Etelä-Nummelan kouluhanke ja sen valmistelu

Viime syksynä, kun talousarviota tälle vuodelle ja taloussuunnitelmaa vuosille 2022-2023 hyväksyttiin, pidin keskustelun lopuksi pitkä puheenvuoron, jossa käsittelin Vihdin kunnan talousnäkymiä, valmisteluprosesseja ja sitä miten asioita esitellään päätöksentekoon. Pontimena puheenvuorolle oli talousarvioprosessi ja esimerkiksi tämän asian käsittely kunnanhallituksessa. Eli kymmenien miljoonien investointien sisällyttäminen tämän vuoden budjettiin ja tulevien vuosien taloussuunnitelmiin ilman erillistä esittelyä hankkeista, joskin neuvottelutauon jälkeen.

Tyytymättömänä syksyiseen prosessiiin vetosin valtuustossa, että tämäkin hanke valmisteltaisiin huolella ja avoimesti ennen sen tuomista valtuustoon. Ja että luottamushenkilöille esiteltäisiin myös mahdolliset muut vaihtoehdot lasten päiväkoti- ja kouluolojen järjestelemiseksi.

Budjettivaltuustossa kritiikkiini yhtyi esimerkiksi kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Karjalainen, joka pitkästi kuvasi, miten valmisteluprosesseja ja projektin hallintaa tulisi parantaa. En ikävä kyllä ole nähnyt tätä peräänkuuluttamaamme muutosta valmistelussa ja projektin hallinnassa.

Olen hartiavoimin tehnyt töitä Vihdin vetovoimaisuuden eteen niin kunnassa kuin kunnan ulkopuolella. Etelä-Nummelaan liittyen olen edistänyt esimerkiksi Turun tunnin junan toteutumista ja alueen väylien kunnon ja turvallisuuden parantamista. En myöskään ole vastustanut tätä hanketta, mutta olen joka käänteessä peräänkuuluttanut laajaa ja avointa valmistelua, vaihtoehtojen esittelyä sekä realistista taloudellista arviointia tästäkin hankkeesta.

Kuitenkin tilanne on nyt se, että kun esitin viime maanantaina kysymyksiä oppilasennusteista sekä siitä, olisiko meidän mahdollisuus järjestää lasten päivähoito ja opetus tällä alueella ilman tätä investointia, vasta kolmannella kerralla asiaa kysyessäni sain vastauksen, ettei vaihtoehtoisia malleja ollut selvitetty tai valmisteltu ollenkaan. Eli niin sanottua vertailuhintaa tälle hankkeelle ei ole olemassa.

Ja nythän valtuutettu Rajajärvi jo otti esille, että Nummelan koulujärjestelyiden lisäksi tässä yhteydessä olisi pitänyt arvioida jo koko kouluverkkoa ja siirtää esimerkiksi Vihtijärven lapset Haimoon kouluun. Tämä Rajajärven vastakkainasettelu oli tässä yhteydessä turha, mutta vahva provosointi. Vastauksena Rajajärvelle minä olisin tyytynyt tämän koulun valmistelun yhteydessä siihen tarkasteluun, mikä olisi koskenut tämän kyseisen koulun oppilaaksiottoaluetta ja lähialueita.

 Laskelmat esimerkiksi Ojakkalan ja Huhmarnummen koulujen – ja kaikkien Nummelan koulujen – laskevien oppilasmäärien ja vapautuvien paikkojen vaikutuksesta olisin halunnut nähdä, jotta tälle uusinvestoinnille, vetovoimainvestoinnille, olisi saatu oikea vertailuhinta.

Tämä on mielestäni ilmeinen puute. Tämän vaihtoehdon puuttumisen takia, emme tiedä mihin kustannuksiin tai järjestelyihin me tätä hanketta vertaamme. Eli meiltä puuttuu vertailukohta ja vertailuhinta tälle erinomaisen hienolle hankkeelle, joka epäilemättä lisää kuntamme ja Etelä-Nummelan vetovoimaisuutta. 

Minä kannatan Vihdin ja Etelä-Nummelan vetovoiman kasvattamista, kannatan uuden koulun rakentamista Etelä-Nummelaan ja olen edelleen samalla kannalla kuin valtuusto ja hallitus aiemmin – eli kannatan, että tämä koulu tehtäisiin puusta, jolloin se olisi myös entistäkin vetovoimaisempi. Mutta valmistelun puutteiden, vertailukohdan puuttumisen ja puurakentamisvaihtoehdon puuttumisen vuoksi tulen äänestämään tässä äänestyksessä asian pöydälle jättämisen puolesta. 

En siis ole koulua vastaan, mutta kannatan aikalisän ottamista valmistelun täydentämiseksi. Ja tästä hankkeesta voisimme sitten päättää täydennetyin tiedoin kesäkuussa, jolloin meillä olisi myös tiedot Nummelan koulun tilanteesta ja kunnosta. Eli näillä tiedoilla ja aikatauluilla, meillä olisi kesäkuussa tiedossa se, minkä kokoinen koulu Etelä-Nummelaan pitäisi tehdä.

Von Wehrtille kommentti siitä, miksei kukaan tarjonnut puu-vaihtoehtoa – no ehkä siksi, että rakennuksen puurunkoisuudesta olisi kilpailutuksessa saanut yhden lisäpisteen. Eli puurungon painoarvo kilpailutuksessa oli vain yksi prosentti. Olen kysynyt, missä on tehty päätös, että valtuuston ja hallituksen toive koulun toteuttamisesta puurakenteisena on määritelty painoarvoltaan vain prosentin arvoiseksi. En ole saanut siihen selvää vastausta.