Maan hallitus on kertonut ajavansa kuntaliitoksia vaikka pakolla, jos niitä ei vapaaehtoisesti synny. Vihdin kohdalla viimeisin ehdotus on että Karkkila ja Vihti liitettäisiin yhteen. Ohessa Luoteis- Uusimaahan lähettämäni neljä näkökulmaa esitetystä kuntaliitoksesta
1. Vihdin ja Karkkilan välillä käytiin keskusteluja viime syksynä. Tuolloin molempien kuntien kanta oli selkeä, sekä Vihti että Karkkila haluavat jatkaa itsenäisinä kuntina. Tämä kuntien ja niiden edustajien näkemys täytyy huomioida, vaikka valtiovalta esittää millaisia "karttaharjoituksia hyvänsä".
2. Valtiovalta ei ole osoittanut mitään laskelmia siitä kuinka paljon sen ehdottamilla pakkoliitoksilla syntyisi säästöjä. Tähän asiaan on selkeä syy, varsinkaan Uudellamaalla ei säästöjä synny kuntien rajoja siirtelemällä. Esimerkiksi Vihdin ja Karkkilan hallintojen yhdistämisellä on parhaimmillaankin mahdollista saavuttaa arviolta 0-3% säästöt, eli kyse on pienemmästä prosentista kuin mitä kunnan menot kasvavat vuosittain tarkan talouden Vihdissäkin. Ei kuntalaisten palveluiden tarve lopu kuntaliitokseen, eli palvelutuotannon kysyntä ei laske yhtään kuntaliitoksessa.
Maan hallituksen syksyllä lanseeraamat suuret kuntatalouden säästöt on mahdollista synnyttää vain palveluita karsimalla, joko kuntaliitosten yhteydessä tai sitten tulevissa suurkunnissa. Hallitus vaan ei halua tunnustaa tätä palveluiden pakkokeskittämis- ja karsimissuunnitelmaa näin kunnallisvaalivuonna. Eli hallituksen 4 miljardin euron säästösuunnitelmat eivät toteudu ilman rajua kuntien nykyisten palveluiden karsimista.
3. Vihdillä ja Karkkilalla on jo nyt yhteisenä sosiaali- ja terveystoimintojen järjestäjä Karviainen. Nummi-Pusulan liittyessä Lohjaan, voidaan Karviainen muuttaa ns. "isäntäkunta malliin". Tässä mallissa Vihti toimisi isäntäkuntana ja Karkkila ostaisi nykyiset Karviaisen palvelunsa Vihdiltä. Tämä olisi toimivin ratkaisu tulevillekin vuosille. Karviainen on sen verran suuri että siitä on saatavissa "suuruuden hyödyt", mutta samalla se on sen verran pieni että hallinnon ja byrokratian osuus palveluiden tuottamisessa on mahdollista pitää mahdollisimman pienenä.
4. Maan hallitus yrittää hoitaa kuntatalouden ongelmia aivan väärillä lääkkeillä. Ensin hallitus velvoittaa kunnat tarjoamaan entistä enemmän palveluita kunnille. Sitten sama hallitus leikkaa näiden palveluiden tuottamiseen tarkoitettua valtion rahoitusta. Ja kolmanneksi valtio yrittää nyt silmäänkääntötempulla kiinnittää kuntalaisten huomion kuntien rajoihin, ikään kuin rajoja siirtämällä kaikki ongelmat poistuivat. Hallituksen epärealistiset kuntatalouden säästötavoitteet eivät toteudu oli Suomessa vuonna 2015 sitten 1 tai 301 kuntaa. Mahdoton yhtälö: hallitus lisää julkisia palveluita ja laskee veroja, tilanteessa jossa työssäkäyvien määrä vähenee kovalla vauhdilla.
Kysyä sopiikin, miten vihtiläisten palvelut paranisivat jos velkainen Karkkila liitettäisiin Vihtiin?
