Viime viikko alkoi mukavissa merkeissä. Olin ministeri Kimmo Tiilikaisen kanssa Billnäsin hienossa kulttuurimaisemissa. Kalatiehankkeen järjestämässä tilaisuudessa ministeri ilmoitti, että valtio osallistuu Karjaanjoen vaelluskalakantojen elvyttämiseen. Ensimmäisessä vaiheessa valtio rahoittaa Åminneforsin ja Billnäsin kalateiden rakentamista.
Viime viikko alkoi mukavissa merkeissä. Olin ministeri Kimmo Tiilikaisen kanssa Billnäsin hienossa kulttuurimaisemissa. Kalatiehankkeen järjestämässä tilaisuudessa ministeri ilmoitti, että valtio osallistuu Karjaanjoen vaelluskalakantojen elvyttämiseen. Ensimmäisessä vaiheessa valtio rahoittaa Åminneforsin ja Billnäsin kalateiden rakentamista.
Näiden kalateiden rakentaminen on hyvä osoitus eri tahojen yhteistyöstä. Hanketta on viety eteenpäin vuosien varrella monien ihmisten toimesta ja nyt sitkeä työ kantoi hedelmää. Yhteinen näkemys, hyvä suunnittelu ja sitoutuminen hankkeeseen tuottivat hienon lopputuloksen. Tästä toimintamallista on oppimista moneen muuhunkin hankkeeseen. Keskenään kinastelemalla emme pääse eteenpäin. Voimavarat kannattaa suunnata kehittämiseen eikä kapuloiden heittelemiseen rattaisiin.
Aikoinaan vahvat vaelluskalakannat taantuivat joen valjastamisen myötä. Sähköntuotantoon rakennetut voimalat estävät vaelluskalojen nousun vesistössä joka täydessä mitassaan yltää mereltä Raaseporin, Lohjan, Vihdin, Karkkilan kautta aina Lopen latvavesille saakka. Nyt hankkeen avulla päästään parantamaan vaelluskalakantojen olosuhteita. Samalla suunnitellaan kokonaisvaltaisesti vesistöjen käyttöä ja hyvää hoitoa. Vesistöjen kunto paranee, samoin kuin eri lajien elinympäristö ja elinvoima.
Hankkeella on merkitystä myös vapaa-ajankalastajille ja se varmasti hyödyttää myös hienon alueen matkailutoimintaa.
Kalatiehanke on nyt saatu liikkeelle ensimmäisten kahden voimalan osalta. Pitää työskennellä sen eteen, että löydämme eri osapuolia tyydyttävän ratkaisun myös viimeisten kahden voimalan osalta. Näin saadaan aikaiseksi hieno ja toimiva kokonaisuus, jossa viihtyvät eläimet ja kasvit niin veden alla kuin pinnalla ja rannalla. Voin jo nyt kuvitella, miten hienolta tuntuu istahtaa auringon paistaessa joen partaalla ja seurata veden liikettä. Toivottavasti pian on mahdollisuus myös nähdä kudulle nousevan kalan hyppäävän matkallaan kohti latvavesiä.
Kirjoitus on julkaistu Länsi-Uusimaa -lehdessä 15.10.2016
