristyy, väylät huononevat ja valtio velkaantuu ennätystahtia. Miten tässä nyt näin on käymässä, arvoisa hallitus? |
Hallituksen veropäätökset iskevät kipeästi autoilevan omakotiasujan talouteenPerjantai 13.10.2023 - Eerikki Viljanen
Puheeni eduskunnassa 12.10.2023 Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi on puhuttu paljon valtion menoista ja tulonsiirroista, valtion tulopuoli on jäänyt huomattavasti pienemmälle huomiolle. Niissä puheenvuoroissa, joissa on puhuttu valtion tuloista, pääroolissa ovat olleet henkilöiden tuloverot. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet hallituksen todella merkittävät esitykset verotuksen kiristämiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on nyt kiristämässä merkittävästi kiinteistöstä maksettavaa veroa nostamalla tonttien maapohjasta maksettavan kiinteistöveron alarajaa huomattavasti korkeammalle tasolle kuin millä se esimerkiksi valtaosassa Uudenmaan kunnista nyt on. Tämä valtiovarainministeriön ajama hallituksen ja hallituspuolueiden kannattama lakiesitys nostaa tavallisen uusmaalaisen pientaloasujan veroja jopa sadoilla euroilla vuodessa. Tämän budjettiesityksen osalta olen erityisen huolissani hallituksen esityksen yhteisvaikutuksista omaa autoaan työmatkoihinsa käyttävälle omakotitalossa asuvalle uusmaalaiselle. Esimerkiksi Uudenmaan kehyskunnista pääkaupunkiseudulle töissä kulkeville on näillä hallituksen esityksillä tulossa merkittävä verotuksen kiristys. Hallituksen esitys autoilun ja työmatkavähennyksen leikkaamisesta maksaa jopa satoja euroja vuodessa työmatkansa autolla tekeville, eikä muutaman sentin lasku bensaveroon tätä kompensoi alkuunkaan, meillä kun ei edes ole mitään takeita siitä, tuleeko tämä muutaman sentin bensaveron alennus näkymään ollenkaan edes pumppuhinnoissa. Mutta tuloverotuksen kautta tehtävä työmatkavähennyksen heikennys tulee varmasti näkymään kaikkien heidän kukkarossa, jotka joutuvat omaa autoa merkittävissä määrin työmatkoihinsa käyttämään. Yhtä varmaa on se, että uusmaalaisten lompakkoon tulee tekemään loven myös kiinteistöverotuksen kiristyminen, johon siis useimmat Uudenmaan kunnat ovat pakotettuja hallituksen tekemän alarajan noston vuoksi. Esimerkiksi kotikunnassani Vihdissä hallituksen lähettämä lisälasku on monille pientaloasujille parisataa euroa vuodessa, naapurikunnassa Lohjallakin toistasataa. Nyt esitettyjen veronkiristysten yhteisvaikutus on siis merkittävä. Kiinteistöveron kiristyksen ja autoilun kustannusten nostamisen yhteisvaikutus on satoja euroja vuodessa. Eihän tällaisesta ennen vaaleja ollut mitään puhetta. Arvoisa rouva puhemies! Aika vähän täällä salissa on tähän mennessä puhuttu tästä asumisen kustannusten nostamisesta kiinteistöveron kautta. Väistämättä tuleekin mieleen, että hallituksen talousneuvotteluissa kukaan ei ole seurannut eri puolilta tulevien ehdotusten kokonaisvaikutusta tavalliseen ihmiseen, ahkeraan työssäkäyvään kansalaiseen. Vahinko on luontevin selitys sille, että etenkin autoa tarvitsevalle pientaloasujalle kasataan nyt tuhteja lisälaskuja tämän hallituksen taholta, joka puheissaan on linjannut palkitsevansa ahkeruudesta ja arvostavansa omakotiasumista. Arvoisa rouva puhemies! Näitä veronkiristyksiä, joita edellä luettelin, ei korvata hallituksen ajamalla palkkaverotuksen kevennyksellä, tai no, korvataan nämä leikkaukset hyvin tienaaville, suurituloisille, koska palkkaverojen kevennykset ovat niin euromääräisesti kuin prosentuaalisesti suurimmat yli 14 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilla — ministerin tuloluokassa tuo veronalennus on noin 1 400 euroa vuodessa. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen talousarvioesityksessä on paljon hyviäkin asioita, mutta linjaa, jolla parhaiten tienaavat saavat ison veroalen ja autoilevalle keskituloiselle pientaloasujalle lankeaa tuntuva verotuksen kiristys, on erittäin vaikea hyväksyä. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puheet, vihti, uusimaa, autoilu, talous |
Keskittämistä emme hyväksyTiistai 27.6.2023 - Eerikki Viljanen
Puheeni eduskunnan täysistunnossa liittyen hallitusohjelman tiedoksiantokeskusteluun 27.6.2023. Arvoisa rouva puhemies! Ensiksi muutama sana maataloudesta, joka täällä tänään on paljon puhututtanut. Nykyiset hallituspuolueet lupasivat maatalouspolitiikkaan täyskäännöksen ja turvata maatalouden kannattavuuden ja jatkuvuuden vaaleissa. Nyt hallitusohjelman tekstit on nähty. Kirjaukset ovat hyviä, enää puuttuvat toteuttamiskelpoiset konkreettiset toimet ja rahat. Ei puutu siis enää kuin toimet ja rahat. Keinot ja varat varmasti esitellään pian, kun täälläkin on tänäänkin niin monella hallituspuolueen suulla todistettu, että kaikille ruoantuottajille koittaa pian ilon ja kasvavan vaurastumisen päivät. Maa- ja metsätalouden osalta hallitusohjelman kirjaukset ovat siis hyviä, mutta yksikään viljelijä ei maksa laskujaan, ruoki perhettään tai rakenna tulevaisuuttaan hallitusohjelmalla. Siihen tarvitaan euroja, ja niistä on pula. Minä ja kaikki Suomen viljelijät odotamme vaalilupaustenne ja tämänkin päivän pontevien puheiden lunastamista. Arvoisa rouva puhemies! Alueiden eriytymisen vaarasta on täällä salissa tänään puhuttu paljon ja ikävä kyllä syystä. Valtion, maakuntien, hyvinvointialueiden ja kuntien rooli on aivan keskeinen alueidemme eriarvoistumisen ehkäisyssä. Valtion, hyvinvointialueen ja kuntien asemaan vaikuttaa aivan keskeisesti niin valtion normiohjaus kuin euro-ohjauskin. Tässä hyvinvointialueiden syntymisen jälkeisessä tilanteessa on ymmärrettävää ja tarkoituksenmukaista, että hallitusohjelmassa todetaan tarve julkisen rahoituksen selkiyttämiseksi ja uudistamiseksi, tämän ymmärrän kyllä. Ikävä kyllä hallituksen ohjelman kirjaukset julkisen rahoituksen uudistamisesta jättävät ilmaan paljon kysymyksiä: Miten kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion keskinäinen rahanjako ja ohjaus tullaan järjestämään? Miten sitä tullaan konkreettisesti muuttamaan? Ohjelmassa on kirjaukset esimerkiksi mahdollisuudesta kuntien tehtävien erilaistumiseen ja rahoituksen uudistamisesta. Kuntien aseman turvaamisen viesti on osittain hyvin ristiriitainen. Tietynlaisten kuntien asemaa pyritään parantamaan ja toisaalla todetaan, ettei kuntien keskinäinen asema voi heiketä. Siihen, miten tämä toteutetaan, ei ole tullut konkreettisia vastauksia. Tässäkin asiassa hallitusohjelman yksittäiset lauseet voivat kuulostaa hyviltä, mutta kokonaisuudesta syntyy enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Arvoisa rouva puhemies! Odotamme hallituksen esityksiä, tulevia talousarvioita siitä, miten alueellista eriarvoistumista ehkäistään, miten kuntien asemaa vahvistetaan heikentämättä toisten asemaa. Täällä on esitetty huolenaiheita siitä, että tämän hallituksen ohjelman toteutuminen johtaa rajuun keskittämiseen: ihmisten, palveluiden ja hyvinvoinnin. Tämä huoli on minullekin syntynyt, kun olen lukenut ohjelmaa ja sen liitteitä. Tämä huoli on syntynyt, kun olen katsonut yksittäisten sinänsä hyvältä kuulostavien lauseiden taakse. Toivon, että huoleni on turha. Eihän hallituspuolueet, yksikään hallituspuolueista, voi antaa alueellisen eriarvoistumisen tapahtua, ei ihmisten välillä, ei alueiden välillä eikä alueiden sisällä. Arvoisa rouva puhemies! Olemme uuden äärellä, kuten täällä on tänään todettu. Toivon ja odotan ja vaadin, että eriarvoisuus ei tämän hallituksen vahtivuorolla lisäänny. Ikävä kyllä ohjelmastanne ja euroistanne en löytänyt maaseudun enkä edes kehyskuntien aseman vahvistamisen kirjauksia. Sen sijaan ohjelmasta välittyy useita pieniä virtoja, jotka todennäköisesti yhdistyvät erittäin vahvaksi keskittämisen virraksi. Tätä keskittämiskehitystä me emme hyväksy, ja täällä esitettyyn kysymykseen, mihin keskustaa tarvitaan, vastaan: Keskustaa tarvitaan turvaamaan suomalaisten oikeus valita asuinpaikkansa. Keskustaa tarvitaan ihmisten tai palveluiden pakkokeskittämisen estämiseen. Keskustaa tarvitaan alueiden ja ihmisten välisen eriarvoisuuden kasvun pysäyttämiseen. |
Perusterveydenhuollon rahoitus tulee turvataTiistai 27.6.2023 Puheeni eduskunnan täysistunnossa 27.7.2023. "Arvoisa puhemies! Vuosien ajan kaikki eduskuntapuolueet olivat sillä kannalla, että vastuu sosiaali- ja etenkin terveyspalveluiden järjestämisestä pitää saada isommille hartioille. Terveydenhuollon tilanne ehti heiketä huomattavasti, kun uudistuksen matkalla oli esteitä, niin poliittisia kuin perustuslaillisiakin. Viime hallituskaudella kuitenkin löytyi toteuttamiskelpoinen malli ja uudistus saatiin tehtyä ja hyvinvointialueet pääsivät aloittamaan työnsä, kuten kaikki tiedämme. Sote-uudistuksen keskeinen tavoite oli vahvistaa perusterveydenhuoltoa, helpottaa hoitoon pääsyä, parantaa palveluiden saatavuutta ja turvata niiden saavutettavuus. Perusterveydenhuollon vahvistaminen, oikealle hoitopolulle pääseminen mahdollisimman varhain, on inhimillisesti äärimmäisen tärkeää. Tämän lisäksi nopea oikeaan hoitoon pääsy on myös taloudellisesti tärkeää. Se on avain terveyspalveluiden kustannusnousujen hallintaan. Hallitusohjelmassa suitsitaan sote-menojen kasvua jo nyt ilman varmuutta perustason vahvistumisesta ja mahdollisimman järkevien sote-säästöjen toteutumisesta myöhemmin. Toivon todella, ettei nyt valtiontalouden tasapainottamisen nimissä leikata sote-palveluista ennenaikaisesti, ilman että perustaso on päässyt vahvistumaan. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella rahoituksen vajaus on jo nyt ongelma. Sote-alueen perustaminen, esimerkiksi tietojärjestelmien rakentaminen, nielee euroja arvioitua enemmän kuten integraatiokin. Uudenmaan erillisratkaisu on myös haastava, kuten edustaja Wickström aiemmin tässä totesi. Uudenmaan erillisratkaisussa myös erityissairaanhoidosta vastaava HUS on viestinyt hyvin aktiivisesti akuutista välttämättömien varojen puutteesta. Arvoisa puhemies! Hallituksella varmasti on ohjelmassaan käytännön ratkaisut, jotka estävät sote-palveluiden kriisiytymisen, ja hallitus varmasti estää sote-leikkaukset, jotka romuttaisivat uudistuksen tärkeimmän tavoitteen toteutumisen eli perusterveydenhuollon vahvistumisen, mikä estäisi sitä kautta inhimillisesti toteutuvien säästöjen syntymisen. Näiden tavoitteiden toteutuminen mitä ilmeisemmin muuttuu lihaksi, kun hallitusohjelma konkretisoituu lakiesityksiksi ja valtion talousarvioksi esimerkiksi jo tulevana syksynä. Tätä toivon, tätä odotan, tätä vaadin, sillä eihän siinä olisi mitään järkeä, että hallitus pakottaisi rahoituksen leikkauksilla hyvinvointialueet säästämään hyvin lyhytnäköisesti, karsimaan palveluitaan ja palveluverkkojaan ja sitä kautta estäisi kansalaisten perustuslaillisen tasa-arvoisuuden toteutumisen." |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, Länsi-Uusimaa, Terveyspalvelut |
Miten kotimaisen ruuan ja kotimaisen energian saatavuus turvataan nyt ja tulevaisuudessa?Keskiviikko 21.6.2023 Tänään pidetyssä täysistunnossa käytin puheenvuoron hallitusohjelmaan liittyen. "Arvoisa puhemies! Kuluttajia ja ruuantuottajia kiinnostaa, miten kotimaisen ruuan ja kotimaisen energian saatavuus turvataan nyt ja tulevaisuudessa. Nämä asiat koskettavat meitä jokaista joka päivä. Kyse on huoltovarmuudesta ja myös turvallisuudesta. Ruuasta, metsätaloudesta ja energiasta on hallitusohjelman teksteissä monia hyviä kirjauksia. Ne ovat rohkaisevia — eivät puutu kuin yksityiskohdat ja eurot. Kauniiden sanojen on muututtava pian euroiksi. Muuten maamme huoltovarmuus romuttuu tällä vaalikaudella. Toivon voimia ja onnittelen vastavalittua maa- ja metsätalousministeriä Essayahia. Toivon, että saatte työllenne koko hallituksen tuen, kaikkien puolueiden tuen, että ohjelman kirjaukset muuttuvat euroiksi ja toteuttamiskelpoisiksi toimenpiteiksi. Arvoisat hallituspuolueet, annoitte maaseudulle, maaseudun ihmisille ja elinkeinoille, paljon lupauksia. Nyt on tekojen aika, ja niillä on kiire." |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puheet, eduskunta, maatalous, energia, ruuantuotanto |
Teistä ja raiteistaLauantai 1.4.2023 - Eerikki Viljanen Teistä ja raiteista Teistä ja raiteista on puhuttu paljon vaalikierroksellani. Keskustan valtakunnallinen linja on tuntunut tulleen väelle selväksi. Ensin nykyiset tiet ja raiteet kuntoon, sitten vasta uudet hankkeet. Tämän lisäksi minulta on kysytty alueellista näkemystä teistä ja Turun tunnin juna -hankkeesta. Tilanne ei ole yksioikoinen, siksi laajat perustelut. Ymmärrän täysin rataa kohtaan esitetyn kritiikin, jopa suuttumuksen. Olen kiertänyt viime viikkoina alueemme joka kolkassa teitä tapaamassa. Vanhassa Volvossani olen tuntenut luissa ja ytimissäni Uudenmaan teiden todella surkean kunnon. Todennut siltoihin ilmaantuneen uusia painorajoituksia, kuullut kevyenliikenteen väylien lykkääntymisistä ja bussivuorojen vähenemisestä. Tiet on laitettava kuntoon, se on aivan selvä ja rahat siihen on löydyttävä! Valtiolle kertyi verotuloja energiaveroista 2020 noin 4500 miljoonaa euroa, hintojen nousu on vielä nostanut kertymää huomattavasti vuonna 2021 ja etenkin 2022. Pääosa näistä verotuloista tuli polttoaineveroista. Näissäkin talouden oloissa, tuosta potista on löydyttävä varat nykyisten väylien kunnostamiseen ja kunnossapitoon. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että etenkin tiestön kiihtyvä rapistuminen on saatava kuriin. Yhtälailla joukkoliikenne on saatava toimimaan paremmin, runkolinjoille on saatava bussivuoroja myös maaseudulla. Mutta joukkoliikenteen kehittäminen vaatii joukkoja. Joukkojen vahvistuminen vaatii työpaikkoja ja työpaikkojen syntyminen vaatii elinvoimaa ja tulevaisuuden näkymää. Työpaikat ja tulevaisuuden näkymät vaativat tulevaisuuteen tähtääviä investointeja, niin yksityisiltä kuin valtiolta. Routapomput, reiät ja sortumat on korjattava, vaikka sitten vähän hidastamalla suurimpien investointien toteutusta. Mutta tulevaisuushankettamme, Turun tunnin junaa en ole valmis lopullisesti kuoppaamaan, se on alueemme merkittävä tulevaisuuden näkymä. Aivan liian kallis, ensimmäinen laatuaan Suomessa, ikinä ei tulla sitä tarvitsemaan, nykyiset tiet riittävät aivan hyvin! Kuulostaako tutulta? Isäni mukaan tällaisia kommentteja kuultiin, kun Suomen ensimmäisen moottoritien rakentamista Helsingistä kohti Turkua suunniteltiin. Moottoritie kuitenkin rakennettiin ja sillä on ollut aivan ratkaiseva vaikutus noin 50 vuoden ajan Vihdin ja koko Länsi-Uudenmaan kehitykselle. Vaikutus oli niin suuri, että alueemme suurin jännite oli vuosikymmeniä nelikaistaisuuden loppuminen Vihdin ja Lohjan rajalle. Nyt kun tie on jo hyvän aikaa palvellut nelikaistaisena koko matkalla, harva enää allekirjoittaa 50 vuotta sitten esitettyä kritiikkiä Suomen ensimmäisen moottoritien turhuudesta tai siitä, että pärjäisimme aivan hyvin niillä silloisilla teillä (vanha Turuntie ja vanha Porintie). Suunnitteilla olevat kolme Tunnin juna -hanketta ovat aivan erilaisia, vaikka julkisessa keskustelussa ne on niputettu ikään kuin yhdeksi miljardi-investoinniksi. Suunnitelmiin ns. Metsä-Radan (uusi rata Tampereen suuntaan) rakentamisesta liittyy monia ongelmia - sen radan rakentamista en näillä tiedoilla voi kannattaa. Itä-radan linjauksesta(kaan) ei liene vielä sopua, joten tulevalla vaalikaudella tuskin tullaan ottamaan tuon radan rakentamiseen kantaa, saatikka päättämään rahoituksesta. Mutta uutta henkilöliikenteen yhteyttä Helsingistä Turkuun on suunniteltu jo kymmeniä vuosia. Linjaus on ollut maakuntakaavoissa jo vuosikymmeniä ja alueen kunnat ovat ajaneet sen rakentamista koko aikuisikäni. Ratahankkeen liikkeelle saaminen Sipilän hallituskaudella on merkittävä kehitysaskel koko maalle. Läntiselle Uudellemaalle se näyttäytyy suurimpana tulevaisuusinvestointina sitten moottoritien. Jo tehdyt päätökset yksityiskohtaisen suunnittelun rahoittamisesta, Turun ratapihan parannustöistä ja Espoon kaupunkiradan rakentamisesta ovat olleet välttämätön osa Turun tunnin juna -hanketta. Turun tunnin junan rakennustyöt on siis jo aloitettu. Nyt on kyse siitä, jatkuuko hanke vai kuopataanko se. Hankkeeseen on jo käytetty yli 450 miljoonaa euroa, josta merkittävä osa on saatu avustuksena EU:lta. Jos hanke kuopataan, putoamme pois tulevien EU-avustusten listalta ja joudumme palauttamaan jo saadut tukirahat. Rata ei tule syöksemään valtiota tai kuntia ahdinkoon tai velkaloukkuun Kuntien osuus rahoituksessa ja hankeyhtiössä on hankkeen kokoluokkaan verrattuna pieni. Esimerkiksi Vihti on pääomittanut hankeyhtiötä viime vuosina 3,74 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan kunnan investoinnit kouluihin, päiväkoteihin ja liikuntahalleihin ovat olleet noin kaksikymmenkertaiset. Rataa ei tulla rakentamaan kuntien rahoilla. Radan suurempia rahoittajia ovat valtio ja EU, mutta ylivoimaisesti suurin tulee olemaan rataa liikennöivä yhtiö/yhtiöt. Hankeyhtiö tulee ottamaan radan rakentamiseen lainaa, jota se sitten lyhentää radan käytöstä junayhtiöiltä perittävillä käyttömaksuilla. Tämän rahoitusmallin vuoksi koko rataa ei tulla rakentamaan, ellei ratayhtiö näe, että pystyy sen käytöstä perittävillä maksuilla tulevaisuudessa maksamaan. Rahoitus e siis tule syöksemään kuntia tai valtiota velkaloukkuun. Vihtiin, tulevan aseman läheisyyteen, on tulossa Microsoftin miljardien eurojen arvoinen investointi. Se tuo alueellemme jo suoraan satoja työpaikkoja. Muualla maailmassa vastaavanlaiset palvelinkeskusinvestoinnit ovat houkutelleet ympärilleen laajalle alueelle merkittävästi myös muita investointeja. Amerikkalaiset investoijat eivät ole laskeneet suunnitelmiaan radan varaan. Mutta suunnittelupalavereissa rata-asia on ollut säännöllisesti esillä. Heille ratahankkeen tulevaisuus näyttäytyy lähinnä kysymyksenä siitä, onko alueemme kehittyvää vai taantuvaa aluetta? Heille ei radan etenemisen tahti ole kohtalon kysymys, mutta se on, ovatko he laittamassa miljardinsa alueelle, jolla ei katsota rakentavasti tulevaisuuteen. Kehittyykö läntinen Uusimaa, onko tämä kolkka vetovoimainen osaavalle työvoimalle? Voivatko tulevat osaajat löytää täältä kotinsa ja onko meillä varaa ja varoja huolehtia alueemme palveluista ja viihtyvyydestä? Nämä ovat niitä kysymyksiä joita tänne investointeja harkitsevat miettivät, ja niihin meidän on vastattava. Ja investointeja meidän on saatava, jos ja kun haluamme turvata laajan Länsi-Uudenmaan alueen elinvoiman ja jo täällä asuvien palvelut. Käsissämme on siis tilanne, suunnittelemmeko myös tulevaisuutta tähän hetkeen keskittymisen rinnalla? Turun Tunnin juna -hankkeen liikkeellä pysyminen ei siis vaadi miljardeja valtion rahaa tulevalla vaalikaudella. Hanke pysyy liikkeessä kymmenillä miljoonilla, jotka eivät valtion tai hankkeen mittakaavassa ole investointeina valtavia. Mutta hengissä pysyminen vaatii etenkin sitä, että alueemme päättäjät uskaltavat puhua sen puolesta ja puolustaa tulevaisuutemme näköaloja. Olen sitoutunut edistämään hanketta, en itseni vaan alueemme tulevien sukupolvien tähden. Turun tunnin juna hanke on nimetty ”sadan vuoden investoinniksi”, sitä se todella on. Helsingin asioista emme pysty päättämään Helsinki haluaa rajoilleen tietullit ja hidastaa sisääntuloväyliään kaupunkibulevardeilla. Espoo suunnittelee I-tien varteen kymmenien tuhansien asukkaiden uusia asuntoalueita. Vaikka etätyö yleistyy, niin uhkanamme on omalla autolla pääkaupunkiseudulle taitettujen työ- ja asiointimatkojen merkittävä ajallinen pidentyminen ja kallistuminen. Tämä uhkakuva todella nakertaa alueemme vetovoimaa ja olosuhteitamme. Me tarvitsemme lisää työpaikkoja kehäteiden ulkopuolelle. Me tulemme tulevaisuudessa tarvitsemaan raiteita jakamaan henkilöliikennettä teiden rinnalle pääkaupunkiseudun suuntaan. Kun rataa sitten aletaan rakentamaan, rakentaminen on aloitettava osuudesta Espoo-Lohja ja jatkettava sitten talouden sallimassa tahdissa. Tämän takia vaalimainoksissani lukee, kyllä Turun tunnin junalle Voi olla, etten koskaan pääse nousemaan Helsingin junaan Vihdin asemalta. Mutta sen puolesta kamppailen, ettemme ole se sukupolvi joka joutuu selittelemään lapsillemme, että antauduimme alueemme kehittämisen edessä. Kävin eilen pitkän ja hyvän keskustelun huolestuneen rouvan kanssa Pusulan Salen edessä. Hän oli huolissaan ratahankkeen vievän valtion ja kuntien rahat kankkulan kaivoon. Kerroin hankkeen suunnitelmista, laajemmasta merkityksestä ja mitä ilmeisimmin onnistuin faktoilla vähentämään tilanteeseen liittyvää huolta. Viereisen Nesteen kahvipöydässä kysyin paikalliselta nuorelta yrittäjältä, ”vastustaako kaikki täällä ratahanketta”? Hän vastasi yksiselitteisesti. ”Mitä hullua? Toive radastahan on ainoa asia, joka täällä asuntojen hintojen laskua nyt jarruttaa”. Nuo kaksi keskustelua kuvaavat hyvin tilannettamme, joka kiinnostaa Amerikassa saakka. Nähdäänkö alueemme kehittyvänä vai taantuvana? Aikataulu ei radassa ole se oleellisin, siitä voidaan tarvittaessa joustaa. Mutta tulevaisuuden näköalasta, alueemme kehittymisen tavoitteesta, siitä en ole valmis joustamaan. Teen kaikkeni alueemme toimivuuden, elinvoiman, palveluiden ja asukkaiden puolesta. Tämä lupaus sisältää niin teiden ja julkisen liikenteen laittamisen kuntoon kuin myös sen, ettei Turun tunnin juna -hanketta kuopata. |
|
1 kommentti . Avainsanat: Tie, raide, Turun tunnin juna |
Lasten kotihoidontuen kuntalisä VihtiinMaanantai 27.3.2023 Valtuustoaloite 27.3.2022 Lasten kotihoidontuen kuntalisä Vihtiin Syntyvyys niin kunnassamme, kuin koko maassa on romahtanut. Tälle kehitykselle on monia syitä, ja yleisesti on todettu, että nykyisellä syntyvyyden tasolla, ei yhteiskuntamme ole kestävällä pohjalla. Nyt olemme kuitenkin siinä tilanteessa, että on käännettävä kaikki kivet ja kannot, jotta saisimme ohjattua syntyvyyden kestävämmälle tasolle. Yhtenä konkreettisena keinona voisi olla lasten kotihoidontuen kuntalisän palauttaminen Vihdin kuntaan. On toki tunnettua, että lasten kotihoidontuki ei ole ongelmaton. On jopa kuvattu koko tukea naiset kotiin sitovana ansana, joka syrjäyttää naiset työelämästä ja rapauttaa tulevan eläketason. Kun huomioidaan tuen käyttäjien sukupuolijakauma, voidaan oikeutetusti sanoa, että tämä tuki ei ole ongelmaton sukupuolten tasa-arvon kannalta. Toisaalta voidaan todeta, että tällä saralla on tapahtunut kehitystä viimeisen vuosikymmenen aikana ja kuntalisä ei kaventaisi kenenkään valinnanvapautta, vaan laajentaisi mahdollisuuksien tasa-arvoa. Kuntalisä tulisikin toteuttaa mahdollisuuksien mukaa siten, että edellä kuvattu tasa-arvovääristymä kyettäisiin loiventamaan. Ja entä taloudellinen puoli. Tuoreessa tilinpäätöksessä todetaan, että viime vuonna jäi käyttämättä 180 000 euroa budjetoituja lasten kotihoidontuen määrärahoja. Me allekirjoittaneen valtuutetut ehdotamme, että Vihdin kunta käyttää jatkossa osan tästä ”säästöstä” lasten kotihoidontuen kuntalisään. Tämä olisi konkreettinen kädenojennus lapsiperheiden suuntaan. Vihti – aidosti lapsiystävällinen kunta – valinnanvapautta kunnioittaen. Vihdissä 27.3.2023 |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aloitteet, valtuustoaloite |
Eduskuntavaalit 2023: Lämpöä, leipää, turvaa ja tulevaisuudenuskoaKeskiviikko 15.3.2023 - Eerikki Viljanen Näissä vaaleissa olen tiivistänyt pääviestini neljän otsikon alle: lämpöä, leipää, turvaa ja tulevaisuudenuskoa.
Lämpöä Meidän on huolehdittava, että energiaa on aina riittävästi saatavilla. Energian hinnan tulee säilyä kohtuullisena kuluttajille ja yrityksille kaikissa olosuhteissa. Meidän pitää edistää kotimaista uusiutuvaa energiatuotantoa. Suomella on mahdollisuudet kasvaa kestävän energiantuotannon suurvallaksi vähentämällä merkittävästi fossiilienergian käyttöä ja houkuttelemalla maahamme vakaaseen energiantuotantoon perustuvia uusia kansainvälisiä teollisuusinvestointeja. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, vaaliteemat |
Kiitos kaikille kampanjastarttiin osallistuneilleKeskiviikko 15.2.2023 - Eerikki Viljanen Kiitos kaikille eduskuntavaalien 2023 kampanjanavaukseen osallistuneille. Tukiryhmä koosti tilaisuudesta vauhdikkaan videon. Lisää vaaliteemoista pävitetään näille sivuille kevään aikana. |
