Valtiopäivien avajaiset 2024 - Sauli Niinistön puhe

Perjantai 9.2.2024

Valtiopaivienavajajaiset2024




 

Vuoden 2024 valtiopäivät avattiin keskiviikkona 7.2. eduskunnassa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö käsitteli avajaispuheessa tapansa mukaan suorasukaisesti mm. Suomen talouden pitkäaikaisia ongelmia, kuten merkittävää talouskasvun puutetta ja julkisen sektorin velkaantumista.

Niinistö korosti puheessaan, että riippumatta puoluekannasta tai vaalikausista kaikki on kutsuttava yhteistyöhön talouden kuntoon saattamiseksi. Suuret kansalliset haasteet vaativat yhtenäisiä ponnisteluja. Niinistön vetoomus siitä, että kaikki "kädet taitavat nousta kannattamaan" talouden korjaamista, on selvästi kehoitus toimintaan, joka ylittää poliittiset rajat ja erimielisyydet. Toivottavasti tätä tullaan alkaneella kaudella näkemään. 

Lue presidentti Sauli Niinistön puhe kokonaisuudessaan tästä linkistä

Kommentoi kirjoitusta.

Olli Rehn on uskottavin toimimaan Puolustusvoimien ylipäällikkönä

Perjantai 19.1.2024 klo 8.18

Rehn on uskottavin toimimaan Puolustusvoimien ylipäällikkönä


Tasavallan presidentti toimii perustuslain mukaan Puolustusvoimien ylipäällikkönä. Ylipäällikkyys on osa presidentin tehtävää Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajana.


-Keskustan ja valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Olli Rehn on presidenttiehdokkaista nostanut voimakkaimmin esille kansallisen puolustuksen ja maanpuolustushengen merkityksen Suomen turvallisuuden takaajina. Reservin luutnanttina Rehn on korostanut sitä, että kriisin kohdatessa Suomea puolustaisimme ensisijaisesti me suomalaiset itse, meidän reserviläisarmeijamme. Rehn on painottanut kansallisesta puolustuskyvystä huolehtimista myös jatkossa. Rehn on maanpuolustuksen näkökulmasta ja monipuolisen johtajakokemuksensa pohjalta uskottavin toimimaan Puolustusvoimiemme ylipäällikkönä, Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eerikki Viljanen katsoo.


- Rehn on osoittanut halunsa palvella isänmaata myös maanpuolustajana jo nuorella iällä. Kullakin suomalaisella nuorella on tietysti täysi oikeus tehdä omat ratkaisunsa. Mutta on syytä muistaa, että ilman laajaa nuorten miesten ja naisten sitoutumista sotilaalliseen maanpuolustukseen, meillä ei olisi maanpuolustuksellemme välttämätöntä reserviläisarmeijaa, jolle nyt vaaleissa valitsemme ylipäällikköä, Viljanen summaa.


-Kataisen ja Stubbin hallitus leikkasi kymmenen prosenttia Puolustusvoimien rahoituksesta vuosina 2012-2015, mikä ajoi Suomen puolustuskyvyn liian alas. Tällaisiin virheisiin ei olisi ollut varaa turvallisuusympäristön muututtua yhä vaarallisemmaksi Venäjän vallattua Krimin vuonna 2014. Seuraavat hallitukset ovat onneksi parantaneet valmiuttamme ja puolustuskykyämme.


-Rehn on painottanut kansallisesta puolustuskyvystä huolehtimista pitkäjänteisesti. Rehn on korostanut terveen talouden merkitystä Suomen puolustuksen resurssien turvaajana. Maanpuolustuksen kannalta Rehn on vakuuttavin valinta tasavallan presidentiksi.

Lue lisää Suomenmaan verkkolehdestä. 

Kommentoi kirjoitusta.

On aika hoitaa tavallisten ihmisten asiat kuntoon - Asiaa väylistä, verotuksesta ja valokuituhankkeista

Torstai 14.12.2023 klo 13.50

Puheeni eduskunnan täysistunnossa 13.12.2023: 

Arvoisa rouva puhemies!

Tässä yhteydessä kolme nostoa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalta. 

Ensimmäiseksi on todettava, että en ymmärrä, miksi hallitus ajaa alas ja lakkauttaa laajakaistahankkeiden valtiontuen. Viimeistään pandemia-aika osoitti, kuinka äärimmäisen tärkeitä toimivat internetyhteydet ovat koko maassa yhteiskuntamme toimivuudelle. Laajakaista, valokuituyhteydet, ei rakennu joka puolelle maata markkinaehtoisesti. Se on jopa nähty Uudellamaalla tiheästi asutetulla alueella, kuten kotikunnassani Vihdissä. Muualla Suomessa tilanne on vieläkin hankalampi. 

Toiseksi. Vuoden 2024 talousarviossa perusväylänpidon ylläpitorahoitus laskee. Laskevat budjettivarat, kohoavat kustannukset ja inflaatio varmistanevat ikävä kyllä sen, että väyläverkon korjausvelka tulee kasvamaan, ei supistumaan. Miksi näin? Eikö juuri väylien kunnostaminen ollut yksi hallituksen kärkihankkeista? 

Ja kolmanneksi. Hallitus esittää ensi vuodelle todella rajua leikkausta valtion yksityisteiden avustuksiin. Yksityisteiden perusparannuksiin ja erityiskohteisiin kohdistetut varat vähenevät noin 60 prosenttia, ja hallituksen suunnitelmana on lopettaa avustusten myöntäminen yksityisteiden perusparannuksiin kokonaan tulevina vuosina. Tämä linjaus on täysin kestämätön. Linjauksen omituisuutta lisää se, että yksityisteiden korjausavustukset puolitetaan ensi vuonna, eli samana vuonna, jolle hallitus omalla toiminnallaan on juuri nostanut yksityisteiden varrella asuvien ja yrittävien kiinteistöverotusta erittäin merkittävästi valtaosassa Suomen kunnista. Esimerkiksi Uudellamaalla hallituksen läpiajama kiinteistöverojen rajojen nosto kiristää omakotiasujien kiinteistöverotusta sadoilla euroilla useimmissa kunnissa. 

Arvoisa rouva puhemies! Kiinteistöverotus siis kiristyy merkittävästi esimerkiksi Vihdissä, Nurmijärvellä ja Lohjalla kaikilla yksityisteidenkin varrella asuvilla, ja vastineeksi yksityisteiden varsilla asuvat joutuvat kantamaan nykyistä raskaamman taakan yksityisteidensä ylläpidon lisäksi myös yksityisteiden peruskorjauksista ja parannuksista, kuten esimerkiksi siltaremonteista. Omakotiasujien verotus siis kiristyy, väylät huononevat ja valtio velkaantuu ennätystahtia. Miten tässä nyt näin on käymässä, arvoisa hallitus? 

Kommentoi kirjoitusta.

Hallituksen veropäätökset iskevät kipeästi autoilevan omakotiasujan talouteen

Perjantai 13.10.2023 - Eerikki Viljanen

Puheeni eduskunnassa 12.10.2023

Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi on puhuttu paljon valtion menoista ja tulonsiirroista, valtion tulopuoli on jäänyt huomattavasti pienemmälle huomiolle. Niissä puheenvuoroissa, joissa on puhuttu valtion tuloista, pääroolissa ovat olleet henkilöiden tuloverot. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet hallituksen todella merkittävät esitykset verotuksen kiristämiseksi.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on nyt kiristämässä merkittävästi kiinteistöstä maksettavaa veroa nostamalla tonttien maapohjasta maksettavan kiinteistöveron alarajaa huomattavasti korkeammalle tasolle kuin millä se esimerkiksi valtaosassa Uudenmaan kunnista nyt on. Tämä valtiovarainministeriön ajama hallituksen ja hallituspuolueiden kannattama lakiesitys nostaa tavallisen uusmaalaisen pientaloasujan veroja jopa sadoilla euroilla vuodessa.

Tämän budjettiesityksen osalta olen erityisen huolissani hallituksen esityksen yhteisvaikutuksista omaa autoaan työmatkoihinsa käyttävälle omakotitalossa asuvalle uusmaalaiselle. Esimerkiksi Uudenmaan kehyskunnista pääkaupunkiseudulle töissä kulkeville on näillä hallituksen esityksillä tulossa merkittävä verotuksen kiristys. Hallituksen esitys autoilun ja työmatkavähennyksen leikkaamisesta maksaa jopa satoja euroja vuodessa työmatkansa autolla tekeville, eikä muutaman sentin lasku bensaveroon tätä kompensoi alkuunkaan, meillä kun ei edes ole mitään takeita siitä, tuleeko tämä muutaman sentin bensaveron alennus näkymään ollenkaan edes pumppuhinnoissa. Mutta tuloverotuksen kautta tehtävä työmatkavähennyksen heikennys tulee varmasti näkymään kaikkien heidän kukkarossa, jotka joutuvat omaa autoa merkittävissä määrin työmatkoihinsa käyttämään. Yhtä varmaa on se, että uusmaalaisten lompakkoon tulee tekemään loven myös kiinteistöverotuksen kiristyminen, johon siis useimmat Uudenmaan kunnat ovat pakotettuja hallituksen tekemän alarajan noston vuoksi. Esimerkiksi kotikunnassani Vihdissä hallituksen lähettämä lisälasku on monille pientaloasujille parisataa euroa vuodessa, naapurikunnassa Lohjallakin toistasataa. Nyt esitettyjen veronkiristysten yhteisvaikutus on siis merkittävä. Kiinteistöveron kiristyksen ja autoilun kustannusten nostamisen yhteisvaikutus on satoja euroja vuodessa. Eihän tällaisesta ennen vaaleja ollut mitään puhetta.

Arvoisa rouva puhemies! Aika vähän täällä salissa on tähän mennessä puhuttu tästä asumisen kustannusten nostamisesta kiinteistöveron kautta. Väistämättä tuleekin mieleen, että hallituksen talousneuvotteluissa kukaan ei ole seurannut eri puolilta tulevien ehdotusten kokonaisvaikutusta tavalliseen ihmiseen, ahkeraan työssäkäyvään kansalaiseen. Vahinko on luontevin selitys sille, että etenkin autoa tarvitsevalle pientaloasujalle kasataan nyt tuhteja lisälaskuja tämän hallituksen taholta, joka puheissaan on linjannut palkitsevansa ahkeruudesta ja arvostavansa omakotiasumista.

Arvoisa rouva puhemies! Näitä veronkiristyksiä, joita edellä luettelin, ei korvata hallituksen ajamalla palkkaverotuksen kevennyksellä, tai no, korvataan nämä leikkaukset hyvin tienaaville, suurituloisille, koska palkkaverojen kevennykset ovat niin euromääräisesti kuin prosentuaalisesti suurimmat yli 14 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilla — ministerin tuloluokassa tuo veronalennus on noin 1 400 euroa vuodessa.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen talousarvioesityksessä on paljon hyviäkin asioita, mutta linjaa, jolla parhaiten tienaavat saavat ison veroalen ja autoilevalle keskituloiselle pientaloasujalle lankeaa tuntuva verotuksen kiristys, on erittäin vaikea hyväksyä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puheet, vihti, uusimaa, autoilu, talous

Keskittämistä emme hyväksy

Tiistai 27.6.2023 - Eerikki Viljanen

Eerikki_Viljanen_taysistunto.png

Puheeni eduskunnan täysistunnossa liittyen hallitusohjelman tiedoksiantokeskusteluun 27.6.2023. 

Arvoisa rouva puhemies! Ensiksi muutama sana maataloudesta, joka täällä tänään on paljon puhututtanut. Nykyiset hallituspuolueet lupasivat maatalouspolitiikkaan täyskäännöksen ja turvata maatalouden kannattavuuden ja jatkuvuuden vaaleissa. Nyt hallitusohjelman tekstit on nähty. Kirjaukset ovat hyviä, enää puuttuvat toteuttamiskelpoiset konkreettiset toimet ja rahat. Ei puutu siis enää kuin toimet ja rahat. Keinot ja varat varmasti esitellään pian, kun täälläkin on tänäänkin niin monella hallituspuolueen suulla todistettu, että kaikille ruoantuottajille koittaa pian ilon ja kasvavan vaurastumisen päivät. Maa- ja metsätalouden osalta hallitusohjelman kirjaukset ovat siis hyviä, mutta yksikään viljelijä ei maksa laskujaan, ruoki perhettään tai rakenna tulevaisuuttaan hallitusohjelmalla. Siihen tarvitaan euroja, ja niistä on pula. Minä ja kaikki Suomen viljelijät odotamme vaalilupaustenne ja tämänkin päivän pontevien puheiden lunastamista.

Arvoisa rouva puhemies! Alueiden eriytymisen vaarasta on täällä salissa tänään puhuttu paljon ja ikävä kyllä syystä. Valtion, maakuntien, hyvinvointialueiden ja kuntien rooli on aivan keskeinen alueidemme eriarvoistumisen ehkäisyssä. Valtion, hyvinvointialueen ja kuntien asemaan vaikuttaa aivan keskeisesti niin valtion normiohjaus kuin euro-ohjauskin. Tässä hyvinvointialueiden syntymisen jälkeisessä tilanteessa on ymmärrettävää ja tarkoituksenmukaista, että hallitusohjelmassa todetaan tarve julkisen rahoituksen selkiyttämiseksi ja uudistamiseksi, tämän ymmärrän kyllä.

Ikävä kyllä hallituksen ohjelman kirjaukset julkisen rahoituksen uudistamisesta jättävät ilmaan paljon kysymyksiä: Miten kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion keskinäinen rahanjako ja ohjaus tullaan järjestämään? Miten sitä tullaan konkreettisesti muuttamaan? Ohjelmassa on kirjaukset esimerkiksi mahdollisuudesta kuntien tehtävien erilaistumiseen ja rahoituksen uudistamisesta. Kuntien aseman turvaamisen viesti on osittain hyvin ristiriitainen. Tietynlaisten kuntien asemaa pyritään parantamaan ja toisaalla todetaan, ettei kuntien keskinäinen asema voi heiketä. Siihen, miten tämä toteutetaan, ei ole tullut konkreettisia vastauksia. Tässäkin asiassa hallitusohjelman yksittäiset lauseet voivat kuulostaa hyviltä, mutta kokonaisuudesta syntyy enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Arvoisa rouva puhemies! Odotamme hallituksen esityksiä, tulevia talousarvioita siitä, miten alueellista eriarvoistumista ehkäistään, miten kuntien asemaa vahvistetaan heikentämättä toisten asemaa. Täällä on esitetty huolenaiheita siitä, että tämän hallituksen ohjelman toteutuminen johtaa rajuun keskittämiseen: ihmisten, palveluiden ja hyvinvoinnin. Tämä huoli on minullekin syntynyt, kun olen lukenut ohjelmaa ja sen liitteitä. Tämä huoli on syntynyt, kun olen katsonut yksittäisten sinänsä hyvältä kuulostavien lauseiden taakse. Toivon, että huoleni on turha. Eihän hallituspuolueet, yksikään hallituspuolueista, voi antaa alueellisen eriarvoistumisen tapahtua, ei ihmisten välillä, ei alueiden välillä eikä alueiden sisällä.

Arvoisa rouva puhemies! Olemme uuden äärellä, kuten täällä on tänään todettu. Toivon ja odotan ja vaadin, että eriarvoisuus ei tämän hallituksen vahtivuorolla lisäänny. Ikävä kyllä ohjelmastanne ja euroistanne en löytänyt maaseudun enkä edes kehyskuntien aseman vahvistamisen kirjauksia. Sen sijaan ohjelmasta välittyy useita pieniä virtoja, jotka todennäköisesti yhdistyvät erittäin vahvaksi keskittämisen virraksi. Tätä keskittämiskehitystä me emme hyväksy, ja täällä esitettyyn kysymykseen, mihin keskustaa tarvitaan, vastaan: Keskustaa tarvitaan turvaamaan suomalaisten oikeus valita asuinpaikkansa. Keskustaa tarvitaan ihmisten tai palveluiden pakkokeskittämisen estämiseen. Keskustaa tarvitaan alueiden ja ihmisten välisen eriarvoisuuden kasvun pysäyttämiseen.

Kommentoi kirjoitusta.

Perusterveydenhuollon rahoitus tulee turvata

Tiistai 27.6.2023

Puheeni eduskunnan täysistunnossa 27.7.2023.

"Arvoisa puhemies! Vuosien ajan kaikki eduskuntapuolueet olivat sillä kannalla, että vastuu sosiaali- ja etenkin terveyspalveluiden järjestämisestä pitää saada isommille hartioille. Terveydenhuollon tilanne ehti heiketä huomattavasti, kun uudistuksen matkalla oli esteitä, niin poliittisia kuin perustuslaillisiakin. Viime hallituskaudella kuitenkin löytyi toteuttamiskelpoinen malli ja uudistus saatiin tehtyä ja hyvinvointialueet pääsivät aloittamaan työnsä, kuten kaikki tiedämme. 

Sote-uudistuksen keskeinen tavoite oli vahvistaa perusterveydenhuoltoa, helpottaa hoitoon pääsyä, parantaa palveluiden saatavuutta ja turvata niiden saavutettavuus. Perusterveydenhuollon vahvistaminen, oikealle hoitopolulle pääseminen mahdollisimman varhain, on inhimillisesti äärimmäisen tärkeää. Tämän lisäksi nopea oikeaan hoitoon pääsy on myös taloudellisesti tärkeää. Se on avain terveyspalveluiden kustannusnousujen hallintaan. 

Hallitusohjelmassa suitsitaan sote-menojen kasvua jo nyt ilman varmuutta perustason vahvistumisesta ja mahdollisimman järkevien sote-säästöjen toteutumisesta myöhemmin. Toivon todella, ettei nyt valtiontalouden tasapainottamisen nimissä leikata sote-palveluista ennenaikaisesti, ilman että perustaso on päässyt vahvistumaan. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella rahoituksen vajaus on jo nyt ongelma. Sote-alueen perustaminen, esimerkiksi tietojärjestelmien rakentaminen, nielee euroja arvioitua enemmän kuten integraatiokin. Uudenmaan erillisratkaisu on myös haastava, kuten edustaja Wickström aiemmin tässä totesi. Uudenmaan erillisratkaisussa myös erityissairaanhoidosta vastaava HUS on viestinyt hyvin aktiivisesti akuutista välttämättömien varojen puutteesta. 

Arvoisa puhemies! Hallituksella varmasti on ohjelmassaan käytännön ratkaisut, jotka estävät sote-palveluiden kriisiytymisen, ja hallitus varmasti estää sote-leikkaukset, jotka romuttaisivat uudistuksen tärkeimmän tavoitteen toteutumisen eli perusterveydenhuollon vahvistumisen, mikä estäisi sitä kautta inhimillisesti toteutuvien säästöjen syntymisen. Näiden tavoitteiden toteutuminen mitä ilmeisemmin muuttuu lihaksi, kun hallitusohjelma konkretisoituu lakiesityksiksi ja valtion talousarvioksi esimerkiksi jo tulevana syksynä. Tätä toivon, tätä odotan, tätä vaadin, sillä eihän siinä olisi mitään järkeä, että hallitus pakottaisi rahoituksen leikkauksilla hyvinvointialueet säästämään hyvin lyhytnäköisesti, karsimaan palveluitaan ja palveluverkkojaan ja sitä kautta estäisi kansalaisten perustuslaillisen tasa-arvoisuuden toteutumisen." 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, Länsi-Uusimaa, Terveyspalvelut

Miten kotimaisen ruuan ja kotimaisen energian saatavuus turvataan nyt ja tulevaisuudessa?

Keskiviikko 21.6.2023

Tänään pidetyssä täysistunnossa käytin puheenvuoron hallitusohjelmaan liittyen. 

"Arvoisa puhemies! Kuluttajia ja ruuantuottajia kiinnostaa, miten kotimaisen ruuan ja kotimaisen energian saatavuus turvataan nyt ja tulevaisuudessa. Nämä asiat koskettavat meitä jokaista joka päivä. Kyse on huoltovarmuudesta ja myös turvallisuudesta. Ruuasta, metsätaloudesta ja energiasta on hallitusohjelman teksteissä monia hyviä kirjauksia. Ne ovat rohkaisevia — eivät puutu kuin yksityiskohdat ja eurot. Kauniiden sanojen on muututtava pian euroiksi. Muuten maamme huoltovarmuus romuttuu tällä vaalikaudella.

Toivon voimia ja onnittelen vastavalittua maa- ja metsätalousministeriä Essayahia. Toivon, että saatte työllenne koko hallituksen tuen, kaikkien puolueiden tuen, että ohjelman kirjaukset muuttuvat euroiksi ja toteuttamiskelpoisiksi toimenpiteiksi.

Arvoisat hallituspuolueet, annoitte maaseudulle, maaseudun ihmisille ja elinkeinoille, paljon lupauksia. Nyt on tekojen aika, ja niillä on kiire."

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puheet, eduskunta, maatalous, energia, ruuantuotanto

Teistä ja raiteista

Lauantai 1.4.2023 - Eerikki Viljanen

Teistä ja raiteista

Teistä ja raiteista on puhuttu paljon vaalikierroksellani. Keskustan valtakunnallinen linja on tuntunut tulleen väelle selväksi. Ensin nykyiset tiet ja raiteet kuntoon, sitten vasta uudet hankkeet. Tämän lisäksi minulta on kysytty alueellista näkemystä teistä ja Turun tunnin juna -hankkeesta. Tilanne ei ole yksioikoinen, siksi laajat perustelut. 

Ymmärrän täysin rataa kohtaan esitetyn kritiikin, jopa suuttumuksen. Olen kiertänyt viime viikkoina alueemme joka kolkassa teitä tapaamassa. Vanhassa Volvossani olen tuntenut luissa ja ytimissäni Uudenmaan teiden todella surkean kunnon. Todennut siltoihin ilmaantuneen uusia painorajoituksia, kuullut kevyenliikenteen väylien lykkääntymisistä ja bussivuorojen vähenemisestä.

Tiet on laitettava kuntoon, se on aivan selvä ja rahat siihen on löydyttävä!

Valtiolle kertyi verotuloja energiaveroista 2020 noin 4500 miljoonaa euroa, hintojen nousu on vielä nostanut kertymää huomattavasti vuonna 2021 ja etenkin 2022. Pääosa näistä verotuloista tuli polttoaineveroista. Näissäkin talouden oloissa, tuosta potista on löydyttävä varat nykyisten väylien kunnostamiseen ja kunnossapitoon. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että etenkin tiestön kiihtyvä rapistuminen on saatava kuriin.

Yhtälailla joukkoliikenne on saatava toimimaan paremmin, runkolinjoille on saatava bussivuoroja myös maaseudulla. Mutta joukkoliikenteen kehittäminen vaatii joukkoja. Joukkojen vahvistuminen vaatii työpaikkoja ja työpaikkojen syntyminen vaatii elinvoimaa ja tulevaisuuden näkymää. Työpaikat ja tulevaisuuden näkymät vaativat tulevaisuuteen tähtääviä investointeja, niin yksityisiltä kuin valtiolta.  Routapomput, reiät ja sortumat on korjattava, vaikka sitten vähän hidastamalla suurimpien investointien toteutusta. Mutta tulevaisuushankettamme, Turun tunnin junaa en ole valmis lopullisesti kuoppaamaan, se on alueemme merkittävä tulevaisuuden näkymä.

Aivan liian kallis, ensimmäinen laatuaan Suomessa, ikinä ei tulla sitä tarvitsemaan, nykyiset tiet riittävät aivan hyvin!

Kuulostaako tutulta? Isäni mukaan tällaisia kommentteja kuultiin, kun Suomen ensimmäisen moottoritien rakentamista Helsingistä kohti Turkua suunniteltiin. Moottoritie kuitenkin rakennettiin ja sillä on ollut aivan ratkaiseva vaikutus noin 50 vuoden ajan Vihdin ja koko Länsi-Uudenmaan kehitykselle. Vaikutus oli niin suuri, että alueemme suurin jännite oli vuosikymmeniä nelikaistaisuuden loppuminen Vihdin ja Lohjan rajalle. Nyt kun tie on jo hyvän aikaa palvellut nelikaistaisena koko matkalla, harva enää allekirjoittaa 50 vuotta sitten esitettyä kritiikkiä Suomen ensimmäisen moottoritien turhuudesta tai siitä, että pärjäisimme aivan hyvin niillä silloisilla teillä (vanha Turuntie ja vanha Porintie).

Suunnitteilla olevat kolme Tunnin juna -hanketta ovat aivan erilaisia, vaikka julkisessa keskustelussa ne on niputettu ikään kuin yhdeksi miljardi-investoinniksi. Suunnitelmiin ns. Metsä-Radan (uusi rata Tampereen suuntaan) rakentamisesta liittyy monia ongelmia - sen radan rakentamista en näillä tiedoilla voi kannattaa. Itä-radan linjauksesta(kaan) ei liene vielä sopua, joten tulevalla vaalikaudella tuskin tullaan ottamaan tuon radan rakentamiseen kantaa, saatikka päättämään rahoituksesta. Mutta uutta henkilöliikenteen yhteyttä Helsingistä Turkuun on suunniteltu jo kymmeniä vuosia. Linjaus on ollut maakuntakaavoissa jo vuosikymmeniä ja alueen kunnat ovat ajaneet sen rakentamista koko aikuisikäni.

Ratahankkeen liikkeelle saaminen Sipilän hallituskaudella on merkittävä kehitysaskel koko maalle. Läntiselle Uudellemaalle se näyttäytyy suurimpana tulevaisuusinvestointina sitten moottoritien. Jo tehdyt päätökset yksityiskohtaisen suunnittelun rahoittamisesta, Turun ratapihan parannustöistä ja Espoon kaupunkiradan rakentamisesta ovat olleet välttämätön osa Turun tunnin juna -hanketta. Turun tunnin junan rakennustyöt on siis jo aloitettu. Nyt on kyse siitä, jatkuuko hanke vai kuopataanko se. Hankkeeseen on jo käytetty yli 450 miljoonaa euroa, josta merkittävä osa on saatu avustuksena EU:lta. Jos hanke kuopataan, putoamme pois tulevien EU-avustusten listalta ja joudumme palauttamaan jo saadut tukirahat.

Rata ei tule syöksemään valtiota tai kuntia ahdinkoon tai velkaloukkuun

Kuntien osuus rahoituksessa ja hankeyhtiössä on hankkeen kokoluokkaan verrattuna pieni. Esimerkiksi Vihti on pääomittanut hankeyhtiötä viime vuosina 3,74 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan kunnan investoinnit kouluihin, päiväkoteihin ja liikuntahalleihin ovat olleet noin kaksikymmenkertaiset. Rataa ei tulla rakentamaan kuntien rahoilla. Radan suurempia rahoittajia ovat valtio ja EU, mutta ylivoimaisesti suurin tulee olemaan rataa liikennöivä yhtiö/yhtiöt. Hankeyhtiö tulee ottamaan radan rakentamiseen lainaa, jota se sitten lyhentää radan käytöstä junayhtiöiltä perittävillä käyttömaksuilla. Tämän rahoitusmallin vuoksi koko rataa ei tulla rakentamaan, ellei ratayhtiö näe, että pystyy sen käytöstä perittävillä maksuilla tulevaisuudessa maksamaan. Rahoitus e siis tule syöksemään kuntia tai valtiota velkaloukkuun. 

Vihtiin, tulevan aseman läheisyyteen, on tulossa Microsoftin miljardien eurojen arvoinen investointi. Se tuo alueellemme jo suoraan satoja työpaikkoja. Muualla maailmassa vastaavanlaiset palvelinkeskusinvestoinnit ovat houkutelleet ympärilleen laajalle alueelle merkittävästi myös muita investointeja. Amerikkalaiset investoijat eivät ole laskeneet suunnitelmiaan radan varaan. Mutta suunnittelupalavereissa rata-asia on ollut säännöllisesti esillä. Heille ratahankkeen tulevaisuus näyttäytyy lähinnä kysymyksenä siitä, onko alueemme kehittyvää vai taantuvaa aluetta? Heille ei radan etenemisen tahti ole kohtalon kysymys, mutta se on, ovatko he laittamassa miljardinsa alueelle, jolla ei katsota rakentavasti tulevaisuuteen. Kehittyykö läntinen Uusimaa, onko tämä kolkka vetovoimainen osaavalle työvoimalle? Voivatko tulevat osaajat löytää täältä kotinsa ja onko meillä varaa ja varoja huolehtia alueemme palveluista ja viihtyvyydestä? Nämä ovat niitä kysymyksiä joita tänne investointeja harkitsevat miettivät, ja niihin meidän on vastattava. Ja investointeja meidän on saatava, jos ja kun haluamme turvata laajan Länsi-Uudenmaan alueen elinvoiman ja jo täällä asuvien palvelut.

Käsissämme on siis tilanne, suunnittelemmeko myös tulevaisuutta tähän hetkeen keskittymisen rinnalla?

Turun Tunnin juna -hankkeen liikkeellä pysyminen ei siis vaadi miljardeja valtion rahaa tulevalla vaalikaudella. Hanke pysyy liikkeessä kymmenillä miljoonilla, jotka eivät valtion tai hankkeen mittakaavassa ole investointeina valtavia. Mutta hengissä pysyminen vaatii etenkin sitä, että alueemme päättäjät uskaltavat puhua sen puolesta ja puolustaa tulevaisuutemme näköaloja. Olen sitoutunut edistämään hanketta, en itseni vaan alueemme tulevien sukupolvien tähden. Turun tunnin juna hanke on nimetty ”sadan vuoden investoinniksi”, sitä se todella on.

Helsingin asioista emme pysty päättämään

Helsinki haluaa rajoilleen tietullit ja hidastaa sisääntuloväyliään kaupunkibulevardeilla. Espoo suunnittelee I-tien varteen kymmenien tuhansien asukkaiden uusia asuntoalueita. Vaikka etätyö yleistyy, niin uhkanamme on omalla autolla pääkaupunkiseudulle taitettujen työ- ja asiointimatkojen merkittävä ajallinen pidentyminen ja kallistuminen. Tämä uhkakuva todella nakertaa alueemme vetovoimaa ja olosuhteitamme. Me tarvitsemme lisää työpaikkoja kehäteiden ulkopuolelle. Me tulemme tulevaisuudessa tarvitsemaan raiteita jakamaan henkilöliikennettä teiden rinnalle pääkaupunkiseudun suuntaan. Kun rataa sitten aletaan rakentamaan, rakentaminen on aloitettava osuudesta Espoo-Lohja ja jatkettava sitten talouden sallimassa tahdissa. 

Tämän takia vaalimainoksissani lukee, kyllä Turun tunnin junalle

Voi olla, etten koskaan pääse nousemaan Helsingin junaan Vihdin asemalta. Mutta sen puolesta kamppailen, ettemme ole se sukupolvi joka joutuu selittelemään lapsillemme, että antauduimme alueemme kehittämisen edessä.

Kävin eilen pitkän ja hyvän keskustelun huolestuneen rouvan kanssa Pusulan Salen edessä. Hän oli huolissaan ratahankkeen vievän valtion ja kuntien rahat kankkulan kaivoon. Kerroin hankkeen suunnitelmista, laajemmasta merkityksestä ja mitä ilmeisimmin onnistuin faktoilla vähentämään tilanteeseen liittyvää huolta. Viereisen Nesteen kahvipöydässä kysyin paikalliselta nuorelta yrittäjältä, ”vastustaako kaikki täällä ratahanketta”? Hän vastasi yksiselitteisesti. ”Mitä hullua? Toive radastahan on ainoa asia, joka täällä asuntojen hintojen laskua nyt jarruttaa”.

Nuo kaksi keskustelua kuvaavat hyvin tilannettamme, joka kiinnostaa Amerikassa saakka. Nähdäänkö alueemme kehittyvänä vai taantuvana? Aikataulu ei radassa ole se oleellisin, siitä voidaan tarvittaessa joustaa. Mutta tulevaisuuden näköalasta, alueemme kehittymisen tavoitteesta, siitä en ole valmis joustamaan. Teen kaikkeni alueemme toimivuuden, elinvoiman, palveluiden ja asukkaiden puolesta. Tämä lupaus sisältää niin teiden ja julkisen liikenteen laittamisen kuntoon kuin myös sen, ettei Turun tunnin juna -hanketta kuopata.

1 kommentti . Avainsanat: Tie, raide, Turun tunnin juna

Lasten kotihoidontuen kuntalisä Vihtiin

Maanantai 27.3.2023

Valtuustoaloite 27.3.2022

Lasten kotihoidontuen kuntalisä Vihtiin

Syntyvyys niin kunnassamme, kuin koko maassa on romahtanut. Tälle kehitykselle on monia syitä, ja yleisesti on todettu, että nykyisellä syntyvyyden tasolla, ei yhteiskuntamme ole kestävällä pohjalla. Nyt olemme kuitenkin siinä tilanteessa, että on käännettävä kaikki kivet ja kannot, jotta saisimme ohjattua syntyvyyden kestävämmälle tasolle. Yhtenä konkreettisena keinona voisi olla lasten kotihoidontuen kuntalisän palauttaminen Vihdin kuntaan.

On toki tunnettua, että lasten kotihoidontuki ei ole ongelmaton. On jopa kuvattu koko tukea naiset kotiin sitovana ansana, joka syrjäyttää naiset työelämästä ja rapauttaa tulevan eläketason.

Kun huomioidaan tuen käyttäjien sukupuolijakauma, voidaan oikeutetusti sanoa, että tämä tuki ei ole ongelmaton sukupuolten tasa-arvon kannalta. Toisaalta voidaan todeta, että tällä saralla on tapahtunut kehitystä viimeisen vuosikymmenen aikana ja kuntalisä ei kaventaisi kenenkään valinnanvapautta, vaan laajentaisi mahdollisuuksien tasa-arvoa. Kuntalisä tulisikin toteuttaa mahdollisuuksien mukaa siten, että edellä kuvattu tasa-arvovääristymä kyettäisiin loiventamaan.

Ja entä taloudellinen puoli. Tuoreessa tilinpäätöksessä todetaan, että viime vuonna jäi käyttämättä 180 000 euroa budjetoituja lasten kotihoidontuen määrärahoja. Me allekirjoittaneen valtuutetut ehdotamme, että Vihdin kunta käyttää jatkossa osan tästä ”säästöstä” lasten kotihoidontuen kuntalisään.

Tämä olisi konkreettinen kädenojennus lapsiperheiden suuntaan.

Vihti – aidosti lapsiystävällinen kunta – valinnanvapautta kunnioittaen.

Vihdissä 27.3.2023

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aloitteet, valtuustoaloite

Eduskuntavaalit 2023: Lämpöä, leipää, turvaa ja tulevaisuudenuskoa

Keskiviikko 15.3.2023 - Eerikki Viljanen

Näissä vaaleissa olen tiivistänyt pääviestini neljän otsikon alle: lämpöä, leipää, turvaa ja tulevaisuudenuskoa.

 

Lämpöä

Meidän on huolehdittava, että energiaa on aina riittävästi saatavilla. Energian hinnan tulee säilyä kohtuullisena kuluttajille ja yrityksille kaikissa olosuhteissa.

Meidän pitää edistää kotimaista uusiutuvaa energiatuotantoa. Suomella on mahdollisuudet kasvaa kestävän energiantuotannon suurvallaksi vähentämällä merkittävästi fossiilienergian käyttöä ja houkuttelemalla maahamme vakaaseen energiantuotantoon perustuvia uusia kansainvälisiä teollisuusinvestointeja.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, vaaliteemat

Kiitos kaikille kampanjastarttiin osallistuneille

Keskiviikko 15.2.2023 - Eerikki Viljanen

Kiitos kaikille eduskuntavaalien 2023 kampanjanavaukseen osallistuneille. 

Tukiryhmä koosti tilaisuudesta vauhdikkaan videon. 

Lisää vaaliteemoista pävitetään näille sivuille kevään aikana. 

Kommentoi kirjoitusta.

Tervetuloa eduskuntavaalien kampanjastarttiin

Sunnuntai 29.1.2023 klo 21.35

Eerikin_Vaalistartti.png

Vaalistartti su 5.2.2023 klo 14-16

Lämpimästi tervetuloa mukaan vaalistarttiini sunnuntaina 5.2.2023 klo 14.00-16.00 Pois Tieltä! -Safareiden tilalle osoitteeseen Nummenkyläntie 60, 08680 Lohja.

Alla tarkemmat tiedot tapahtumasta.
Tästä kampanjointi lähtee liikkeelle todenteolla! Jos olet kiinnostunut lähtemään mukaan tukiryhmääni, niin ota vaan yhteyttä ja tule mukaan.

KUTSU:

Kevät etenee vauhdilla ja eduskuntavaalikampanjan on aika käynnistyä todenteolla. Edessä on tärkeät vaalit, joiden perusteella määritellään sitä millaisessa Suomessa me tulevaisuudessa elämme.

Kutsumme sinut ja läheisesi mukaan Eerikki Viljasen kampanjastarttiin sunnuntaina 5.2.2023 klo 14-16 Pois Tieltä! -Safareiden tilalle osoitteeseen Nummenkyläntie 60, 08680 Lohja. Tila sijaitsee aivan Vihdin ja Lohjan rajalla.

Otetaan yhdessä vauhdikas startti kevääseen

Alkupuheiden jälkeen 50 ensimmäistä innokasta pääsee kokemaan peltorallielämyksen ammattilaisen kyyditsemänä (ikäraja turvallisuussyistä K-10).

Perheen pienemmille on mönkijäajelutus pihapiirissä sekä sään salliessa pulkkamäki. Oma pulkka, kelkka tai liukuri kannattaa varata matkaan jos mäkeen mielii. Grillaamme makkaraa ulkotulilla ja käymme vapaamuotoista keskustelua. Mukana keskusteluissa myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen.

Kyseessä on ulkoilmatapahtuma, joten varauduthan sään mukaisella varustuksella. Tilaisuus on kaikille avoin ja kutsua saa välittää myös eteenpäin. Otetaan yhdessä vauhdikas startti tulevaan kevääseen!

Toivomme alustavia ilmoittautumisia

Tarjoiluiden arvioimisen vuoksi toivomme ilmoittautumista 3.2. mennessä tämän ilmoittautumislinkin kautta.

Paikalle voi sunnuntaina saapua, vaikka ilmoittautuminen jäisi. Ilmoittautumalla autat meitä kuitenkin varmistamaan, että grillattavat ja kuuma mehu riittää kaikille. Ylläolevan linkin kautta ilmoittautuneille lähetetään vahvistuksen yhteydessä tapahtumapaikan karttalinkki ja tarkemmat tiedot sähköpostiin. Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin
Eerikki Viljanen
sekä tukiryhmäläiset
Lisätietoja tapahtumapaikasta: poistielta.com

Kommentoi kirjoitusta.

Nuorten päihteiden käyttöön on puututtava

Tiistai 24.1.2023

Eilisessä kunnanvaltuuston kokouksessa jätin valtuustoaloitteen otsikolla ”Nuorten päihteiden käyttöön on puututtava, kunnan otettava vahvempi rooli ongelman ratkaisemiseksi”.


Erilaisia päihteitä sähkötupakoista aina huumeisiin saakka on yhä helpommin ja yhä nuorempien lasten saavutettavissa. Hyvää päihdevalistusta tehdään paljon, mutta nyt uhkana on etenkin ennnaltaehkäisevän työn sirpaloituminen hyvinvointialueiden aloittaessa, kunnan roolin muuttuessa ja kolmannen sektorin tukemisen muuttuessa.

Aloitteen ydin on, että kunnan on otettava koordinointivastuu päihdevalistutyöstä Vihdin alueella ja tiedottamista on laajennettava lasten vanhemmista koko väestöön.
Syyllisiä vaikeutuneeseen päihdetinteeseen tässä ei haeta, vaan halutaan kaikki kuntalaiset samaan rintamaan taistelemaan pahenevaa päihdeongelmaa vastaan.


Aloitteen allekirjoitti koko Keskustan valtuustoryhmä ja monet muiden ryhmien valtuutetut.

Valtuustoaloite Vihdin kunnanvaltuustossa 23.1.2023
 
Nuorten päihteiden käyttöön on puututtava, kunnan on otettava vahvempi rooli
ongelman ratkaisemiseksi.
 
Vihdissä viranomaiset ovat puhuneet nuorten huumeidenkäytöstä jo vuosia. Myös lasten
vanhemmat ovat erittäin huolissaan Vihdin päihdetilanteesta, erityisesti lasten siirtyessä
yläkouluun tai toisen asteen opintoihin. Pahimmillaan lapset törmäävät päihteisiin ja niiden
kauppiaisiin jo alakouluikäisinä, etenkin yhtenäiskouluissa. Yleinen kynnys
päihdekokeiluihin on laskenut, matalin se on syrjäytyneiden, koulukiusattujen ja
erityislapsien kohdalla. 
 
Vuonna 2021 tehdyn koululaiskyselyn mukaan 72,9 % lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista
kokivat, että Vihdissä on helppo hankkia huumeita. Samaisessa kyselyssä peruskoulun 8.
ja 9. luokkalaisista 10,8 % kertoi kokeilleensa vähintään kerran laittomia huumeita ja
toiselle asteelle siirryttäessä luku oli lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden
osalta 15,3% ja ammattikouluissa 20,8 %.  Käytännön tietoa paikallisesta tilanteesta
nuorten päihteiden käytön ja sitä ennaltaehkäisevien toimien osalta on haasteellista löytää,
jos ei kuulu juuri oikeaan kohderyhmään. Tietämättömyys lisää huolta.
 
Aiempina vuosina kunnassa järjestetyt informaatio- ja päihdeillat ovat saaneet kiitosta.
Tällaisten iltojen järjestämistä on jatkettava, mutta niiden antia on laajennettava. Jatkossa
valistustyötä on kohdistettava niin yhä nuoremmille kohderyhmille, kuin kaikille
kuntalaisille. Yleisön laajentamisen lisäksi, myös tilaisuuksien sisältöä olisi hyvä laajentaa -
kattamaan kaiken nuuskasta ja sähkötupakasta huumeisiin saakka.
Nyt hyvinvointialueiden aloitettua työnsä, kunnan rooli terveydenhoidon saralla on
muuttunut painottuen nyt ennaltaehkäisevään työhön. Ehdotamme, että Vihdin kunta ottaa
koordinoijan roolin päihteiden vastaisessa työssä Vihdin alueella ja kokoaa yhteisen
rintaman pahenevan nuorten päihdetilanteen korjaamiseksi.
Keskeistä tämän rintaman kokoamisessa on, että mukaan yhteiseen rintamaan on saatava
lasten ja vanhempien lisäksi kaikki kuntalaiset. Etenkin huumeongelmiin meidän on
puututtava heti ja laajalla rintamalla.
THL:n Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä julkaisi viime vuonna
Huumekuolemien ehkäisyn Suomen mallin, joka sisältää suosituksia huumekuolemien
ehkäisemiseksi. Tässäkin mallissa korostetaan tiedottamisen tärkeyttä niin kohderyhmien
kuin koko väestön osalta.
 
On erityisen tärkeää, että kaikilla on tiedossa millaisin keinoin juuri Vihdissä voidaan jo
varhaisessa vaiheessa puuttua tilanteisiin, joissa epäillään nuoren päihteiden käyttöä.
Esitämme, että Vihdin kunta toteuttaa koko väestölle suunnatun tiedotuskampanjan
kunnan alueella yhteistyössä hyvinvointialueen, kolmannen sektorin toimijoiden ja
viranomaisten kanssa.  
 
 
Vihdissä 23.1.2023
 
Eerikki Viljanen
 
Keskustan valtuustoryhmä

1 kommentti .

Hyvää itsenäisyyspäivää

Tiistai 6.12.2022 - Eerikki Viljanen

Sain tänään kunnian olla pitämässä itsenäisyyspäivän juhlapuheen Vihdin kunnan itsenäisyyspäivän juhlassa. 

6.12.2022 Juhlapuhe

 

Arvoisat sotiemme veteraanit, kotirintaman väki, Herra Eversti, hyvä itsenäisyyspäivän juhlaväki. 

Itsenäisyys on vapautta ­− vapautta päättää omista asioista niin kansalaisina kuin kansakuntana. Viisaasti hyödynnetty itsenäisyys on hyvinvointimme perusta. 

 

Veteraaneille ja vanhemmille ikäpolville itsenäisyyden merkitystä vahvistavat sota-ajan kokemukset, rauhan solmiminen ja jälleenrakennuksen aika. Sodan jälkeistä kontrastia korosti Suomen kehittyminen pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi samaan aikaan, kun hyvin lähellä oli nähtävissä se vaihtoehto, mikä olisi ollut hävityn sodan seuraus. Tämä asetelma on kirkastanut nuoremmillekin sukupolville itsenäisyyden arvoa sodan jälkeisinä vuosikymmeninä.

 

Tämän päivän nuorille itsenäinen Suomi on ollut itsestäänselvyys, globaalin maailman eurooppalainen mahdollisuuksien Suomi. 

 

Yhteistä meille keski-ikäisille ja nuoremmille on se, että me olemme aina saaneet nauttia turvallisesta ja terveellisestä ympäristöstä, jossa ei ole tarvinnut pelätä. On todella hätkähdyttävää ajatella, että viime sodissamme vuosia rintamalla taisteli todella nuoria miehiä, ja että kotirintaman ja läheisten kautta sota kosketti aivan jokaista suomalaista.

 

Olemme syvästi kiitollisia sotiemme veteraaneille ja myös kotirintamalle. Suomi taisteli jopa mahdottomalta tuntuvaa vihollista vastaan ja selviytyi itsenäisenä kansakuntana.

 

Hyvä juhlaväki

 

Sitten maailmansotien länsimainen ihminen on esimerkiksi käynyt kuussa, selvittänyt DNA-ketjujen salaisuudet ja muuttunut aktiivisten tietoverkkojen avulla osaksi globaalia bittivirtaa. Olemme tulleet entistä tietoisimmiksi itsestämme ja ympäristöstämme. Tiedon lähteillä oleminen ja lähteestä ammentaminen sai monet meistä ajattelemaan, ettemme enää kohtaisi perustavanlaatuisia laajoja kriisejä. 

 

Nyt me tiedämme toisin. Viimeisimpien parin vuoden kaltaisia tapahtumia on toki esitelty meille jo vuosikymmeniä dekkareissa ja elokuvissa − mutta kukaan tuskin osasi ennustaa uhkien näin realisoituvan.

 

Ensin globaali pandemia, sitten sota Euroopassa. 

 

Nämä poikkeukselliset vuodet ovat olleet raskaita monella eri tavalla, mutta jotain positiivistakin on niistä nähtävissä. Tuntemattoman taudin edessä me löysimme yhteishengen. Suurin osa suomalaisista oli valmiita kaventamaan omaa elinpiiriään, omaa toimintaansa yhteisen turvallisuuden parantamiseksi. Toisia autettiin ja kannustettiin.

 

 Korona oli uhka, jollaista vastaan taistelusta meillä ei ollut kokemusta. Uhka oli tuntematon, mutta todellinen. Pian tieto lisääntyi, kokemus karttui ja rokotteiden myötä yhteiskuntaa on jälleen avattu.  



Koronan myötä tarpeelliseksi osoittautuivat vuosikymmenten puheet ja toimet varautumisesta sekä huoltovarmuudesta, eli ne puheet, joita meillä Suomessakin oli vähitellen alettu monien toimesta kyseenalaistamaan, mitä pidemmälle aikaa edellisistä kriiseistä oli kulunut.

 

 Nyt maailmalla otetaan oppia suomalaisesta tavasta, jossa ei eletä ”ei huolta huomisesta -asenteella”, vaan varaudutaan myös pahemman varalle. Maamme konkreettiset huoltovarmuusvarastot, päätöksentekojärjestelmät ja valtion rooli yhteiskunnan huoltovarmuuden ja toimivuuden turvaajana kiinnostaa nyt ympäri maailmaa. 

 

Suomen ja itsenäisyytemme kannalta pandemia osoitti yhteiskuntamme voiman. Suomi ei pysähtynyt, Suomi ei romahtanut, vaan eri toimintoja sopeutettiin pikavauhdilla ja elämä jatkui niin normaalisti kuin se pandemia-aikana on mahdollista. Esimerkiksi työelämämme muuttui muutamassa viikossa enemmän kuin muutaman edellisen vuosikymmen aikana yhteensä, kun etätöistä tuli keskeinen ja pysyvä osa suomalaista työelämää.

 

Koronan vaati uhreja ja uhrauksia, sitä ei pidä yhtään vähätellä. Mutta käsittääkseni kansainvälistenkin arvioiden mukaan maamme on selvinnyt pandemiassa tähän asti verrattain hyvin.

 

Pandemia osoitti sen, että uhan ollessa tarpeeksi suuri, me pystymme edelleenkin kansakuntana nopeisiin, merkittäviin ja yksituumaisiin päätöksiin ja tekoihin.
                                                                                                                                    
Arvoisa juhlaväki

 

Sota Ukrainassa on asettanut meidät uuteen tilanteeseen. Rohkenen sanoa, että Eurooppa on nyt muuttunut pysyvästi.

 

Osa tätä muutosta on Suomen hakeutuminen NATO:n jäsenmaaksi. NATO-päätösprosessi osoitti jälleen sen, että tarpeen niin vaatiessa, myös historiamme suurin puolustuspoliittinen ratkaisu kyettiin tekemään nopeasti ja päättäväisesti, mutta kuitenkin omia päätöksentekoprosessejamme kunnioittaen.

 

Veteraanien säilyttämä itsenäisyytemme on mahdollistanut sen, että tämän päivän itsenäinen Suomi tarjoaa vankan ja turvallisen kasvupohjan tulevaisuuteen, pohjan, joka on maiden joukossa enemmän poikkeus kuin sääntö.

 

 Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut meille kaikille, ettei itsenäisyys ole Euroopassa edelleenkään itsestäänselvyys. Ei ole itsestäänselvyys elää itsenäisessä valtiossa, jossa kansalaisilla on laajat oikeudet, oikeus käyttää valtaa esimerkiksi äänestämällä, ja oikeus valita asuin- tai työpaikkansa. Sanan, mielipiteen ja kokoontumisen vapaudet eivät toteudu kaikille edes meidän maanosassamme.  

 

Hyvät juhlavieraat
 
Viime vuosikymmenet elämä Suomessa on ollut vauraampaa ja turvatumpaa kuin aikaisempien sukupolvien, viime kädessä yhteiskunta on nyt huolehtinut perustarpeiden täyttymisestä. Mutta jokainen sukupolvi joutuu kohtaamaan elämässään omat haasteensa.

 

 En pelkää, että sukupolveni joutuu perinteiseen sotaan. Mutta osana globaaleja talousjärjestelmiä me joudumme taistelemaan taloudessa energian, komponenttien ja palveluiden riittävyydestä, kustannusten hillinnästä ja talouden vakaudesta. Raakuudessa näitä taisteluita ei voi verrata perinteisiin. Viheliäisen näistä uusista taisteluista tekee se, ettei näissä ole selkeitä rintamalinjoja, ei rajoja, ei jakoa sotilaisiin ja siviileihin eikä sodan sääntöjä. Mutta aivan kuten aiemminkin, nämäkin taistelut meidän pitää voittaa säilyttääksemme itsenäisyytemme.


Ja jos jotakin pelkään, pelkään sitä, säilyykö Suomi ja suomalaiset yhtenäisenä näissä tulevissakin taisteluissa. Kamppailuissa, jotka eri tavoin vaikuttavat meidän jokapäiväiseen arkeemme, oli kyse sitten maailmalta meille rantautuneista kohonneista energiakustannuksista, ruoan hinnasta, inflaatiosta, korkojen noususta tai näistä seuranneista palveluiden muutoksista. Säilyykö Suomi yhtenäisenä, jos talouden tasapainosta huolehtiminen vaikeutuu ja erot arjessa kasvavat?

 

 Ennustan, että oman sukupolveni suurin taistelu tulee olemaan yhteiskunnan vakauden turvaaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen julkisen talouden tasapainottamisen lomassa.

 

Tässäkin voimme oppia historiasta, niin kauempaa kuin lähempää menneisyydestä. Me olemme vuosikymmenten saatossa pystyneet kasvattamaan yhteiskunnan vastuuta arjestamme niin, että yhteiskunta huolehtii suuresta osasta asioita, jotka ennen hoidettiin perheen, suvun, läheisten tai vaikka kyläläisten kanssa yhdessä. Ennen yhteiskunnan virittämää sosiaaliturvan verkkoa Suomessakin turvauduttiin enemmän toinen toisiimme.

 

Tulevassa talousmyllerryksessä meidän onkin mietittävä, löytyisikö ainakin osa ratkaisusta siitä, että ottaisimme yhteiskunnan roolissa yksi tai kaksi askelta takaisinpäin?

 

 En tarkoita, että meidän pitää peruuttaa takaisin 1950- tai edes 1970-luvulle. Tarkoitan lähinnä sitä, että meidän pitää saada kirkastettua kaikille, etenkin nuorille se, että emme edelleenkään elä maailmassa, jossa meillä kaikilla olisi vain oikeuksia, vaan oikeudet ja velvollisuudet kulkevat aina käsikädessä.

 

Meidän sukupolvemme ”talvisota” käydään sen välillä, miten selviämme huoltosuhteen kirittämästä talouden tasapainotushaasteista romuttamatta nykyisiä palveluita ja turvaverkkoja, turvaamalla palvelut kaikenikäisille, mutta pystyen samalla saamaan aikaan parannusta nuorten hyvinvoinnissa ja perheiden tukemisessa.

 

Arvoisat Vihdin itsenäisyyspäiväjuhlan juhlavieraat

 

Olen tässä puheessa kerrannut maamme menestystä monilla rintamilla, monilla vuosikymmenillä. Uskon, että tulevat menestykset syntyvät samalla pienen kansakunnan menestysreseptillä: osaaminen, ankara työskentely, luottamus itseen ja muihin sekä yhtenäisyys. Näillä ominaisuuksilla torjuttiin vihollinen itärajalla, niillä pysäytettiin Korona ja niillä tullaan selviämään talven energiapulasta. Minä uskon suomeen , että osaamme yhteiskuntana tasapainottaa toimintamme niin, että tulevatkin sukupolvet tulevat menestymään ja asuttamaan tätä maailman onnellisinta maata.

 

Lämpöä, leipää, turvaa ja tulevaisuuden uskoa - uskon että pystymme tuelevaisuudessakin nämä turvaamaan Vihdissä ja Suomessa.

 

Meidän isänmaassamme.
 

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itsenäisyyspäivä, Kotimaa

Etelä-Nummelan koulukeskuksen harjannostajaiset

Torstai 3.11.2022 - Eerikki Viljanen

Tänään juhlistettiin Etelä-Nummelan koulun harjakaisia.

Koulu rakennetaan ensisijaisesti lapsille. Eskarilaisen ja alakoululaisen isänä arvostan todella korkealle kuntamme varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tehtävää työtä, mahdollisimman turvallista koulumatkaa, terveellisiä ja käytännöllisiä tiloja. 

 

Puheeni tilaisuudessa: 

Hyvät rakentajat, hyvä harjannostajaisväki

 

Olemme nyt vertauskuvallisesti, ja kirjaimellisestikin, suuren asian äärellä. Vihdin kunnan historian suurin investointi on edennyt suunnitellussa aikataulussaan ja on nyt noussut harjakorkeuteen. Suurinvestoinnin eteneminen aikataulussaan tällaisena aikana on todella vahva suoritus. Uskomme, toivomme ja edellytämmekin, että hanke jatkaa rytmissään niin, että voimme juhlistaa tilojen käyttöönottoa kevätlukukauden 2024 alussa.

Etelä-Nummelan kouluhanke nousi ensimmäisiä kertoja esille jo yli kymmenen vuotta sitten. Tuolloin keskustelun taustana oli koko vuosituhannen alkua määrittänyt ns. Nurmijärvi-ilmiön aika, jolloin väestönkasvu Vihdissäkin oli vahvaa ja vakaata.  Kunnassa oli tarvetta sekä vanhojen koulutilojen uusimiselle, että täysin uusille koulu- ja varhaiskasvatustiloille, jotta kaikki lapset pääsisivät ja mahtuisivat laadukkaiden palveluiden äärelle.

Tuolloinkin kunnassamme elettiin taloudellisen niukkuuden oloissa - jokaisesta eurosta täytyi pitää tiukasti kiinni. Tarvetta uusille tiloille varmasti oli, mutta taloudellisista syistä kuntamme rajalliset investoinnit suuntautuivat muihin kohteisiin. Kunnallinen päätöksenteko on pohjimmiltaan tarpeiden priorisointia, niin tässäkin tilanteessa, eikä ETNU:n aika koittanut vielä viime vuosikymmenellä.

Nurmijärvi-ilmiö on sittemmin heikentynyt. Vihtimmekin ehti valahtaa hetkeksi muuttotappiokunnaksi ennen kuin pääsimme takaisin kasvu-uralle.  Muutosten taustalla vaikuttaa rakenteellinen muutos, jossa laajaa Nurmijärvi-ilmiötä on käännetty kaupunki- ja radanvarsi-ilmiöksi. En kannata tätä käännöstä, mutta on myös niin, että Vihdille tässä(kin) muutoksessa piilee mahdollisuus. 

Onnistuimme viime eduskuntavaalikaudella saamaan liikkeelle ainakin 1970-luvulta saakka mietinnöissä olleen uuden ratayhteyden suunnittelun Helsinki-Turku-välille, ns. Turun tunnin junan.  On sanomattakin selvää, että uusi henkilöliikenteen raideyhteys, jonka aseman on suunniteltu rakentuvan tästä noin kilometrin päähän, tämä uusi yhteys tulee olemaan kuntamme kehitykselle todella merkittävä piristysruiske.  Itse asiassa, jos emme kykene murtamaan asetelmaa, jossa väestönkasvua ohjataan valtiovallan toimesta voimallisesti rautateiden varsille, Turun tunnin junalla tulee olemaan erittäin keskeinen, jopa ratkaiseva merkitys kuntamme kasvulle ja tulevaisuudelle. 

 

Arvoisa harjakaisväki

Kuvaamalla kuntamme kehitysnäkymiä yritin kuvata sitä näkymää, joka oli taustalla, kun valtuusto 9.11.2020 talousarviokokouksessaan ja 29.3.2021 toteutuspäätöksellään päätti edetä tämän jätti-investoinnin kanssa. Tuolloinkin talous oli suurin keskustelun aihe, mutta vaa'an kallisti toteuttamisen puolelle lopulta kaksi seikkaa. 

Ensimmäinen, akuutimpi, on tämänhetkinen tilantarve. Vaikka ennusteet povaavat Vihdinkin lapsi-ikäluokkien pienevän, valtuuston enemmistö näki meidän nykyiset tilajärjestelymme liian ahtaiksi, riskejä sisältäviksi ja pidemmällä tähtäimellä heikosti moderniin opetus- ja kasvatustyöhön soveltuviksi.

Toinen toteutuspäätökseen vaikuttanut tekijä, jonka itse asiassa arvioin olleen se painavampi tekijä, on Vihdin kunnan vetovoiman vahvistaminen. Investoiminen siihen, että pääsemme niin asukasluvussa kuin lapsimäärässäkin takaisin vahvalle kasvu-uralle. Kunnalla on tämän Etelä-Nummelankin osalta suuria suunnitelmia, mutta tarvitsemme niiden toteuttamiseen kumppaneita. Tällä kunnan rakennuttamalla ns. ankkuri-investoinnilla osoitamme kunnan vahvan sitoutumisen tämän alueen kehittämiseen. Osoitamme, että tänne kannattaa muidenkin investoida ja kiihdytämme tämän alueen, ja sitä kautta koko kuntamme, kehittymistä uudelle tasolle.  

 

Arvoisa harjakaisväki

Etelä-Nummelan koulu- ja päiväkotikeskus tulee tarjoamaan vihtiläisille lapsille erinomaisen suomen- ja ruotsinkielisen oppimisympäristön. Tässä nyt harjakorkeudessa olevassa vaiheessa toteutetaan tilat kymmenelle päiväkotiryhmälle ja kolmesarjaiselle alakoululle. Kokonaisuuteen kuuluvat myös ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen sekä ruotsinkielisen koulun tilat. 

Vaikka oppilaaksiottoalue on määritelty hyvin kompaktiksi, tähän ympärille, lapsia tänne on tulossa paljon. Varhaiskasvatuksen lapsimääräksi on suunniteltu 180–240 lasta ja alakoulun 595 oppilasta. 

Hankkeen merkitystä koko Nummelan kehitykselle alleviivaa sekä sen sijainti, kuten sekin, että tänne tulevat sijoittumaan myös Nummelan nuorisotilat, jotka on mitoitettu riittämään jopa 120 samanaikaiselle kävijälle. 

Jos, ja toivottavasti kun, tämä hanke siivittää osaltaan alueen ja kuntamme kehitystä vahvaan kasvuun, niin Vihdillä on myös optio 295 oppilaan yläkoulun rakentamisesta tähän yhteyteen.  Toivokaamme ja työskennelkäämme sen eteen, että tuon option lunastaminen tulee kasvun myötä lunastettavaksi. 

Itse hanke on ainakin kunnallisen luottamushenkilön näkökulmasta edennyt sujuvasti. Suunnittelu ja kilpailutus toteutettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, joka käynnistyi keväällä 2020. Valintaperusteena olivat laatu ja hinta kummankin painarvon ollessa 50 %. Laatuarvioinnissa painotettiin tarjouksessa esitetyn suunnitelman toiminnallisuutta ja toteutettavuutta.

Kuten tiedämme, tarjouskilvan voitti YIT Suomi Oy noin 36,5 miljoonan tarjouksellaan, johon sisältyy rakentamisen lisäksi 20 vuoden ylläpito sisältäen tilojen huollon, kunnossapidon, siivouksen sekä ulkoalueiden hoidon.

 

Arvoisa harjakaisväki

Vaikka olen korostanut tämän hankkeen merkitystä kunnan vetovoimalle ja tulevaisuudelle, pitänee nostaa esille sekin, että tilat toki rakennetaan ensisijaisesti käyttäjille: lapsille, nuorille ja aikuisille. 

Vihdin kunnan sivistys- ja hyvinvointijohtaja Mari Haapanen on todennut, että nämä moniin käyttötarkoituksiin muotoutuvat tilat tukevat oppimista ja yhteisöllisyyttä. Tilat on suunniteltu muunneltaviksi siten, että ne mahdollistavat hyvin niin paritiimitoiminnan varhaiskasvatuksessa, kuin erilaisten oppimisryhmien järjestelyt koulussa. Harrastustoimintojen sekä nuorisotoimen toiminnan keskittäminen samaan keskukseen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa avaavat ovet kaikille kuntalaisille. Tänne sijoittuvien sekä suomen- että ruotsinkielisten palveluiden pedagogisena ajatuksena on luoda lapsille turvallinen ja eheä polku päiväkodista kouluun. Aivan kaikkia toiveita tämäkään hanke ei  pysty täyttämään, esimerkiksi kauan kaivattu volttimonttu jäi edelleen toivelistalle.

 

Eskarilaisen ja alakoululaisen isänä arvostan todella korkealle kuntamme varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tehtävää työtä, mahdollisimman turvallista koulumatkaa, terveellisiä ja käytännöllisiä tiloja. On erittäin hienoa, että kuntamme puitteet näiden palveluiden tuottamiselle tulevat paranemaan näin merkittävästi tällä alueella.  Voimme olla kunnastamme taas ylpeitä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koulut, Koulutus, Varhaiskasvatus

Menestyjien puistoon puu veteraani Hannes Tuoviselle

Torstai 13.10.2022

Menestyjien puistoon istutetaan puita vuosittain

Vihtiläiset saavat vuosittain ehdottaa ketä ansiotunutta paikkakuntalaista olisi sopivaa kiittää ja huomioida omalla puulla Vihdin menestyjien puistoon.

Tänä vuonna valintaprosessi oli poikkeuksellisen yksimielinen, puisto täydentyi pilarimännylllä Rukajärven veteraanin Hannes Tuovisen ja veteraanien kunniaksi.

Sain onnittelupuheessani kiittää Hannesta ja veteraaneja itsenäisestä Suomesta ja myös kaikesta siitä mitä hän ja sukupolvensa ovat maamme eteen tehneet sotien jälkeenkin.


Hannes on edelleen aktiivisesti mukana monissa tapahtumissa, etenkin siirtämässä veteraanien perintöä nuorille. Kiitos!

Puheeni tilaisuudessa: 

Arvoisa Rukajärven veteraani, hyvä yleisö

Vihdin kunta on aina halunnut muistaa ja huomioida kuntaamme tunnetuksi tehneitä vihtiläisiä tai vihtiläistaustaisia menestyjiä. Vuodesta 2019 tämä menestyjien puisto on ollut yksi hieno, arvokas ja pysyvä tapa huomioida ja kiittää kunnan ja kuntalaisten puolesta.

Ja koska menestyä voi monella eri saralla ja tavalla, on erityisen hienoa, että kaikki vihtiläiset voivat tehdä ehdotuksia tänne nimettävistä.

Tälläkin kertaa ehdotuksia eri tavoilla meritoituneista henkilöistä puun saajiksi tuli reilusti. Elinvoimalautakunta ja kunnanhallitus päätyivät siihen, että tänä vuonna menestyjien puistoon istutetaan yksi puu, jonka saajan ansioista kaikki ovat poikkeuksellisen yksimielisiä. Puu istutetaan Hannes Tuoviselle ja hänen edustamilleen sotiemme veteraaneille.

Hannesta puun saajaksi ehdotettiin noin neljänneksessä kaikista ehdotuksista. Luen ehdotusten perusteluista tässä kolme.

”Kunnioitettava ja hyvin positiivinen herrasmies, Rukajärven veteraani jonka elämäntyö veteraanien ja myös nykyisten varusmiesten parissa on loistava esimerkki miksi olemme edelleen suomalaisia emmekä mikään vieraan itänaapurin alamaisia”.

”Hannes Tuovinen on ollut näkyvästi esillä ansioistaan ja tuonut Vihtiä esille TV:ssä, haastatteluissa ja lehtijutuissa”

”Hannes Tuovisen ja muiden sotaveteraanien ansiosta meillä voidaan jakaa tunnustusta erilaisille suomalaisille menestyjille. Myös koko Hannes Tuovisen elämä sopii esimerkiksi menestymisestä. Sotakokemusten jälkeen pitkä elämä ja edelleen 97-vuotiaana hän on arjessa ja asioissa mukana”.

Hannes palveli rintamalla syksystä 1942 vuoden 1944 marraskuuhun konekivääriampujana Rukajärven alueella. Sodan jälkeen hän on kannustanut kaikkia elämään rauhassa ja korostanut yhdessä tekemisen tärkeyttä. Hannes on tehnyt Vihtiä tunnetuksi esiintymällä lukuisissa tilaisuuksissa, todella laajasti mediassa Suomessa ja ulkomailla sekä uusimpana aluevaltauksenaan Hannes on ottanut haltuun sosiaalista mediaa. Kuvaavaa Hanneksen monipuoliselle näkyvyydelle on, että nimellä haettaessa ”Hannes Tuovinen” tuotti Microsoftin hakukoneella kaikkiaan 99 500 osumaa.

Sain olla paikalla pari viikkoa sitten, kun Hannes käytti veteraanien puheenvuoron nuorille tämän vuoden kutsuntojen ensimmäisenä päivänä Vihdin kirkonkylällä. Kuulijat kuuntelivat hiiren hiljaa 98-vuotiaan veteraanin terveisiä rauhasta ja isänmaasta. Olen aivan varma, että jokainen kuulolla ollut muistaa lopun ikänsä Hanneksen sanat Suomesta ja nuorille esitetyn vetoomuksen: ”Suomi on hyvä maa, pitäkää siitä huolta”.

Tänä vuonna menestyjien puistoon istutetaan puu Hannes Tuoviselle. Hanneksen rinnalla haluamme samalla osoittaa kunnioituksemme kaikille sotiemme veteraaneille.

Hannes Tuovisen puu on pilarimänty

Menestyjien puistoon Hanneksen puuksi on valittu pilarimänty (Pinus sylvestris Fastigiata).

Tuovinen on asenteellaan ja toiminnallaan osoittanut samankaltaista poikkeuksellista voimaa, sitkeyttä ja optimistista asennetta, kuin hänen puukseen valikoitu pilarimänty. Pilarimänty on kaunis, metsämännyn pilarimainen muoto. Oksat ovat rungonmyötäiset, lähes pystyt. Pilarimänty kasvaa aurinkoisella paikalla hiekkapitoisessa ja niukkaravinteisessa maassa.

Vihdin kunnan ja vihtiläisten puolesta kiitos sinulle Hannes ja kaikki sotiemme veteraanit.

Hannes_Tuovinen_ja_Eerikki_Viljanen_menestyjien_puisto.jpg

Kuva Pasi Saario

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puhe, veteraanit

Yksityisteiden avustusjärjestelmää tulee parantaa

Tiistai 27.9.2022 - Eerikki Viljanen

Valtuustoaloite yksityisteiden avustusjärjestelmän parantamiseksi Vihdissä

Vihdin Kunnan kokoustallenne. 

Laajassa Vihdin kunnassa yksityistiet muodostavat kuntamme viihtyvyyden ja elinvoiman kannalta keskeisen verkoston, Vihdin hiussuoniston. Yksityistiet ovat teitä, joille on joko kunnan tai maanmittauslaitoksen pitämässä toimituksessa annettu tieoikeuksia. Yksityistien tienpidosta vastaavat tieoikeuden saaneiden kiinteistöjen omistajat eli tieosakkaat.

Yksityistielain 84§:n mukaan ”kunta päättää sen varoista yksityistien tienpitoon myönnettävistä avustuksista, avustuksen ehdoista ja käytön valvonnasta”. Vihdin kunta myöntää vuosittain yksityisteille kunnossapitoavustusta ja perusparannusavustusta määrärahojensa puitteissa. Kunnossapitoavustuksesta päättää elinvoimalautakunta. Perusparannusavustuksista tehdään päätökset hallintosäännön mukaisesti viranomaispäätöksin.

Kunnossapitoavustuksiin on Vihdissä jo useamman vuoden ajan varattu kunnan talousarvioon 120 000 euroa ja perusparannusavustuksiin 25 000 euroa. Kunnossapitoavustusta on vuosittain hakenut noin 130-150 tiekuntaa ja saanut 115-130 tiekuntaa. Kunnan myöntämät avustukset ovat kattaneet suoritettujen kunnossapitotoimien kustannuksista 10-20 prosenttia.

Vuonna 2021 kunnossapitoavustusta hakeneiden tiekuntien kunnossapitokustannusten yhteenlaskettu summa edellisellä tilikaudella oli 734 649,51 euroa ja kunnossapidettävän tien yhteispituus noin 324 kilometriä. Avustusprosentiksi muodostui 16,385 prosenttia. Perusparannusavustusten myöntäminen on aina tapauskohtaista, avustusprosentti ei ole noussut korkealle.

Vihdin kunnan kannalta yksityistiet ja niiden käytettävyys ovat elinehto. Kunnan kannalta erikoisasemassa ovat yksityistiet, joilla on merkittävää läpiajoliikennettä. Niitä käyttävät valtaosaltaan muut kuin kyseisten teiden tieosakkaat, mutta tieosakkaat vastaavat niiden ylläpidosta ja maksavat yli 80 prosenttia kustannuksista. Tilanne on tieosakkaiden ja teiden kunnossapidon kannalta kestämätön.

Tilanteen korjaamiseksi me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vihdin kunta uudistaa yksityisteiden kunnossapitoon ja korjaukseen myöntämiensä avustusten ehdot sekä korottaa oleellisesti avustustasoa. Avustusehtoihin tulisi sisällyttää teiden luokittelumalli, jossa huomioitaisiin niin tien varrella sijaitsevien kiinteistöjen määrä ja käyttötarkoitus kuin etenkin muiden kuin tieosakkaiden suorittama ns. läpiajoliikenteen määrä. Hyviä esimerkkejä/malleja teiden luokittelusta ja avustusjärjestelmän osumatarkkuuden parantamisesta löytyy esimerkiksi Kirkkonummen kunnalta tai Kouvolan kaupungilta.

 

Vihdissä 26.9.2022

 

Eerikki Viljanen

Keskustan valtuustoryhmä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yksityistiet, Vihti

Valokuituverkko koko Vihtiin

Tiistai 7.6.2022 - Eerikki Viljanen

Eilisessä Vihdin kunnanvaltuuston kokouksessa jätimme valtuustoaloitteen koko kunnan kattavan valokuituverkon rakentamisesta. 

Puheen voit lukea alta tai kuunnella aloitteen esittelyn alla olevalta videolta. Video Vihdin kunnan kokous taltiointi.  

Valtuustoaloite koko Vihdin kattavan valokuituverkon rakentamiseksi

Vihdin kunnan menestyksekkäässä, yli 500–vuotisessa historiassa on nähtävissä monia merkkipaaluja, joissa kunnan toimilla on ollut kiistaton roolinsa. Esimerkiksi vuoden 1968 kuntakokouksessa päätettiin suhtautua myönteisesti suunnitellun, Vihtiä halkovan, Hanko-Pietari -rautatien rakentamiseen. Rautatien ja sen asemien merkitys Vihdin kunnan myönteiseen kehittymiseen näkyy mm. kuntamme kasvuna. Merkittäviä kehityssysäyksiä kunnallemme ovat olleet niin ikään 1960-luvulla valmistunut, Suomen ensimmäinen moottoritie sekä sen jälkeen rakentunut II-tiekin.

1800- ja 1900-luvuilla kuntamme kehittymiselle ja kasvulle on ollut keskeisintä fyysisten valtaväylien toimivuus kunnan sisällä ja täältä etenkin pääkaupunkiseudun suuntaan. Hyvät liikenneyhteydet ovat tärkeässä roolissa myös tulevaisuudessa. Kannatamme vankasti Turun tunnin junan rakentumista ja säännöllisen raidehenkilöliikenteen ulottamista Vihtiin.

Tunnin junan ja muiden fyysisten liikennehankkeiden lisäksi meidän pitää huolehtia siitä, että Vihdillä ja vihtiläisillä on sujuva ja häiriötön pääsy myös tiedon valtateille.  Tulevaisuudessa hyvin toimivat tietoliikenneyhteydet ovat keskeinen kuntien ja kaupunkien veto- ja pitovoimatekijä.  Toimivat tietoliikenneyhteydet voidaan turvata useammilla eri tavoilla. Valokuituyhteys on kuitenkin tavoista varmin ja tulevaisuuskestävin.

Tänään 6.6.2022 tuli julki Vihdin historian suurin investointi, Microsoftin datakeskuksen rakentaminen Rostin yrityspuiston alueelle. Datakeskukset ovat tämän hetken ja tulevaisuuden tiedon valtatien asemia ja solmukohtia. Hanke nostaa Vihdin maailman kartalle ja muuttaa kertalaakista koko Vihdin tulevaisuuden näkymät.

Microsoftin palvelinkeskushanke liitännäisineen kasvattaa koko Suomen vetovoimaa, parantaa tietoliikennevalmiuksia ja käyttövarmuutta. Meidän tulee kuntana toimia samoin ja varmistaa kuntalaisten hyvät tietoliikenneyhteydet.

Vihdin kunta on tehnyt selvityksiä ja suunnitelmia koko kunnan kattavan valokuituverkon rakentamiseksi. Kunnan ponnistelut eivät kuitenkaan ole edenneet konkretiaan monista eri syistä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut ehdotamme, että Vihdin kunta ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin koko kunnan kattavan valokuituverkon rakentamiseksi. Hanke sopii mitä parhaiten Vihdin kunnan uuteen imagoon, se palvelee asukkaita, yrityksiä ja koko yhteisöä. Kohtuuhintainen ja häiriötön valokuituyhteys kasvattaa Vihdin vetovoimaa, pitovoimaa ja asukasviihtyvyyttä.

Uskomme, että valokuituverkkoon investoidut eurot  osoittautuvat kunnalle taloudellisesti kannattavaksi. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat tulevaisuutemme elinehto ja haluamme, että tuo tulevaisuus on mahdollisimman valoista meille nykyisille ja kaikille tuleville vihtiläisille.

 

Vihdissä 6.6.2022

 

Eerikki Viljanen

Keskustan valtuustoryhmä 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuitu, Vihti

Vihti tunnetuksi somen kesäkilpailulla

Maanantai 9.5.2022 - Eerikki Viljanen

Valtuustoaloite Vihdin kunnan näkyvyyden parantamiseksi sosiaalisessa mediassa

 

Sosiaalisella medialla on yhä suurempi vaikutus siihen, millainen mielikuva esimerkiksi yrityksestä tai paikkakunnasta ihmisten mielissä syntyy. Kuntienkin on nyt oltava läsnä siellä, missä mielikuvia rakennetaan. Vaikka Vihdin kunnan viestinnän henkilöstöresurssit ovat juuri kolminkertaistuneet, ne ovat silti someviestintään varsin rajalliset. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että saamme kaikki vihtiläiset levittämään positiivista viestiä mainiosta kunnastamme sosiaalisissa medioissa.

Koska sosiaalisen median alustoja on monia, kuntakuvaa vahvistavaa viestiä olisi hyvä pyrkiä kokoamaan eri kanavissa yhtenäisen aihetunnisteen/-tunnisteiden alle, ja kannustamaan kuntalaisia näiden aihetunnisteiden käyttöön.

Sosiaalisessa mediassa aktiivisuus vaihtelee kausittain. Samalla aihetunnisteella tehtyjen julkaisujen määrä ruokkii julkaisun näkyvyyttä. Kuntamme vuoden kiinnostavin kausi kesä on jo kohta käsillä. Ehdotamme, että kunnan somenäkyvyyden parantamiseksi selvitettäisiin mahdollisuutta, esimerkiksi yhdessä paikallisten yrittäjien ja yhteisöjen kanssa, kilpailun lanseeraamiseksi tulevan kesän ajaksi.

Kilpailu voisi esimerkiksi olla sellainen, että osallistua voisi kuka tahansa, millä tahansa somen pääalustalla. Osallistumiseksi laskettaisiin positiivinen kesäjulkaisu Vihdistä ennakkoon sovitulla aihetunnisteella. Tehokkainta olisi käyttää yhtä aihetunnistetta, esimerkiksi #visitvihti tai #vihtimainittu tai #vihtitutuksi.

Kaikkien postaajien kesken voitaisiin syyskuun alussa esimerkiksi arpoa paikallisten yritysten tuotteita tai palveluita postaajien kesken.

Kilpailun yksityiskohtaisessa suunnittelussa on hyvä tutkia myös mahdollisuutta kilpailun järjestämisestä kunnan tukemana, mutta jonkin toisen tahon toimiessa varsinaisena järjestäjänä.

Oleellisinta ei ole minkä muotoinen kilpailu olisi tai kuka sen järjestäisi. Keskeistä on se, että mainiolle kunnallemme on saatava nykyistä enemmän myönteistä somenäkyvyyttä. Helpoiten ja halvimmalla näkyvyys kasvaa saamalla vihtiläiset jakamaan ilosanomaa Vihtimme erinomaisuudesta. Kilpailu voisi olla yksi keino saada laajemmat joukot mukaan kuntamme näkyvyyden kasvattamiseen.

 

Vihdissä 9.5.2022

 

Keskustan valtuustoryhmä

Eerikki Viljanen

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vihti, visitvihti

Keskustan puheenvuoro Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa

Maanantai 7.3.2022 - Eerikki Viljanen

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisa Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto, virkamiehet ja kokouksen seuraajat,

Keskustan valtuustoryhmä onnittelee valittua valtuuston puheenjohtajistoa sekä kiittää puheenjohtaja Limnelliä sopivista valtuustokauden avaussanoista. Puheenjohtaja on täysin oikeassa lausunnossaan Venäjän aloittamasta sodasta sekä siitä, että tämä kriisi tulee näkymään ja vaikuttamaan merkittävästi työhömme Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Ensimmäiset sotaa pakenevat ukrainalaiset ovat jo saapuneet alueellemme.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaltuusto

Vanhemmat kirjoitukset »