Vihdin kunnan itsenäisyyspäivän juhlaPerjantai 6.12.2024 Kaikille avoin itsenäisyyspäivän juhla Vihdissä oli koskettava ja arvokas tilaisuus, joka alkoi kirkkoherra Pekka Valkeapään toimittamalla jumalanpalveluksella Vihdin kirkossa. Jumalanpalveluksessa kanttorina toimi Ulla Eho-Saario, ja musiikista vastasivat Reserviläiskuoro sekä Pirittojen junnukuoro. Tunnelma oli harras, ja musiikki toi juhlaan erityistä lämpöä ja yhteisöllisyyttä. Jumalanpalveluksen jälkeen sankarihaudoilla suoritettiin perinteinen seppeleenlasku. Tilaisuus jatkui Vihdin kirkonkylän seurakuntatalolla. Juhla muistutti jälleen siitä, kuinka tärkeää on vaalia itsenäisyyden perintöä ja yhteisöllisyyttä myös paikallistasolla. Pitämäni puheen voit lukea kokonaisuudessaan kuvan alta. 6.12.2024 Vihdin kunnan ja Vihdin seurakunnan itsenäisyyspäivän juhla
Juhlapuhe Arvoisat sotiemme veteraanit, kotirintaman naiset, herra eversti, arvoisa juhlaväki Tänään saamme kokoontua juhlistamaan 107-vuotiasta itsenäistä Suomea. Tämä päivä on muistutus siitä, kuinka pitkälle olemme itsenäisenä kansakuntana kulkeneet ja kuinka tärkeää on vaalia niitä arvoja, joiden varaan maamme on rakennettu. Me tiedämme, että itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Se on saavutettu uhrauksilla, rohkeudella ja lujalla työllä. Suomi on menestynyt vuosikausia eri turvallisuutta ja vakautta mittaavissa tilastoissa erinomaisesti. Esimerkiksi vuonna 2022 Suomi oli maailman vakain valtio ja jakoi ensimmäisen sijan Ruotsin ja Norjan kanssa myös maailman vapaimpana maana. Tällä viikolla julkaistiin ja meille eduskuntaan jaettiin Puolustusministeriön alaisen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vuositilastot. Niiden mukaan suomalaisilla on edelleen erittäin vahva maanpuolustustahto ja kahdeksan kymmenestä suomalaisesta suhtautuu myös Nato-jäsenyyteemme myönteisesti. Kansamme suurin turvallisuushuoli kohdistuu itänaapuriimme ja sen tilanteen kehittymiseen niin Venäjän sisällä kuin Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan osalta. Suuri huolen aiheuttaja on myös kotimaamme energian riittävyys ja saatavuus. Viime vuodesta myös suomalaisten huoli yhteiskunnallisesta vastakkainasettelusta on kasvanut. Tätä huolta meidän itse kunkin on syytä pysähtyä miettimään. Yksittäisinä kansalaisina me emme pysty vaikuttamaan Venäjän tilaan tai toimintaan. Energian tuotantoon ja saatavuuteen vaikutusmahdollisuutemme kansalaisina ovat hyvin rajalliset. Mutta maamme sisäiseen vastakkainasetteluun me jokainen voimme omilla toimillamme vaikuttaa. Asioihin voi ottaa kantaa, sanoa terävästikin. Mutta eripuraa ei pidä lietsoa, sitä ei pidä vahvistaa, ei kasvotusten, ei perinteisessä, eikä sosiaalisessa mediassa. Me suomalaiset arvostamme turvallisuutta ja vakautta. Vaalikaamme niitä. Arvoisa juhlayleisö Me suomalaiset olemme tunnetusti varautujia. Tämä ominaisuus on syvällä kansallisessa perimässämme. Suomalaisessa kulttuurissa on aina ollut vahva säästämisestä ”pahan päivän varalle” -ajattelu. Oli kyse sitten pula-ajasta, sotavuosista tai nousukaudesta, olemme ymmärtäneet, että varautuminen tuo vakautta ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta. Meitä on muistutettu varautumaan arjessa eteen tuleviin haasteisiin, vaikkapa juomaveden saannin häiriöihin. Tällaiset poikkeustilanteet kun eivät ole pelkästään käytännöllisiä haasteita, vaan myös psykologisia. Kun tiedämme olevamme valmistautuneita, turvallisuuden tunne lisääntyy. Niin valtiolla, kunnilla, yrityksillä, yhteisöillä kuin meillä jokaisella kansalaisellakin on roolimme varautumisessa. Kuten todettu, varautuminen lisää turvallisuuden tunnetta. Siksi pitäisinkin hyvänä, että meille suomessakin, kuten ruotsissa jo tehtiin, jaettaisiin jokaisen kotiin varautumisen opas. Opas siitä miten meistä kukin, usein pienillä teoilla voi varautua, oli kyseessä sitten sähkökatko, häiriöt puhelinyhteyksissä, pandemia tai vielä suurempi kriisi. Ja pitää muistaa varautuminen ei tarkoita pelkoa tai synkistelyä , se tarkoittaa vastuuta itsestä ja lähimmäisistä. Se tarkoittaa itsestä ja läheisistä huolehtimista, mutta se tarkoittaa myös kykyä auttaa muita. Tämä on sitä mikä tekee maastamme sen Suomen joka kerta toisensa jälkeen on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. Se on kansallista vahvuuttamme, kyky huolehtia niin itsestämme kuin toisistammekin. Arvoisa yleisö Ruoka ja huoltovarmuus ovat olennainen osa kansallista turvallisuuttamme. Aikanaan Suomessa sanottiin, että "karjassa on talon turva". Tämä yksinkertainen viisaus kuvasti syvää ymmärrystä siitä, että monimuotoinen ruoantuotanto joka puolella maatamme on kansallinen elinehtomme. Jos halla vei viljasadon, nurmi kasvoi aina, ennemmin tai myöhemmin. Karja tuotti ne, välttämättömät proteiinit ja energian, maitoa ja lihaa, silloinkin kun ajat olivat vaikeat. Ajat toki muuttuvat, mutta teknisen kehityksen ja osaamisen kasvusta huomatta luonnon lainalaisuudet säilyvät, tämä on meidän kansallisesti syytä muistaa. Meidän pitää muistaa myös globaalivastuumme vauraana ja hyvinvoivana maana, se on täysin selvää. Mutta jos pandemia meille jotain opetti, se opetti sen, että globaalin ilmasto, ympäristö ja humanitäärisen vastuun rinnalla, meidän suomalaisten tärkein vastuu on vastuu meistä suomalaisista. Tämä on hyvä pitää mielessä päätettäessä niin huoltovarmuudesta kuin suhtautumisesta vaikkapa Ottawan sopimukseen. Arvoisa juhlaväki Vastakkainasettelu niin monessa asiassa on lisääntynyt, että valitettavasti ei yllätä ihmisten olevan siitä huolissaan. Viime aikoina olemme kuulleet keskustelua, joka herättää paljon kysymyksiä arvoista ja perinteiden arvostamisesta. Tästä Viimeisimpänä esimerkkinä vaikkapa se, että osassa kouluista on tiedusteltu, voivatko lapset osallistua itsenäisyyspäivän lipunnostoon tai itsenäisyyspäivän juhlaan. On tiedusteltu, onko perheellä vakaumuksellisia esteitä tähän. Kunnioittakaamme toinen toistemme näkemyksiä ja vakaumuksiamme. Meillä on itsenäisyytemme ansiosta uskonnonvapaus ja laajat yksilön oikeudet. Mutta tämä suvaitsevaisuus ja kunnioitus ei saa tarkoittaa sitä, että hukkaisimme itsemme, itsetuntomme, perinteemme ja kansallisen identiteettimme. Tuttuni kiteytti muutama päivä sitten hyvin useimpien suomalaisten tunnot facebookissa. Hän jakoi kuvan koulun viestistä vanhemmille, jossa kehotettiin ottamaan yhteyttä opettajiin, jos lapsi on vakaumuksellisista syistä estynyt osallistumasta koulun itsenäisyyspäivän juhlaan. Kaverini kysyi aiheellisesti seuraavasti: ”tässä maailman ajassa, rajan tällä puolella, kenellä voi olla vakaumuksellinen syy olla juhlistamasta itsenäisyyttämme? Kaverini kysymys on tässäkin ajassa aiheellinen. Millainen vakaumus voisi estää osallistumisen itsenäisyyden juhlintaan tai lipunnostoon? Arvoisa juhlaväki Suomen lippu ei ole vain kangaspala. Se on symboli, joka edustaa itsenäisyyttämme, demokratiaamme ja pieniä mutta sitkeitä askeleita, joita olemme yhdessä ottaneet vuosikymmenten ajan. Lipun edessä seisominen on kunnia, ja se on osa sitä yhteistä tarinaa, joka yhdistää meitä suomalaisia. On tärkeää pitää kiinni perinteistä ja käytännöistä, jotka ovat osa kulttuurimme ydintä. Haluan uskoa, että meitä, jotka suhtaudumme Suomen itsenäisyyteen, omavaraisuuteen, huoltovarmuuteen ja tasa-arvoon arvostaen ja kunnioituksella, että meitä on edelleen riittävästi. Suuri valtaosa kansasta. Meitä, jotka haluamme antaa nyt ja aina arvon esi-isillemme, sotiemme veteraaneille, lotille ja kotirintamien toimijoille. Heidän työnsä ansiosta meillä on itsenäinen ja arvokas Suomi, sekä sen oma kulttuuri. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että perintö säilyy. Meidän on varmistettava, että Suomi pysyy maana, jossa arvostetaan niin yksilön kuin yhteisön vastuuta, itsenäisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Etsitään enemmän meitä yhdistäviä kuin erottavia asioita. Hyvät kuulijat, Itsenäisyys ei ole vain menneisyyden saavutus, vaan myös tulevaisuuden lupaus. Se on perintö, jota meidän on vaalittava. Se on samalla myös tulevaisuuden tehtävä joka velvoittaa meitä kaikkia. Tämä päivä on myös hetki kiitokselle. Kiitokselle heille, jotka taistelivat itsenäisyytemme puolesta. Kiitos heille, jotka rakensivat maamme uudelleen sodan jälkeen, ja heille, jotka edelleen ylläpitävät suomalaisia arvoja ja kulttuuria tässä muuttuvassa maailmassa. Kiitos Hyvää itsenäisyyspäivää |