Palautetta

Oman kokemukseni mukaan vihtiläiset eivät aivan vähästä ala ottamaan yhteyttä kunnanvaltuutettuhin. Kynnys on mielestäni turhan korkea siihen, että jonkin asian takia soitettaisiin tai meilattaisiin valtuutetuille. En haluaisi varsinaisesti marmattaa tästä, mutta hieman se kyllä harmittaa.

Asialle voisi tietysti helposti viitata kintaalla ja todeta kaiken olevan ilmeisen hyvin, kun kuntalaiset eivät "valita" tai vaadi muutoksia. Tiedän kuitenkin, että vihtiläisillä on paljonkin sanottavaa kunnastamme ja kuntamme toiminnasta. Tämä näkyy erityisesti siinä, että kun tuttuja ja hieman tuntemattomampiakin tapaa rennommissa merkeissä, kunnan asioista riittää puhuttavaa, mielipiteitä, ehdotuksia ja kannanottoja. Kuntaa ei toki johdeta yksittäisten yhteydenottojen perusteella, mutta mielestäni vuorovaikutus muodostaa kaiken hyvän päätöksenteon ytimen. Siksi toivoisinkin että vihtiläiset olisivat aktiivisimpia ottamaan yhteyttä päätöksentekijöihin, niin poliitikkoihin kun virkamiehiinkin.

Kontaktien määrä riippuu tietysti päätöksentekijöistäkin, sekä heidän käsittelemistään asioista. Silloin kun asialistalla pyörii esim. elinkeinopolitiikka, ei yhteydenottoja juurikaan tule. Mutta kun kyse on lähikouluista, lääkäripäivystyksestä tai henkilöstösäästöistä, yhteydenottoja tulee huomattavasti enemmän. Ero asioiden kiinnostavuuden välillä on ilmeinen. Eniten meitä kaikkia kiinnostavat asiat löytyvät läheltä omaa arkeamme. Tässä ei ole mitään pahaa, yllättävää saatikka ihmeellistä. Itse asiassa edellä mainittu kertoo juuri siitä mistä kunnallispolitiikassa on kysymys, ihan tavallista arjen asioista. Arjen helpottaminen ja kuntalaisten elämänlaadun parantaminen, vaikka pienilläkin käytännönasioilla, on juuri se seikka, jonka takia pidän kunnallispolitiikasta. Kunnallinen päätöksenteko on lähellä kuntalaisia - meitä kaikkia varten.

Tämän kirjoituksen otsikko viittaa sekä kuntalaisaktiivisuuteen että käytäntöön. Hiidenranta on minulle todella tuttua kulmakuntaa. Olen lukemattomat kerrat seisonut autojonossa harjulla, vältellyt vaaratilanteita ja kärkkynyt omaa kääntymis- tai ylitysvuoroani. Pari viikkoa sitten kävin Hiidenrannassa asuvan tuttavani luona, ja jutustelussa nousi esille myös risteyksen vaarallisuus. Selvittelin asiaa, ja muutaman mutkan kautta päädyin tekemään asiasta valtuustoaloitteen.

Positiivisen uutisoinnin myötä olen saanut risteyksen turvallisuuden parantamiseen liittyvästä aloitteestani lähes yhtä paljon hyvää palautetta, kuin pari vuotta sitten puolustaessani lähikouluja. Vaikka palaute onkin kunnallispolitiikassa turhan harvinaista, tästä asiasta saamani yhteydenottojen määrä on ollut todella mukava yllätys.