Onko Vihdin järkevää olla mukana MAL-sopimuksessa?

Keskustan ryhmäpuhe kunnanvaltuustossa 11.11.2024

Asiakohta 68 MAL- sopimuksen 2024- 2035 hyväksyminen

Pääkaupunkiseudun yhteistä, laajemmat alueen huomioivaa suunnittelua alettiin tekemään jo 1990- luvulla YTV:n siipien suojissa.

Ensimmäinen MAL- sopimus alueen kuntien ja valtion kesken laadittiin 2012. Tuolloin tarve yhteiselle Maankäytön, Asumisen ja Liikenteen suunnittelulle nähtiin niin merkittävänä- että valtio on halukas ryydittämään sopimusten syntyä merkittävällä rahallisella panostuksella.

Sittemmin sopimusten rooli, neuvottelutapa ja valtion osallisuus ehti vakiintua – ennen tätä nyt käsittelyssä olevaa sopimusta.

Edellisellä MAL kierroksella noudatettiin neuvotteluissa aitoa neuvotteluperiaatetta, toki suuret kunnat olivat suuria silloinkin – mutta myös kehyskunnilla ja niitä edustavalla Kuuma-yhteisöllä oli oma roolinsa neuvotteluissa – neuvottelut käytiin avoimesti kokouksissa ja kaikki tiesi missä mennään, mikä ehdotus on minkäkin tahon tekemä ja myös se oli tiedossa miten eurot eri kohteisiin jakautuvat.

Edellinen MAL sopimus hyväksyttiin vuosille 2020- 2031 – joista neljä ensimmäistä on varsinaisia sopimusvuosia ja loput ns suunnitelma vuosia. Tässä sopimuksessa valtion rahoitus liikenne hankkeisiin oli 615, 2 miljoonaa euroa – ja asuntotuotannon tukemiseen kohdistettiin käynnistys ja – infrarahoitusta erillisrahoituksena noin 120 miljoonaa euroa. Eli edellisen neljän vuoden rahoitus Helsingin seudulle oli noin 735 miljoonaa.

Tätä nyt hyväksynnässä olevaa sopimusta valtio on rahoittamassa kaikkiaan 327,3 miljoonalla eurolla. Eli rahoitusta on tulossa reilusti alle puolet edellisestä.

En tiedä, onko rahojen niukkuus myös selitys sille, ettei MAL- sopimuksen valmistelussa juurikaan käyty aitoja neuvotteluita – vaan valtion edustajat toivat neuvotteluihin valmiin ehdotuksen – käytännössä neuvottelijoiden tehtäväksi jäi siunata tuo sopimus – joka muualla oli laadittu. Suuret oli suuria, eikä pienemmillä ollut väliä, vaikka tässä tapauksessa Kuuma seutukin muodostaa lähes 350 000 asukkaan kehän pääkaupunkiseudun neljän ydin kaupungin ympärille.

Menettely oli siis käsittääkseni kaikkea muuta kuin avoin, kaikkea muuta kuin läpinäkyvä, kaikkea muuta kuin vuorovaikutteinen ja kaikkea muuta kuin mitä se on ennen ollut.

Vihdin kunnalle on tässä sopimuksessa nähtävissä niukasti välittömiä hyötyjä. Suurin hyöty koitunee siitä, jos sopimus lisää koko alueen elinvoimaa ja onnistuu kohdentamaan niukkoja voimavaroja niin että pääkaupunkiseudun suurimpien kaupunkien olosuhteiden paraneminen säteilee meille saakka.

 

MAL -sopimukseen, sen valmisteluun ja valvontaan liittyy paljon erikoisia ristiriitaisuuksia - yksi niistä eittämättä on HSL:n rooli liikepuolen valmistelijana ja vastuutahona. Kaikki alueen kunnat kun eivät kuulu HSL- alueeseen – ja etenkin tulevaa taloudellista asetelmaa mietittäessä - jää nähtäväksi se, miten HSL- kykenee suoriutumaan tehtävistään – etenkin investointiensa rahoittamisesta ja kunnille maksettavista rahoituspalautuksista.

Sen kummemmin kiertelemättä, en usko että HSL- tulee selviämään edes tulevista talousvastuistaan, saatikka koko alueen suunnitteluvastuustaan.

Siksi tulevien lakisääteisten liikennejärjestelmä suunnitelmien suunnitteleminen tulisi siirtää puolueettomalle taholle – joka aidosti edustaisi koko aluetta, enemmän kuin itseään ja osakkaitaan.

Summa summarum

Kun tilanne on näin huono, kannattaako meidän tämä nyt hyväksyä ja roikkua mukana MAL – sopijoiden porukassa ja taistella KUUMA-kuntien kesken jaettavasta 17,8 miljoonan potista?

Vastaus on, että mukana kannattaa olla - kuten valtuuston varapuheenjohtaja Sundberg totesi - kaikki naapurikuntamme eivät ole.

Kuten Sundberg totesi, tulevina vuosina tullaan meitä koskevia liikenneratkaisuja tekemään muitakin kuin raiteiden osalta. Meidän on kohtuullista vaatia, että tulevien päätösten suunnittelu ja käsittely tehdään jatkossa tätä kierrosta avoimemmin ja reilummin.

Kiitän kunnanhallitus pykälä päätösehdotuksen toisesta - selkeästä kohdasta, jolla otetaan kantaa niin asuntotuotannon määrään kuin sijoittumiseenkin.

Vihdistä on lähtemässä selkeä viesti – meidän yli ei kävellä – ei suurien naapureidemme toimesta – eikä valtion toimesta. Tai jos tähän suurten saneluvaltaan siirrytään, se pitää myöntää suoraan ja luopua tästä näytelmästä ja tunnustaa ettei valtiota ja vallanpitäjiä enää kiinnosta alueen yhteinen kehittäminen.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa tämän sopimuksen hyväksymistä nyt, mutta jatkossa suunnittelut, neuvottelut, sopiminen ja hyväksyminen on palautettava siihen muotoon ja tarkoitukseen mihin ne on perustettu. Jos näin ei toimita, MAL- sopimukset ovat vain suppea viitekehys jakaa valtion rahaa neljän kaupungin kehittämiseen.