Lohjan synnytyssairaalan lakkauttaminen on kohtuuton päätös

Tiistai 3.9.2024

Lohjan synnytyssairaalan lakkauttaminen on typerä päätös HUS:ä johtavilta puolueilta.

Lähipalveluiden alasajo - Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kokous

Perjantai 14.6.2024

Ruuantuotannon rahoituksen turvaaminen tulevaisuudessa

Perjantai 17.5.2024

Eilen eduskunnan kyselytunnilla Keskustan pääaiheena oli maatalous ja sen rahoituksen turvaaminen. Puheenvuoron voi kuunnella ylläolevalta videolta tai lukea alta.

Esittämäni kysymys:

Arvoisa puhemies!

Vihdoin koittanut hyvä kevätsää on tarkoittanut pitkiä työpäiviä ja -öitä meille suomalaisen ruuan tuottajille.

Maanviljelyyn liittyy aina epävarmuustekijöitä, luonnonvoimiin emme voi vaikuttaa. Mutta onneksi voimme vaikuttaa siihen, millä säännöillä Suomessa ruokaa tuotetaan ja kuinka paljon huoltovarmuuttamme turvaavaa tuotantoa tuetaan.

Juuri nyt käsillä on tärkeä vaikuttamisen aika, kun ensi kuussa valitsemme uusia EU-päättäjiä ja sen jälkeen alkavat neuvottelut EU:n tulevasta rahankäytöstä.

Pääministeri Orpo on luvannut hallituksensa tekevän aikaisempia hallituksia vaikuttavampaa ja tuloksekkaampaa EU-vaikuttamista. Siksi kysynkin nyt pääministeriltä: lupaatteko, että tulevissa neuvotteluissa Suomi saa varmistettua suomalaiselle ruuantuotannolle tulevalle kaudelle vähintäänkin nykyisen tasoiset EU-tuet?

Petteri Orpon vastaus:

Arvoisa puhemies!

Erittäin tärkeä kysymys. Suomalainen ruoka on hieno tuote, ja me tarvitsemme sitä oman huoltovarmuutemme takia, mutta meidän täytyy huolehtia myöskin siitä, että meillä on mahdollisuus saada hienoa, turvallista, kestävästi tuotettua suomalaista ruokaa ihmisten pöytiin.

Me tullaan tekemään kaikkemme, että EU:n strategiseen agendaan saadaan oikeat kirjaukset, joilla saadaan luotua pohjaa ruuantuotannolle Suomessa — kannattavalle ruuantuotannolle — ja sen jälkeen samaan aikaan alkaa vaikuttamistyö seuraavaan, vuonna 27 alkavaan ohjelmakauteen, jotta pystytään taas maksimoimaan saanto suomalaiselle ruuantuotannolle ja sitä kautta luomaan se perusta sille, että koko Suomessa voidaan ruokaa tuottaa ja että se on kannattavaa.

Totta kai tarvitaan paljon muita toimenpiteitä, jotka ovat EU:n käsissä, kun kerran yhteinen maatalouspolitiikka on. Niistä voisin nostaa nyt tässä vaiheessa esille esimerkiksi turhan byrokratian purun, joka monesti vaikeuttaa, haittaa sitä kannattavaa ruuantuotantoa.

Vihdin kunnan suurin kouluhanke Etelä-Nummelan koulukeskus vihittiin käyttöön

Tiistai 19.3.2024

Etelä-Nummelan koulukeskuksen vihkiäisiä vietettiin viime viikolla juhlavasti liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist vihkiessä rakennuksen käyttöön. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana sain pitää puheen avajaisissa. 

Arvoisa ministeri

Hyvät Etelä-Nummelan koulukeskuksen käyttäjät - oppilaat, henkilökunta, luottamushenkilöt, sekä kaikki tämän koulukeskuksen yhteisön jäsenet,

Vihdin kunnanvaltuuston puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia lausua kunnan, (ja etenkin kunnallisten luottamushenkilöiden), puolesta muutama sana tänä historiallisena päivänä juhliessamme Etelä-Nummelan koulukeskuksen, eli tuttavallisemmin ETNU:n avajaisia.

Vihdissä on viime vuosikymmeninä investoitu merkittävästi päiväkoteihin ja kouluihin. Ja tämä Etelä-Nummelan koulukeskus on Vihdin kunnan historian toistaiseksi suurin yksittäinen taloudellinen panostus.

Päätös kokonaan uuden koulukeskuksen rakentamisesta oli ensisijaisesti kunnan panostus turvallisiin ja terveellisiin, tulevaisuuden opetustiloihin – mutta päätöstä tehtäessä päättäjät ymmärsivät sitoutuvansa investoimaan kunnassa myös opetukseen ja koulunkäyntiin. Päätös kertoo kuntamme sitoutumisesta lasten ja nuorten hyvän tulevaisuuden rakentamiseen.

Päätöksenteon vaiheet olivat tässäkin hankkeessa pitkät ja värikkäät. Ja vaikka luottamushenkilöiden alkuperäinen tahtotila puurakenteisen koulun rakentamisesta ei toteutunutkaan, voimme silti tyytyväisinä ihailla hankkeen lopputulosta - tätä hienoa lehtikuusiverhoiltua, modernia ja näyttävää rakennusta.

Koulukeskuksen seinää koristava Salla Ikosen kauristeos on myös omiaan lisäämään näyttävyyttä ja tuomaan iloa ETNU-laisten ja ohikulkijoiden päivään.

Odotamme, että koulukeskus lunastaa paikkansa yhteisössämme tulevina vuosina – ja palvelee vihtiläisiä tulevat sata vuotta – kulloisiinkin kuntamme tarpeisiin sopivana.

Elämän eväiden lisäksi, me päätöksentekijät odotamme tämän koulukeskuksen tuovan tälle alueelle myös lisää elämää – uusia asukkaita. Suuri osa päätöksentekijöistä näki tämän investoinnin myös investointina kuntamme vetovoimaan.

Arvoisa juhla yleisö

Tämä on myös Vihdin kunnan ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu hanke ja nyt kun tarkastellaan lähes kolme vuotta sitten tehdyn rakennuspäätöksen jälkeistä maailmaa ja kustannuskehitystä – voinemme jälkiviisaina sanoa, että ajoituksemme näyttää nyt kunnan talouden kannalta otolliselta.

Tilojen suunnittelussa on kuultu käyttäjien ääntä, mikä varmistaa, että koulukeskus todella palvelee sen käyttäjien tarpeita. Rakennus on suunniteltu nykyaikaisten opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen vaatimusten mukaisesti, ja se tarjoaa joustavat puitteet niin opetukselle kuin kasvullekin.

Koulukeskus yhdistää Etelä-Nummelan koulun, päiväkodin, Vichtis svenska skolan, daghemmet Aleksandran ja Nummelan nuorisotilan Nurkan saman katon alle. Tämä monipuolinen käyttö mahdollistaa ainutlaatuisen yhteisöllisyyden ja yhteistyön oppilaiden, opettajien mutta myös kunnan muiden toimijoiden välillä.

Koulurakennus on aina enemmän kuin rakennus - se on yhteisö, jossa jokainen jäsen voi kasvaa, oppia ja kehittyä parhaalla mahdollisella tavalla.

Arvoisa juhlaväki

Muistan edelleen tunteen ja tuoksun ensimmäisestä koulupäivästäni. Kyläkouluamme oli laajennettu ja viimeiset maalaukset ja kalusteiden asennukset oli kuulemma tehty koulun alkua edeltäneenä yönä.

Asetuimme pihalla jonoihin ja astelimme uutuuttaan hohtavaan luokkaan, jossa ankarasta tuuletuksesta huolimatta leijaili vielä ”uuden huoneen tuoksu”. Tilat olivat hienot ja mikä tärkeintä, ne olivat toimivat.

Toimivat tilat ovat tärkeitä, mutta tärkeintä on tiloissa tapahtuva toiminta. Muistan omasta koulutiloistani parhaiten tuon ensimmäisen päivän tuoksut ja kiiltävät pinnat – sen jälkeiset muistot liittyvät ihmisiin ja tekemiseen.

Kouluympäristöllä ja koko kouluyhteisöllä on useimpiin meistä suuri- jopa elinikäinen vaikutus. Toimivat varhaiskasvatuksen ja koulun tilat ovat kuin kangas, jolle kukin lapsi täällä ammattitaitoisten aikuisten kanssa maalaa elämäntauluansa.

Arvoisa juhlaväki

Uskallankin toivoa ja ennustaa, että tämä koulukeskus on enemmän kuin rakennus. Tämä on lupaus tulevaisuudesta, jossa jokainen lapsi voi kasvaa, oppia ja kukoistaa. Tämä on suunniteltu vastaamaan muuttuviin tarpeisiin, tarjoten niin nykyaikaiset opetusmenetelmät kuin turvallisen ympäristön.

Uskon että olemme luoneet paikan, joka tukee sukupolvien kasvua ja oppimista.

Kiitän kaikkia, jotka ovat osallistuneet hankkeen toteuttamiseen ja toivotan kaikille innostusta, menestystä ja koulurauhaa tuleville vuosikymmenille Etelä-Nummelan koulukeskuksessa.

Kiitos.

Otalammen tilanne on kestämätön - Kirjallinen kysymys sähköverkon toimintavarmuuden parantamisesta

Perjantai 15.3.2024 klo 14.40

Valtiopäivien avajaiset 2024 - Sauli Niinistön puhe

Perjantai 9.2.2024

Vuoden 2024 valtiopäivät avattiin keskiviikkona 7.2. eduskunnassa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö käsitteli avajaispuheessa tapansa mukaan suorasukaisesti mm. Suomen talouden pitkäaikaisia ongelmia, kuten merkittävää talouskasvun puutetta ja julkisen sektorin velkaantumista.

Niinistö korosti puheessaan, että riippumatta puoluekannasta tai vaalikausista kaikki on kutsuttava yhteistyöhön talouden kuntoon saattamiseksi. Suuret kansalliset haasteet vaativat yhtenäisiä ponnisteluja. Niinistön vetoomus siitä, että kaikki "kädet taitavat nousta kannattamaan" talouden korjaamista, on selvästi kehoitus toimintaan, joka ylittää poliittiset rajat ja erimielisyydet. Toivottavasti tätä tullaan alkaneella kaudella näkemään. 

Lue presidentti Sauli Niinistön puhe kokonaisuudessaan tästä linkistä. 

Olli Rehn on uskottavin toimimaan Puolustusvoimien ylipäällikkönä

Perjantai 19.1.2024 klo 8.18

Rehn on uskottavin toimimaan Puolustusvoimien ylipäällikkönä

Tasavallan presidentti toimii perustuslain mukaan Puolustusvoimien ylipäällikkönä. Ylipäällikkyys on osa presidentin tehtävää Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajana.

-Keskustan ja valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Olli Rehn on presidenttiehdokkaista nostanut voimakkaimmin esille kansallisen puolustuksen ja maanpuolustushengen merkityksen Suomen turvallisuuden takaajina. Reservin luutnanttina Rehn on korostanut sitä, että kriisin kohdatessa Suomea puolustaisimme ensisijaisesti me suomalaiset itse, meidän reserviläisarmeijamme. Rehn on painottanut kansallisesta puolustuskyvystä huolehtimista myös jatkossa. Rehn on maanpuolustuksen näkökulmasta ja monipuolisen johtajakokemuksensa pohjalta uskottavin toimimaan Puolustusvoimiemme ylipäällikkönä, Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eerikki Viljanen katsoo.

- Rehn on osoittanut halunsa palvella isänmaata myös maanpuolustajana jo nuorella iällä. Kullakin suomalaisella nuorella on tietysti täysi oikeus tehdä omat ratkaisunsa. Mutta on syytä muistaa, että ilman laajaa nuorten miesten ja naisten sitoutumista sotilaalliseen maanpuolustukseen, meillä ei olisi maanpuolustuksellemme välttämätöntä reserviläisarmeijaa, jolle nyt vaaleissa valitsemme ylipäällikköä, Viljanen summaa.

-Kataisen ja Stubbin hallitus leikkasi kymmenen prosenttia Puolustusvoimien rahoituksesta vuosina 2012-2015, mikä ajoi Suomen puolustuskyvyn liian alas. Tällaisiin virheisiin ei olisi ollut varaa turvallisuusympäristön muututtua yhä vaarallisemmaksi Venäjän vallattua Krimin vuonna 2014. Seuraavat hallitukset ovat onneksi parantaneet valmiuttamme ja puolustuskykyämme.

-Rehn on painottanut kansallisesta puolustuskyvystä huolehtimista pitkäjänteisesti. Rehn on korostanut terveen talouden merkitystä Suomen puolustuksen resurssien turvaajana. Maanpuolustuksen kannalta Rehn on vakuuttavin valinta tasavallan presidentiksi.

Lue lisää Suomenmaan verkkolehdestä. 

Kirjallinen kysysmys: Miten hallitus aikoo varmistaa suurriistavirka-aputoiminnan jatkon?

Keskiviikko 20.12.2023

Kirjallinen kysymys KK 243/2023 vp

Kirjallinen kysymys suurriistavirka-aputoiminnan turvaamisesta

Eduskunnan puhemiehelle
Suurriistavirka-apu (SRVA) on riistanhoitoyhdistysten ja metsästäjien ylläpitämä organisaatio, joka auttaa poliisia erilaisissa suurriistakonflikteissa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi liikenneonnettomuudet, joissa hirvieläimet, suurpedot tai villisiat ovat osallisina.

SRVA-toiminnan tärkeimpiä tehtäviä on kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen. Onnettomuuden tapahtuessa SRVA-ryhmät auttavat löytämään loukkaantuneen eläimen ja huolehtivat eläimen lopetuksesta sekä ruhon hävittämisestä terveysturvallisesti. Toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten tekemiin sopimuksiin ja noudattaa Suomen riistahallintolakia. Kun poliisi tarvitsee apua suurriistakonflikteissa, se pyytää virka-apua SRVA:lta. SRVA-toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön, ja siihen osallistuvat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat.

Nyt olemme tilanteessa, jossa muutamat riistanhoitoyhdistykset ovat päätyneet irtisanomaan SRVA-sopimuksensa poliisin kanssa. Sopimuksen irtisanomisen syynä on mm. Espoo-Kauniaisten riistanhoitoyhdistyksen osalta muutokset eläinten ruhojen hävittämiseen. Ruhot toimitetaan nyt hautaamisen sijasta ongelmajätelaitokselle, jossa ne poltetaan. Jokaisesta poltetusta ruhosta riistanhoitoyhdistys saa noin 170 euron laskun. SRVA-toimijoiden saamat valtionavustukset kattavat vain muutamia euroja tästä summasta. Tilanne on kestämätön. Vapaaehtoistoimijat avustavat viranomaisia näiden tehtävien suorittamisessa ja joutuvat käytännössä maksamaan avun antamisesta.

Espoo-Kauniaisten riistanhoitoyhdistyksen tilanne ja sen mahdollinen leviäminen laajemmalle huolestuttaa poliisia, jolla ei ole valmiuksia eikä resursseja ottaa SRVA-toiminnan hoitamista omaksi työkseen. Muualla Suomessa SRVA-sopimuksia on purettu myös protestina tämänhetkisten petoeläinlinjausten vuoksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen petopolitiikan aiheuttamasta uhasta SRVA-toiminnalle,

kuinka hallitus aikoo varmistaa eläinsuojelulain toteutumisen onnettomuuksissa loukkaantuneiden haavakkoeläinten osalta sekä varmistaa suurriistan asianmukaisen käsittelyn vahinkotilanteissa koko Suomessa ja

miten hallitus aikoo turvata SRVA-toiminnan jatkumisen koko Suomessa?

Helsingissä 20.12.2023
Eerikki Viljanen kesk

On aika hoitaa tavallisten ihmisten asiat kuntoon - Asiaa väylistä, verotuksesta ja valokuituhankkeista

Torstai 14.12.2023 klo 13.50

Puheeni eduskunnan täysistunnossa 13.12.2023: 

Arvoisa rouva puhemies!

Tässä yhteydessä kolme nostoa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalta. 

Ensimmäiseksi on todettava, että en ymmärrä, miksi hallitus ajaa alas ja lakkauttaa laajakaistahankkeiden valtiontuen. Viimeistään pandemia-aika osoitti, kuinka äärimmäisen tärkeitä toimivat internetyhteydet ovat koko maassa yhteiskuntamme toimivuudelle. Laajakaista, valokuituyhteydet, ei rakennu joka puolelle maata markkinaehtoisesti. Se on jopa nähty Uudellamaalla tiheästi asutetulla alueella, kuten kotikunnassani Vihdissä. Muualla Suomessa tilanne on vieläkin hankalampi. 

Toiseksi. Vuoden 2024 talousarviossa perusväylänpidon ylläpitorahoitus laskee. Laskevat budjettivarat, kohoavat kustannukset ja inflaatio varmistanevat ikävä kyllä sen, että väyläverkon korjausvelka tulee kasvamaan, ei supistumaan. Miksi näin? Eikö juuri väylien kunnostaminen ollut yksi hallituksen kärkihankkeista? 

Ja kolmanneksi. Hallitus esittää ensi vuodelle todella rajua leikkausta valtion yksityisteiden avustuksiin. Yksityisteiden perusparannuksiin ja erityiskohteisiin kohdistetut varat vähenevät noin 60 prosenttia, ja hallituksen suunnitelmana on lopettaa avustusten myöntäminen yksityisteiden perusparannuksiin kokonaan tulevina vuosina. Tämä linjaus on täysin kestämätön. Linjauksen omituisuutta lisää se, että yksityisteiden korjausavustukset puolitetaan ensi vuonna, eli samana vuonna, jolle hallitus omalla toiminnallaan on juuri nostanut yksityisteiden varrella asuvien ja yrittävien kiinteistöverotusta erittäin merkittävästi valtaosassa Suomen kunnista. Esimerkiksi Uudellamaalla hallituksen läpiajama kiinteistöverojen rajojen nosto kiristää omakotiasujien kiinteistöverotusta sadoilla euroilla useimmissa kunnissa. 

Arvoisa rouva puhemies! Kiinteistöverotus siis kiristyy merkittävästi esimerkiksi Vihdissä, Nurmijärvellä ja Lohjalla kaikilla yksityisteidenkin varrella asuvilla, ja vastineeksi yksityisteiden varsilla asuvat joutuvat kantamaan nykyistä raskaamman taakan yksityisteidensä ylläpidon lisäksi myös yksityisteiden peruskorjauksista ja parannuksista, kuten esimerkiksi siltaremonteista. Omakotiasujien verotus siis kiristyy, väylät huononevat ja valtio velkaantuu ennätystahtia. Miten tässä nyt näin on käymässä, arvoisa hallitus? 

Hallituksen veropäätökset iskevät kipeästi autoilevan omakotiasujan talouteen

Perjantai 13.10.2023 - Eerikki Viljanen

Puheeni eduskunnassa 12.10.2023

Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi on puhuttu paljon valtion menoista ja tulonsiirroista, valtion tulopuoli on jäänyt huomattavasti pienemmälle huomiolle. Niissä puheenvuoroissa, joissa on puhuttu valtion tuloista, pääroolissa ovat olleet henkilöiden tuloverot. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet hallituksen todella merkittävät esitykset verotuksen kiristämiseksi.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on nyt kiristämässä merkittävästi kiinteistöstä maksettavaa veroa nostamalla tonttien maapohjasta maksettavan kiinteistöveron alarajaa huomattavasti korkeammalle tasolle kuin millä se esimerkiksi valtaosassa Uudenmaan kunnista nyt on. Tämä valtiovarainministeriön ajama hallituksen ja hallituspuolueiden kannattama lakiesitys nostaa tavallisen uusmaalaisen pientaloasujan veroja jopa sadoilla euroilla vuodessa.

Tämän budjettiesityksen osalta olen erityisen huolissani hallituksen esityksen yhteisvaikutuksista omaa autoaan työmatkoihinsa käyttävälle omakotitalossa asuvalle uusmaalaiselle. Esimerkiksi Uudenmaan kehyskunnista pääkaupunkiseudulle töissä kulkeville on näillä hallituksen esityksillä tulossa merkittävä verotuksen kiristys. Hallituksen esitys autoilun ja työmatkavähennyksen leikkaamisesta maksaa jopa satoja euroja vuodessa työmatkansa autolla tekeville, eikä muutaman sentin lasku bensaveroon tätä kompensoi alkuunkaan, meillä kun ei edes ole mitään takeita siitä, tuleeko tämä muutaman sentin bensaveron alennus näkymään ollenkaan edes pumppuhinnoissa. Mutta tuloverotuksen kautta tehtävä työmatkavähennyksen heikennys tulee varmasti näkymään kaikkien heidän kukkarossa, jotka joutuvat omaa autoa merkittävissä määrin työmatkoihinsa käyttämään. Yhtä varmaa on se, että uusmaalaisten lompakkoon tulee tekemään loven myös kiinteistöverotuksen kiristyminen, johon siis useimmat Uudenmaan kunnat ovat pakotettuja hallituksen tekemän alarajan noston vuoksi. Esimerkiksi kotikunnassani Vihdissä hallituksen lähettämä lisälasku on monille pientaloasujille parisataa euroa vuodessa, naapurikunnassa Lohjallakin toistasataa. Nyt esitettyjen veronkiristysten yhteisvaikutus on siis merkittävä. Kiinteistöveron kiristyksen ja autoilun kustannusten nostamisen yhteisvaikutus on satoja euroja vuodessa. Eihän tällaisesta ennen vaaleja ollut mitään puhetta.

Arvoisa rouva puhemies! Aika vähän täällä salissa on tähän mennessä puhuttu tästä asumisen kustannusten nostamisesta kiinteistöveron kautta. Väistämättä tuleekin mieleen, että hallituksen talousneuvotteluissa kukaan ei ole seurannut eri puolilta tulevien ehdotusten kokonaisvaikutusta tavalliseen ihmiseen, ahkeraan työssäkäyvään kansalaiseen. Vahinko on luontevin selitys sille, että etenkin autoa tarvitsevalle pientaloasujalle kasataan nyt tuhteja lisälaskuja tämän hallituksen taholta, joka puheissaan on linjannut palkitsevansa ahkeruudesta ja arvostavansa omakotiasumista.

Arvoisa rouva puhemies! Näitä veronkiristyksiä, joita edellä luettelin, ei korvata hallituksen ajamalla palkkaverotuksen kevennyksellä, tai no, korvataan nämä leikkaukset hyvin tienaaville, suurituloisille, koska palkkaverojen kevennykset ovat niin euromääräisesti kuin prosentuaalisesti suurimmat yli 14 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilla — ministerin tuloluokassa tuo veronalennus on noin 1 400 euroa vuodessa.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen talousarvioesityksessä on paljon hyviäkin asioita, mutta linjaa, jolla parhaiten tienaavat saavat ison veroalen ja autoilevalle keskituloiselle pientaloasujalle lankeaa tuntuva verotuksen kiristys, on erittäin vaikea hyväksyä.

Keskittämistä emme hyväksy

Tiistai 27.6.2023 - Eerikki Viljanen

Puheeni eduskunnan täysistunnossa liittyen hallitusohjelman tiedoksiantokeskusteluun 27.6.2023. 

Arvoisa rouva puhemies! Ensiksi muutama sana maataloudesta, joka täällä tänään on paljon puhututtanut. Nykyiset hallituspuolueet lupasivat maatalouspolitiikkaan täyskäännöksen ja turvata maatalouden kannattavuuden ja jatkuvuuden vaaleissa. Nyt hallitusohjelman tekstit on nähty. Kirjaukset ovat hyviä, enää puuttuvat toteuttamiskelpoiset konkreettiset toimet ja rahat. Ei puutu siis enää kuin toimet ja rahat. Keinot ja varat varmasti esitellään pian, kun täälläkin on tänäänkin niin monella hallituspuolueen suulla todistettu, että kaikille ruoantuottajille koittaa pian ilon ja kasvavan vaurastumisen päivät. Maa- ja metsätalouden osalta hallitusohjelman kirjaukset ovat siis hyviä, mutta yksikään viljelijä ei maksa laskujaan, ruoki perhettään tai rakenna tulevaisuuttaan hallitusohjelmalla. Siihen tarvitaan euroja, ja niistä on pula. Minä ja kaikki Suomen viljelijät odotamme vaalilupaustenne ja tämänkin päivän pontevien puheiden lunastamista.

Arvoisa rouva puhemies! Alueiden eriytymisen vaarasta on täällä salissa tänään puhuttu paljon ja ikävä kyllä syystä. Valtion, maakuntien, hyvinvointialueiden ja kuntien rooli on aivan keskeinen alueidemme eriarvoistumisen ehkäisyssä. Valtion, hyvinvointialueen ja kuntien asemaan vaikuttaa aivan keskeisesti niin valtion normiohjaus kuin euro-ohjauskin. Tässä hyvinvointialueiden syntymisen jälkeisessä tilanteessa on ymmärrettävää ja tarkoituksenmukaista, että hallitusohjelmassa todetaan tarve julkisen rahoituksen selkiyttämiseksi ja uudistamiseksi, tämän ymmärrän kyllä.

Ikävä kyllä hallituksen ohjelman kirjaukset julkisen rahoituksen uudistamisesta jättävät ilmaan paljon kysymyksiä: Miten kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion keskinäinen rahanjako ja ohjaus tullaan järjestämään? Miten sitä tullaan konkreettisesti muuttamaan? Ohjelmassa on kirjaukset esimerkiksi mahdollisuudesta kuntien tehtävien erilaistumiseen ja rahoituksen uudistamisesta. Kuntien aseman turvaamisen viesti on osittain hyvin ristiriitainen. Tietynlaisten kuntien asemaa pyritään parantamaan ja toisaalla todetaan, ettei kuntien keskinäinen asema voi heiketä. Siihen, miten tämä toteutetaan, ei ole tullut konkreettisia vastauksia. Tässäkin asiassa hallitusohjelman yksittäiset lauseet voivat kuulostaa hyviltä, mutta kokonaisuudesta syntyy enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Arvoisa rouva puhemies! Odotamme hallituksen esityksiä, tulevia talousarvioita siitä, miten alueellista eriarvoistumista ehkäistään, miten kuntien asemaa vahvistetaan heikentämättä toisten asemaa. Täällä on esitetty huolenaiheita siitä, että tämän hallituksen ohjelman toteutuminen johtaa rajuun keskittämiseen: ihmisten, palveluiden ja hyvinvoinnin. Tämä huoli on minullekin syntynyt, kun olen lukenut ohjelmaa ja sen liitteitä. Tämä huoli on syntynyt, kun olen katsonut yksittäisten sinänsä hyvältä kuulostavien lauseiden taakse. Toivon, että huoleni on turha. Eihän hallituspuolueet, yksikään hallituspuolueista, voi antaa alueellisen eriarvoistumisen tapahtua, ei ihmisten välillä, ei alueiden välillä eikä alueiden sisällä.

Arvoisa rouva puhemies! Olemme uuden äärellä, kuten täällä on tänään todettu. Toivon ja odotan ja vaadin, että eriarvoisuus ei tämän hallituksen vahtivuorolla lisäänny. Ikävä kyllä ohjelmastanne ja euroistanne en löytänyt maaseudun enkä edes kehyskuntien aseman vahvistamisen kirjauksia. Sen sijaan ohjelmasta välittyy useita pieniä virtoja, jotka todennäköisesti yhdistyvät erittäin vahvaksi keskittämisen virraksi. Tätä keskittämiskehitystä me emme hyväksy, ja täällä esitettyyn kysymykseen, mihin keskustaa tarvitaan, vastaan: Keskustaa tarvitaan turvaamaan suomalaisten oikeus valita asuinpaikkansa. Keskustaa tarvitaan ihmisten tai palveluiden pakkokeskittämisen estämiseen. Keskustaa tarvitaan alueiden ja ihmisten välisen eriarvoisuuden kasvun pysäyttämiseen.

Perusterveydenhuollon rahoitus tulee turvata

Tiistai 27.6.2023

Puheeni eduskunnan täysistunnossa 27.7.2023.

"Arvoisa puhemies! Vuosien ajan kaikki eduskuntapuolueet olivat sillä kannalla, että vastuu sosiaali- ja etenkin terveyspalveluiden järjestämisestä pitää saada isommille hartioille. Terveydenhuollon tilanne ehti heiketä huomattavasti, kun uudistuksen matkalla oli esteitä, niin poliittisia kuin perustuslaillisiakin. Viime hallituskaudella kuitenkin löytyi toteuttamiskelpoinen malli ja uudistus saatiin tehtyä ja hyvinvointialueet pääsivät aloittamaan työnsä, kuten kaikki tiedämme. 

Sote-uudistuksen keskeinen tavoite oli vahvistaa perusterveydenhuoltoa, helpottaa hoitoon pääsyä, parantaa palveluiden saatavuutta ja turvata niiden saavutettavuus. Perusterveydenhuollon vahvistaminen, oikealle hoitopolulle pääseminen mahdollisimman varhain, on inhimillisesti äärimmäisen tärkeää. Tämän lisäksi nopea oikeaan hoitoon pääsy on myös taloudellisesti tärkeää. Se on avain terveyspalveluiden kustannusnousujen hallintaan. 

Hallitusohjelmassa suitsitaan sote-menojen kasvua jo nyt ilman varmuutta perustason vahvistumisesta ja mahdollisimman järkevien sote-säästöjen toteutumisesta myöhemmin. Toivon todella, ettei nyt valtiontalouden tasapainottamisen nimissä leikata sote-palveluista ennenaikaisesti, ilman että perustaso on päässyt vahvistumaan. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella rahoituksen vajaus on jo nyt ongelma. Sote-alueen perustaminen, esimerkiksi tietojärjestelmien rakentaminen, nielee euroja arvioitua enemmän kuten integraatiokin. Uudenmaan erillisratkaisu on myös haastava, kuten edustaja Wickström aiemmin tässä totesi. Uudenmaan erillisratkaisussa myös erityissairaanhoidosta vastaava HUS on viestinyt hyvin aktiivisesti akuutista välttämättömien varojen puutteesta. 

Arvoisa puhemies! Hallituksella varmasti on ohjelmassaan käytännön ratkaisut, jotka estävät sote-palveluiden kriisiytymisen, ja hallitus varmasti estää sote-leikkaukset, jotka romuttaisivat uudistuksen tärkeimmän tavoitteen toteutumisen eli perusterveydenhuollon vahvistumisen, mikä estäisi sitä kautta inhimillisesti toteutuvien säästöjen syntymisen. Näiden tavoitteiden toteutuminen mitä ilmeisemmin muuttuu lihaksi, kun hallitusohjelma konkretisoituu lakiesityksiksi ja valtion talousarvioksi esimerkiksi jo tulevana syksynä. Tätä toivon, tätä odotan, tätä vaadin, sillä eihän siinä olisi mitään järkeä, että hallitus pakottaisi rahoituksen leikkauksilla hyvinvointialueet säästämään hyvin lyhytnäköisesti, karsimaan palveluitaan ja palveluverkkojaan ja sitä kautta estäisi kansalaisten perustuslaillisen tasa-arvoisuuden toteutumisen." 

Miten kotimaisen ruuan ja kotimaisen energian saatavuus turvataan nyt ja tulevaisuudessa?

Keskiviikko 21.6.2023

Tänään pidetyssä täysistunnossa käytin puheenvuoron hallitusohjelmaan liittyen. 

"Arvoisa puhemies! Kuluttajia ja ruuantuottajia kiinnostaa, miten kotimaisen ruuan ja kotimaisen energian saatavuus turvataan nyt ja tulevaisuudessa. Nämä asiat koskettavat meitä jokaista joka päivä. Kyse on huoltovarmuudesta ja myös turvallisuudesta. Ruuasta, metsätaloudesta ja energiasta on hallitusohjelman teksteissä monia hyviä kirjauksia. Ne ovat rohkaisevia — eivät puutu kuin yksityiskohdat ja eurot. Kauniiden sanojen on muututtava pian euroiksi. Muuten maamme huoltovarmuus romuttuu tällä vaalikaudella.

Toivon voimia ja onnittelen vastavalittua maa- ja metsätalousministeriä Essayahia. Toivon, että saatte työllenne koko hallituksen tuen, kaikkien puolueiden tuen, että ohjelman kirjaukset muuttuvat euroiksi ja toteuttamiskelpoisiksi toimenpiteiksi.

Arvoisat hallituspuolueet, annoitte maaseudulle, maaseudun ihmisille ja elinkeinoille, paljon lupauksia. Nyt on tekojen aika, ja niillä on kiire."

Teistä ja raiteista

Lauantai 1.4.2023 - Eerikki Viljanen

Teistä ja raiteista

Teistä ja raiteista on puhuttu paljon vaalikierroksellani. Keskustan valtakunnallinen linja on tuntunut tulleen väelle selväksi. Ensin nykyiset tiet ja raiteet kuntoon, sitten vasta uudet hankkeet. Tämän lisäksi minulta on kysytty alueellista näkemystä teistä ja Turun tunnin juna -hankkeesta. Tilanne ei ole yksioikoinen, siksi laajat perustelut. 

Ymmärrän täysin rataa kohtaan esitetyn kritiikin, jopa suuttumuksen. Olen kiertänyt viime viikkoina alueemme joka kolkassa teitä tapaamassa. Vanhassa Volvossani olen tuntenut luissa ja ytimissäni Uudenmaan teiden todella surkean kunnon. Todennut siltoihin ilmaantuneen uusia painorajoituksia, kuullut kevyenliikenteen väylien lykkääntymisistä ja bussivuorojen vähenemisestä.

Tiet on laitettava kuntoon, se on aivan selvä ja rahat siihen on löydyttävä!

Valtiolle kertyi verotuloja energiaveroista 2020 noin 4500 miljoonaa euroa, hintojen nousu on vielä nostanut kertymää huomattavasti vuonna 2021 ja etenkin 2022. Pääosa näistä verotuloista tuli polttoaineveroista. Näissäkin talouden oloissa, tuosta potista on löydyttävä varat nykyisten väylien kunnostamiseen ja kunnossapitoon. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että etenkin tiestön kiihtyvä rapistuminen on saatava kuriin.

Yhtälailla joukkoliikenne on saatava toimimaan paremmin, runkolinjoille on saatava bussivuoroja myös maaseudulla. Mutta joukkoliikenteen kehittäminen vaatii joukkoja. Joukkojen vahvistuminen vaatii työpaikkoja ja työpaikkojen syntyminen vaatii elinvoimaa ja tulevaisuuden näkymää. Työpaikat ja tulevaisuuden näkymät vaativat tulevaisuuteen tähtääviä investointeja, niin yksityisiltä kuin valtiolta.  Routapomput, reiät ja sortumat on korjattava, vaikka sitten vähän hidastamalla suurimpien investointien toteutusta. Mutta tulevaisuushankettamme, Turun tunnin junaa en ole valmis lopullisesti kuoppaamaan, se on alueemme merkittävä tulevaisuuden näkymä.

Aivan liian kallis, ensimmäinen laatuaan Suomessa, ikinä ei tulla sitä tarvitsemaan, nykyiset tiet riittävät aivan hyvin!

Kuulostaako tutulta? Isäni mukaan tällaisia kommentteja kuultiin, kun Suomen ensimmäisen moottoritien rakentamista Helsingistä kohti Turkua suunniteltiin. Moottoritie kuitenkin rakennettiin ja sillä on ollut aivan ratkaiseva vaikutus noin 50 vuoden ajan Vihdin ja koko Länsi-Uudenmaan kehitykselle. Vaikutus oli niin suuri, että alueemme suurin jännite oli vuosikymmeniä nelikaistaisuuden loppuminen Vihdin ja Lohjan rajalle. Nyt kun tie on jo hyvän aikaa palvellut nelikaistaisena koko matkalla, harva enää allekirjoittaa 50 vuotta sitten esitettyä kritiikkiä Suomen ensimmäisen moottoritien turhuudesta tai siitä, että pärjäisimme aivan hyvin niillä silloisilla teillä (vanha Turuntie ja vanha Porintie).

Suunnitteilla olevat kolme Tunnin juna -hanketta ovat aivan erilaisia, vaikka julkisessa keskustelussa ne on niputettu ikään kuin yhdeksi miljardi-investoinniksi. Suunnitelmiin ns. Metsä-Radan (uusi rata Tampereen suuntaan) rakentamisesta liittyy monia ongelmia - sen radan rakentamista en näillä tiedoilla voi kannattaa. Itä-radan linjauksesta(kaan) ei liene vielä sopua, joten tulevalla vaalikaudella tuskin tullaan ottamaan tuon radan rakentamiseen kantaa, saatikka päättämään rahoituksesta. Mutta uutta henkilöliikenteen yhteyttä Helsingistä Turkuun on suunniteltu jo kymmeniä vuosia. Linjaus on ollut maakuntakaavoissa jo vuosikymmeniä ja alueen kunnat ovat ajaneet sen rakentamista koko aikuisikäni.

Ratahankkeen liikkeelle saaminen Sipilän hallituskaudella on merkittävä kehitysaskel koko maalle. Läntiselle Uudellemaalle se näyttäytyy suurimpana tulevaisuusinvestointina sitten moottoritien. Jo tehdyt päätökset yksityiskohtaisen suunnittelun rahoittamisesta, Turun ratapihan parannustöistä ja Espoon kaupunkiradan rakentamisesta ovat olleet välttämätön osa Turun tunnin juna -hanketta. Turun tunnin junan rakennustyöt on siis jo aloitettu. Nyt on kyse siitä, jatkuuko hanke vai kuopataanko se. Hankkeeseen on jo käytetty yli 450 miljoonaa euroa, josta merkittävä osa on saatu avustuksena EU:lta. Jos hanke kuopataan, putoamme pois tulevien EU-avustusten listalta ja joudumme palauttamaan jo saadut tukirahat.

Rata ei tule syöksemään valtiota tai kuntia ahdinkoon tai velkaloukkuun

Kuntien osuus rahoituksessa ja hankeyhtiössä on hankkeen kokoluokkaan verrattuna pieni. Esimerkiksi Vihti on pääomittanut hankeyhtiötä viime vuosina 3,74 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan kunnan investoinnit kouluihin, päiväkoteihin ja liikuntahalleihin ovat olleet noin kaksikymmenkertaiset. Rataa ei tulla rakentamaan kuntien rahoilla. Radan suurempia rahoittajia ovat valtio ja EU, mutta ylivoimaisesti suurin tulee olemaan rataa liikennöivä yhtiö/yhtiöt. Hankeyhtiö tulee ottamaan radan rakentamiseen lainaa, jota se sitten lyhentää radan käytöstä junayhtiöiltä perittävillä käyttömaksuilla. Tämän rahoitusmallin vuoksi koko rataa ei tulla rakentamaan, ellei ratayhtiö näe, että pystyy sen käytöstä perittävillä maksuilla tulevaisuudessa maksamaan. Rahoitus e siis tule syöksemään kuntia tai valtiota velkaloukkuun. 

Vihtiin, tulevan aseman läheisyyteen, on tulossa Microsoftin miljardien eurojen arvoinen investointi. Se tuo alueellemme jo suoraan satoja työpaikkoja. Muualla maailmassa vastaavanlaiset palvelinkeskusinvestoinnit ovat houkutelleet ympärilleen laajalle alueelle merkittävästi myös muita investointeja. Amerikkalaiset investoijat eivät ole laskeneet suunnitelmiaan radan varaan. Mutta suunnittelupalavereissa rata-asia on ollut säännöllisesti esillä. Heille ratahankkeen tulevaisuus näyttäytyy lähinnä kysymyksenä siitä, onko alueemme kehittyvää vai taantuvaa aluetta? Heille ei radan etenemisen tahti ole kohtalon kysymys, mutta se on, ovatko he laittamassa miljardinsa alueelle, jolla ei katsota rakentavasti tulevaisuuteen. Kehittyykö läntinen Uusimaa, onko tämä kolkka vetovoimainen osaavalle työvoimalle? Voivatko tulevat osaajat löytää täältä kotinsa ja onko meillä varaa ja varoja huolehtia alueemme palveluista ja viihtyvyydestä? Nämä ovat niitä kysymyksiä joita tänne investointeja harkitsevat miettivät, ja niihin meidän on vastattava. Ja investointeja meidän on saatava, jos ja kun haluamme turvata laajan Länsi-Uudenmaan alueen elinvoiman ja jo täällä asuvien palvelut.

Käsissämme on siis tilanne, suunnittelemmeko myös tulevaisuutta tähän hetkeen keskittymisen rinnalla?

Turun Tunnin juna -hankkeen liikkeellä pysyminen ei siis vaadi miljardeja valtion rahaa tulevalla vaalikaudella. Hanke pysyy liikkeessä kymmenillä miljoonilla, jotka eivät valtion tai hankkeen mittakaavassa ole investointeina valtavia. Mutta hengissä pysyminen vaatii etenkin sitä, että alueemme päättäjät uskaltavat puhua sen puolesta ja puolustaa tulevaisuutemme näköaloja. Olen sitoutunut edistämään hanketta, en itseni vaan alueemme tulevien sukupolvien tähden. Turun tunnin juna hanke on nimetty ”sadan vuoden investoinniksi”, sitä se todella on.

Helsingin asioista emme pysty päättämään

Helsinki haluaa rajoilleen tietullit ja hidastaa sisääntuloväyliään kaupunkibulevardeilla. Espoo suunnittelee I-tien varteen kymmenien tuhansien asukkaiden uusia asuntoalueita. Vaikka etätyö yleistyy, niin uhkanamme on omalla autolla pääkaupunkiseudulle taitettujen työ- ja asiointimatkojen merkittävä ajallinen pidentyminen ja kallistuminen. Tämä uhkakuva todella nakertaa alueemme vetovoimaa ja olosuhteitamme. Me tarvitsemme lisää työpaikkoja kehäteiden ulkopuolelle. Me tulemme tulevaisuudessa tarvitsemaan raiteita jakamaan henkilöliikennettä teiden rinnalle pääkaupunkiseudun suuntaan. Kun rataa sitten aletaan rakentamaan, rakentaminen on aloitettava osuudesta Espoo-Lohja ja jatkettava sitten talouden sallimassa tahdissa. 

Tämän takia vaalimainoksissani lukee, kyllä Turun tunnin junalle

Voi olla, etten koskaan pääse nousemaan Helsingin junaan Vihdin asemalta. Mutta sen puolesta kamppailen, ettemme ole se sukupolvi joka joutuu selittelemään lapsillemme, että antauduimme alueemme kehittämisen edessä.

Kävin eilen pitkän ja hyvän keskustelun huolestuneen rouvan kanssa Pusulan Salen edessä. Hän oli huolissaan ratahankkeen vievän valtion ja kuntien rahat kankkulan kaivoon. Kerroin hankkeen suunnitelmista, laajemmasta merkityksestä ja mitä ilmeisimmin onnistuin faktoilla vähentämään tilanteeseen liittyvää huolta. Viereisen Nesteen kahvipöydässä kysyin paikalliselta nuorelta yrittäjältä, ”vastustaako kaikki täällä ratahanketta”? Hän vastasi yksiselitteisesti. ”Mitä hullua? Toive radastahan on ainoa asia, joka täällä asuntojen hintojen laskua nyt jarruttaa”.

Nuo kaksi keskustelua kuvaavat hyvin tilannettamme, joka kiinnostaa Amerikassa saakka. Nähdäänkö alueemme kehittyvänä vai taantuvana? Aikataulu ei radassa ole se oleellisin, siitä voidaan tarvittaessa joustaa. Mutta tulevaisuuden näköalasta, alueemme kehittymisen tavoitteesta, siitä en ole valmis joustamaan. Teen kaikkeni alueemme toimivuuden, elinvoiman, palveluiden ja asukkaiden puolesta. Tämä lupaus sisältää niin teiden ja julkisen liikenteen laittamisen kuntoon kuin myös sen, ettei Turun tunnin juna -hanketta kuopata.

Lasten kotihoidontuen kuntalisä Vihtiin

Maanantai 27.3.2023

Valtuustoaloite 27.3.2022

Lasten kotihoidontuen kuntalisä Vihtiin

Syntyvyys niin kunnassamme, kuin koko maassa on romahtanut. Tälle kehitykselle on monia syitä, ja yleisesti on todettu, että nykyisellä syntyvyyden tasolla, ei yhteiskuntamme ole kestävällä pohjalla. Nyt olemme kuitenkin siinä tilanteessa, että on käännettävä kaikki kivet ja kannot, jotta saisimme ohjattua syntyvyyden kestävämmälle tasolle. Yhtenä konkreettisena keinona voisi olla lasten kotihoidontuen kuntalisän palauttaminen Vihdin kuntaan.

On toki tunnettua, että lasten kotihoidontuki ei ole ongelmaton. On jopa kuvattu koko tukea naiset kotiin sitovana ansana, joka syrjäyttää naiset työelämästä ja rapauttaa tulevan eläketason.

Kun huomioidaan tuen käyttäjien sukupuolijakauma, voidaan oikeutetusti sanoa, että tämä tuki ei ole ongelmaton sukupuolten tasa-arvon kannalta. Toisaalta voidaan todeta, että tällä saralla on tapahtunut kehitystä viimeisen vuosikymmenen aikana ja kuntalisä ei kaventaisi kenenkään valinnanvapautta, vaan laajentaisi mahdollisuuksien tasa-arvoa. Kuntalisä tulisikin toteuttaa mahdollisuuksien mukaa siten, että edellä kuvattu tasa-arvovääristymä kyettäisiin loiventamaan.

Ja entä taloudellinen puoli. Tuoreessa tilinpäätöksessä todetaan, että viime vuonna jäi käyttämättä 180 000 euroa budjetoituja lasten kotihoidontuen määrärahoja. Me allekirjoittaneen valtuutetut ehdotamme, että Vihdin kunta käyttää jatkossa osan tästä ”säästöstä” lasten kotihoidontuen kuntalisään.

Tämä olisi konkreettinen kädenojennus lapsiperheiden suuntaan.

Vihti – aidosti lapsiystävällinen kunta – valinnanvapautta kunnioittaen.

Vihdissä 27.3.2023

Eduskuntavaalit 2023: Lämpöä, leipää, turvaa ja tulevaisuudenuskoa

Keskiviikko 15.3.2023 - Eerikki Viljanen

Näissä vaaleissa olen tiivistänyt pääviestini neljän otsikon alle: lämpöä, leipää, turvaa ja tulevaisuudenuskoa.

Lämpöä

Meidän on huolehdittava, että energiaa on aina riittävästi saatavilla. Energian hinnan tulee säilyä kohtuullisena kuluttajille ja yrityksille kaikissa olosuhteissa.

Meidän pitää edistää kotimaista uusiutuvaa energiatuotantoa. Suomella on mahdollisuudet kasvaa kestävän energiantuotannon suurvallaksi vähentämällä merkittävästi fossiilienergian käyttöä ja houkuttelemalla maahamme vakaaseen energiantuotantoon perustuvia uusia kansainvälisiä teollisuusinvestointeja.

Lue lisää »

Kiitos kaikille kampanjastarttiin osallistuneille

Keskiviikko 15.2.2023 - Eerikki Viljanen

Kiitos kaikille eduskuntavaalien 2023 kampanjanavaukseen osallistuneille. 

Tukiryhmä koosti tilaisuudesta vauhdikkaan videon. 

Lisää vaaliteemoista pävitetään näille sivuille kevään aikana. 

Tervetuloa eduskuntavaalien kampanjastarttiin

Sunnuntai 29.1.2023 klo 21.35

Vaalistartti su 5.2.2023 klo 14-16

KUTSU:

Otetaan yhdessä vauhdikas startti kevääseen

Toivomme alustavia ilmoittautumisia

Nuorten päihteiden käyttöön on puututtava

Tiistai 24.1.2023

Eilisessä kunnanvaltuuston kokouksessa jätin valtuustoaloitteen otsikolla ”Nuorten päihteiden käyttöön on puututtava, kunnan otettava vahvempi rooli ongelman ratkaisemiseksi”.

Erilaisia päihteitä sähkötupakoista aina huumeisiin saakka on yhä helpommin ja yhä nuorempien lasten saavutettavissa. Hyvää päihdevalistusta tehdään paljon, mutta nyt uhkana on etenkin ennnaltaehkäisevän työn sirpaloituminen hyvinvointialueiden aloittaessa, kunnan roolin muuttuessa ja kolmannen sektorin tukemisen muuttuessa.

Aloitteen ydin on, että kunnan on otettava koordinointivastuu päihdevalistutyöstä Vihdin alueella ja tiedottamista on laajennettava lasten vanhemmista koko väestöön.
Syyllisiä vaikeutuneeseen päihdetinteeseen tässä ei haeta, vaan halutaan kaikki kuntalaiset samaan rintamaan taistelemaan pahenevaa päihdeongelmaa vastaan.

Aloitteen allekirjoitti koko Keskustan valtuustoryhmä ja monet muiden ryhmien valtuutetut.

Valtuustoaloite Vihdin kunnanvaltuustossa 23.1.2023
 
Nuorten päihteiden käyttöön on puututtava, kunnan on otettava vahvempi rooli
ongelman ratkaisemiseksi.
 
Vihdissä viranomaiset ovat puhuneet nuorten huumeidenkäytöstä jo vuosia. Myös lasten
vanhemmat ovat erittäin huolissaan Vihdin päihdetilanteesta, erityisesti lasten siirtyessä
yläkouluun tai toisen asteen opintoihin. Pahimmillaan lapset törmäävät päihteisiin ja niiden
kauppiaisiin jo alakouluikäisinä, etenkin yhtenäiskouluissa. Yleinen kynnys
päihdekokeiluihin on laskenut, matalin se on syrjäytyneiden, koulukiusattujen ja
erityislapsien kohdalla. 
 
Vuonna 2021 tehdyn koululaiskyselyn mukaan 72,9 % lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista
kokivat, että Vihdissä on helppo hankkia huumeita. Samaisessa kyselyssä peruskoulun 8.
ja 9. luokkalaisista 10,8 % kertoi kokeilleensa vähintään kerran laittomia huumeita ja
toiselle asteelle siirryttäessä luku oli lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden
osalta 15,3% ja ammattikouluissa 20,8 %.  Käytännön tietoa paikallisesta tilanteesta
nuorten päihteiden käytön ja sitä ennaltaehkäisevien toimien osalta on haasteellista löytää,
jos ei kuulu juuri oikeaan kohderyhmään. Tietämättömyys lisää huolta.
 
Aiempina vuosina kunnassa järjestetyt informaatio- ja päihdeillat ovat saaneet kiitosta.
Tällaisten iltojen järjestämistä on jatkettava, mutta niiden antia on laajennettava. Jatkossa
valistustyötä on kohdistettava niin yhä nuoremmille kohderyhmille, kuin kaikille
kuntalaisille. Yleisön laajentamisen lisäksi, myös tilaisuuksien sisältöä olisi hyvä laajentaa -
kattamaan kaiken nuuskasta ja sähkötupakasta huumeisiin saakka.
Nyt hyvinvointialueiden aloitettua työnsä, kunnan rooli terveydenhoidon saralla on
muuttunut painottuen nyt ennaltaehkäisevään työhön. Ehdotamme, että Vihdin kunta ottaa
koordinoijan roolin päihteiden vastaisessa työssä Vihdin alueella ja kokoaa yhteisen
rintaman pahenevan nuorten päihdetilanteen korjaamiseksi.
Keskeistä tämän rintaman kokoamisessa on, että mukaan yhteiseen rintamaan on saatava
lasten ja vanhempien lisäksi kaikki kuntalaiset. Etenkin huumeongelmiin meidän on
puututtava heti ja laajalla rintamalla.
THL:n Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä julkaisi viime vuonna
Huumekuolemien ehkäisyn Suomen mallin, joka sisältää suosituksia huumekuolemien
ehkäisemiseksi. Tässäkin mallissa korostetaan tiedottamisen tärkeyttä niin kohderyhmien
kuin koko väestön osalta.
 
On erityisen tärkeää, että kaikilla on tiedossa millaisin keinoin juuri Vihdissä voidaan jo
varhaisessa vaiheessa puuttua tilanteisiin, joissa epäillään nuoren päihteiden käyttöä.
Esitämme, että Vihdin kunta toteuttaa koko väestölle suunnatun tiedotuskampanjan
kunnan alueella yhteistyössä hyvinvointialueen, kolmannen sektorin toimijoiden ja
viranomaisten kanssa.  
 
 
Vihdissä 23.1.2023
 
Eerikki Viljanen
 
Keskustan valtuustoryhmä

Hyvää itsenäisyyspäivää

Tiistai 6.12.2022 - Eerikki Viljanen

Sain tänään kunnian olla pitämässä itsenäisyyspäivän juhlapuheen Vihdin kunnan itsenäisyyspäivän juhlassa. 

6.12.2022 Juhlapuhe

Arvoisat sotiemme veteraanit, kotirintaman väki, Herra Eversti, hyvä itsenäisyyspäivän juhlaväki. 

Itsenäisyys on vapautta ­− vapautta päättää omista asioista niin kansalaisina kuin kansakuntana. Viisaasti hyödynnetty itsenäisyys on hyvinvointimme perusta. 

Veteraaneille ja vanhemmille ikäpolville itsenäisyyden merkitystä vahvistavat sota-ajan kokemukset, rauhan solmiminen ja jälleenrakennuksen aika. Sodan jälkeistä kontrastia korosti Suomen kehittyminen pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi samaan aikaan, kun hyvin lähellä oli nähtävissä se vaihtoehto, mikä olisi ollut hävityn sodan seuraus. Tämä asetelma on kirkastanut nuoremmillekin sukupolville itsenäisyyden arvoa sodan jälkeisinä vuosikymmeninä.

Tämän päivän nuorille itsenäinen Suomi on ollut itsestäänselvyys, globaalin maailman eurooppalainen mahdollisuuksien Suomi. 

Yhteistä meille keski-ikäisille ja nuoremmille on se, että me olemme aina saaneet nauttia turvallisesta ja terveellisestä ympäristöstä, jossa ei ole tarvinnut pelätä. On todella hätkähdyttävää ajatella, että viime sodissamme vuosia rintamalla taisteli todella nuoria miehiä, ja että kotirintaman ja läheisten kautta sota kosketti aivan jokaista suomalaista.

Olemme syvästi kiitollisia sotiemme veteraaneille ja myös kotirintamalle. Suomi taisteli jopa mahdottomalta tuntuvaa vihollista vastaan ja selviytyi itsenäisenä kansakuntana.

Hyvä juhlaväki

Sitten maailmansotien länsimainen ihminen on esimerkiksi käynyt kuussa, selvittänyt DNA-ketjujen salaisuudet ja muuttunut aktiivisten tietoverkkojen avulla osaksi globaalia bittivirtaa. Olemme tulleet entistä tietoisimmiksi itsestämme ja ympäristöstämme. Tiedon lähteillä oleminen ja lähteestä ammentaminen sai monet meistä ajattelemaan, ettemme enää kohtaisi perustavanlaatuisia laajoja kriisejä. 

Nyt me tiedämme toisin. Viimeisimpien parin vuoden kaltaisia tapahtumia on toki esitelty meille jo vuosikymmeniä dekkareissa ja elokuvissa − mutta kukaan tuskin osasi ennustaa uhkien näin realisoituvan.

Ensin globaali pandemia, sitten sota Euroopassa. 

Nämä poikkeukselliset vuodet ovat olleet raskaita monella eri tavalla, mutta jotain positiivistakin on niistä nähtävissä. Tuntemattoman taudin edessä me löysimme yhteishengen. Suurin osa suomalaisista oli valmiita kaventamaan omaa elinpiiriään, omaa toimintaansa yhteisen turvallisuuden parantamiseksi. Toisia autettiin ja kannustettiin.

 Korona oli uhka, jollaista vastaan taistelusta meillä ei ollut kokemusta. Uhka oli tuntematon, mutta todellinen. Pian tieto lisääntyi, kokemus karttui ja rokotteiden myötä yhteiskuntaa on jälleen avattu.  

 Nyt maailmalla otetaan oppia suomalaisesta tavasta, jossa ei eletä ”ei huolta huomisesta -asenteella”, vaan varaudutaan myös pahemman varalle. Maamme konkreettiset huoltovarmuusvarastot, päätöksentekojärjestelmät ja valtion rooli yhteiskunnan huoltovarmuuden ja toimivuuden turvaajana kiinnostaa nyt ympäri maailmaa. 

Suomen ja itsenäisyytemme kannalta pandemia osoitti yhteiskuntamme voiman. Suomi ei pysähtynyt, Suomi ei romahtanut, vaan eri toimintoja sopeutettiin pikavauhdilla ja elämä jatkui niin normaalisti kuin se pandemia-aikana on mahdollista. Esimerkiksi työelämämme muuttui muutamassa viikossa enemmän kuin muutaman edellisen vuosikymmen aikana yhteensä, kun etätöistä tuli keskeinen ja pysyvä osa suomalaista työelämää.

Koronan vaati uhreja ja uhrauksia, sitä ei pidä yhtään vähätellä. Mutta käsittääkseni kansainvälistenkin arvioiden mukaan maamme on selvinnyt pandemiassa tähän asti verrattain hyvin.

Pandemia osoitti sen, että uhan ollessa tarpeeksi suuri, me pystymme edelleenkin kansakuntana nopeisiin, merkittäviin ja yksituumaisiin päätöksiin ja tekoihin.
                                                                                                                                    
Arvoisa juhlaväki

Sota Ukrainassa on asettanut meidät uuteen tilanteeseen. Rohkenen sanoa, että Eurooppa on nyt muuttunut pysyvästi.

Veteraanien säilyttämä itsenäisyytemme on mahdollistanut sen, että tämän päivän itsenäinen Suomi tarjoaa vankan ja turvallisen kasvupohjan tulevaisuuteen, pohjan, joka on maiden joukossa enemmän poikkeus kuin sääntö.

 Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut meille kaikille, ettei itsenäisyys ole Euroopassa edelleenkään itsestäänselvyys. Ei ole itsestäänselvyys elää itsenäisessä valtiossa, jossa kansalaisilla on laajat oikeudet, oikeus käyttää valtaa esimerkiksi äänestämällä, ja oikeus valita asuin- tai työpaikkansa. Sanan, mielipiteen ja kokoontumisen vapaudet eivät toteudu kaikille edes meidän maanosassamme.  

Hyvät juhlavieraat
 
Viime vuosikymmenet elämä Suomessa on ollut vauraampaa ja turvatumpaa kuin aikaisempien sukupolvien, viime kädessä yhteiskunta on nyt huolehtinut perustarpeiden täyttymisestä. Mutta jokainen sukupolvi joutuu kohtaamaan elämässään omat haasteensa.

 En pelkää, että sukupolveni joutuu perinteiseen sotaan. Mutta osana globaaleja talousjärjestelmiä me joudumme taistelemaan taloudessa energian, komponenttien ja palveluiden riittävyydestä, kustannusten hillinnästä ja talouden vakaudesta. Raakuudessa näitä taisteluita ei voi verrata perinteisiin. Viheliäisen näistä uusista taisteluista tekee se, ettei näissä ole selkeitä rintamalinjoja, ei rajoja, ei jakoa sotilaisiin ja siviileihin eikä sodan sääntöjä. Mutta aivan kuten aiemminkin, nämäkin taistelut meidän pitää voittaa säilyttääksemme itsenäisyytemme.