Huomiota kunnan talousarviosta vuodelle 2010

Sunnuntai 29.11.2009 - Eerikki Viljanen


Muutamia huomiota budjettivaltuustosta, ja sitä edeltäneestä valtuustoinfosta.

- Kunnanhallitus muutti kunnanjohtajan budjettiehdotusta ja virkamiehet saivat tehtäväkseen laatia suunnitelmia lisäsäästöjen aikaansaamiseksi.

- Valtuusto-infossa esitetyt virkamiesten esitykset kielivät siitä, ettei aitoa yritystä uusien ratkaisujen löytämiseen oikein ollut.

- Tätä kuvastaa ehdotukset esim. pahvilautasten käyttöönotosta kouluruokailussa, 600 oppilaan ja 100 hoitopaikan päiväkodin sulkemisesta säästöjen aikaansaamiseksi. Lahtilistalla vilahteli myös koko kulttuuri - ja museopuoli, uimahalli, kirkonkylän kirjasto, kirjasto-auto sekä kirkonkylän nuorisotilat.

- Halukkuutta sen sijaan löytyy aina lähikoulujen lopettamiseen, arvio niiden lakkauttamisella saatavasta säästöstäkin tuntuu riippuvan säästötarpeesta. Koulusäästöt sopivat ehdotukseksi joka ongelmaan. Viimeisimmän koulukeskustelun yhdessä vaiheessa esitettiin jopa että kouluverkon tiivistämisellä olisi aikaan saatavissa jopa 36 opettajan vähennys kunnan henkilöstöön. Kysyä sopii, mikä olisi ryhmäkoko, jos nykyisistä opettajista 36 irtisanottaisiin? Todellinen ”henkilöstösäästö” lienee enneminkin 5 kuin 35. Uskon myös että viimeistään hurjimpien säästölukujen tavoittelu saisi myös suunnitelmissa jäljelle jäävien koulujen vanhemmat ja opettajat huolestumaan oikein toden teolla. Kysyä voi myös, että mitä tai keitä sitten syytettäisiin jos Vihti-lisä ja kyläkoulut olisivat jo lopetettu? Syntipukki löytyisi varmaan koulukuljetuksista, jotka olisivat aivan ”äkisti” nousseet huimasti.

- On nimittäin erittäin mahdollista että koulujen lakkautusten jälkeen koulukuljetuskustannukset nousisivat arvioitua korkeammalle. Sillä ainakaan kaikilta osin kouluverkkoselvityksen kuljetuskustannusten arviointi ei todellakaan osu maaliinsa. Siinä esimerkiksi todetaan, että Oinasjoen koulun oppilaista kuljetusoppilaita on nyt 24, ja lakkautuksen jälkeen kaikki. Se on totta että lakkautuksen jälkeen kaikki oppilaat olisivat kuljetusoppilaita, mutta pohjatieto ei ole totta. Pitkään odotetun alikulkukäytävän valmistumisen jälkeen koulun oppilaista koulukuljetusten piirissä on vain 2, ei siis 24 oppilasta.

- Kunnan taloustilanne on vakava, se on fakta. Mutta paikkaisiko kyläkoulujen ja kirkonkylän kirjaston lakkauttaminen taloudellisen taantuman verotuloihin tekemän aukon, ei varmasti!
Ymmärrän kyllä sen, että on taktisesti järkevää ajaa koulujen lakkautuksia silloin kun kunta kärsii verotulojen taantumisesta. Jos ja kun verotulot, ja sitä kautta kunnan tulot taas elpyvät, voidaan kunnan paraneva talous laittaa kouluverkkopäätösten ansioksi. Mutta tässä tilanteessa kunnan olisi taloudellisestikin järkevää toteuttaa juuri hyväksymäänsä kuntastrategiaa. Strategiassa puhutaan mm. elinvoimaisista ja vireistä kylistä. Miksi kunta sitten ei kaavoita, tai edesauta uusien kuntalaisten sijoittumista jo olemassa olevan palveluverkon äärelle? Vihdissä on paljon alueita, jotka pystyisivät ottamaan vastaan uusia asukkaita ilman että kunnan tarvitsisi investoida palveluverkkoon. Lisäksi on alueita, jonne uusien kuntalaisten vastaanottaminen vaatisi kunnalta investointeja, mutta samoilla alueilla kunnalla on myös mm. jo valmiina olevia tontteja joiden myynnillä investointikustannuksia voisi kattaa.

- Erityishuomion kunnanjohtajan säästöehdotuksessa saa vihti- lisän lakkauttamisesta lasketut säästöt. Ehdotus lähtee siitä, että kaikki vihti- lisällä (2400€/lapsi/vuosi) kotona hoidetut lapset säilyisivät kotihoidossa, vaikka lisä- poistuisi. Siis kaikki Vihti-lisää saaneet, sekä heidän hoitoikäiset sisaruksensa säilyisivät kotihoidossa kuten tähänkin saakka. Tämä säästö ehdotus ei tosin muusta voi lähteä, sillä alle kaksi vuotiaan hoitokustannus kunnallisessa päivähoidossa on kunnalle noin 15 000 euroa. Eli jos nyt Vihti-lisällä kotona hoidettavista palaisi päiväkotiin noin joka viides, niin Vihti-lisän poistopäätös kasvattaisi kunnan kustannuksia noin 350 000 eurolla. Eli taloudelisesti säästö voisi tulla kunnalle välittömästi todella kalliiksi, puhumattakaan siitä mitä useamman sadan lapsen palaaminen päivähoitojärjestelmän piiriin tarkoittaisin ryhmäkoille tai kunnan investointitarpeille.

- Vihti-lisä asiassa Keskustan valtuustoryhmä oli ainoalla luontevalla kannalla. Valtuuston voimassa olevaa päätöstä ei kumottu. Päätöksen ydin on se, että tämän vuoden maaliskuusta voimassa ollut vihti-lisän korotus pidetään voimassa, ja se vaikutuksista tehdään selvitys vuonna 2010. Tämän selvityksen pohjalta sitten arvioidaan pitääkö Vihti-lisään tehdä jotain muutoksia.

Avainsanat: Kunta, Keskusta, Vihti, Viljanen


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini