Pieni suuri Pisara

Pisararata-asiassa kiteytyy ainakin kolme asiaa, jotka nykyhallituksessa ovat pielessä – luottamuksen puute, piittaamattomuus tosiasioista ja usko siihen, ettei asioita tarvitse tehdä. Riittää kunhan niistä tiedotetaan.

Kuinka kukaan voisi arvostaa poliittista päätöksentekoa sen jälkeen, kun on nähty tämä nykyhallituksen Pisara-näytelmä. Siinä summamutikassa ”kumppaneita” selkään puukottamalla yritetään vängätä hallituksesta ja eduskunnasta huonoa päätöstä, koska puolue-elimissä on niin linjattu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimintatavat sovitetaan vain sen mukaan, mikä on puolueen asettama päämäärä vähät välittämättä muista tai tulevasta.

Arvottoman näytelmän hallituksen Pisara-farssista tekee sekin, ettei faktoilla ollut sijaa näytöksissä. Valtakunnallisissa selvityksissä raideliikenteen kehittämiseksi on laskettu kaikille suunnittelupöydillä pyörineille hankkeille ns. kannattavuusarvio – eli suhteutettu hankkeen rakentamiskustannukset siitä saatavaan hyötyyn. Nämä laskelmat osoittavat, ettei Pisara-rata kuulu kiireellisimmin toteutusta vaativien hankkeiden listalle. Pisara-rata on kiva idea, mutta siihen ei nyt yksinkertaisesti vain ole varaa. Näin siitäkin huolimatta, että maan hallituksessa, etenkin demarien hallinnoimassa valtionvarainministeriössä, on yritetty tämä fakta muuksi vääntää.

Pisaraa tärkeämpiä pääkaupungin, Uudenmaan ja Suomen ratahankkeita on ainakin kolme. Kiireellisin olisi Helra eli Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen. Toisena hankkeena olisi Espoon kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen. Ja kolmantena olisi Helsingin ja Riihimäen välisen rataosuuden perusparannuksen toisen vaiheen toteuttaminen.

Nämä kaikki kolme hanketta maksaisivat vain murto-osan Pisaran hinnasta, olisivat toteutettavissa nopeammin ja helpottaisivat enemmän päärautatieaseman ja siten pääradan ruuhkaa. Kaiken lisäksi nämä hankkeet ovat toteutuslistalla Pisaran edellä siksikin, että näiden pitää olla tehtynä, jotta Pisara-radan rakentamisessa olisi järkeä. 

Ja kirsikaksi Pisara-kakun päälle voi asettaa tiedottamisen. Olemme saaneet sivusta seurata koko syksyn ja talven tätä tiedottamista, jossa ei ole pisaraakaan johdonmukaisuutta. Kokoomus ja demarit ovat vuorotellen tulleet julki ”hallituksen linjauksilla” Pisara-radasta. Tietysti sillä erolla, että toinen on tiedottanut sen etenevän ja toinen, että ei etene. Eli tiedottamista on hoidettu aktiivisesti niin ”omilla kasvoilla” kuin vuotamalla lehdistölle tietoja hallituksen sisältä.

Tiedottamiseen kulminoituu tämä Stubbin hallituksen koko olemus. Pääministeriä tai hallitusta ei ole kiinnostanut se, miten asiat ovat tai mitä niille pitäisi tehdä. Ainoa kiinnostuksen kohde on näyttänyt olevan vain se, miltä asiat näyttävät. Jos asian kertomiseen on kulunut yli 140 merkkiä, se on jäänyt tältä hallitukselta kertomatta. Hoitamattahan ovat tosin jääneet nekin, jotka ovat mahtuneet tuohon twiitin mittaan.