PERSUsconi - Suomen turva?

Perjantai 4.3.2011 - Eerikki Viljanen

Italian pääministeri on aina tervetullut Suomeen, tällä kerralla hän on Silvio Berlusconi. Näin totesi Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen, kun häneltä tivattiin, onko aateveljen saapuminen Helsingin oikeistojohtajatapaamiseen hänelle kiusallista. Kataisen lausunto oli varmasti totta, mutta yhtä varmasti häntä harmitti suuren yleisön sekä median huomion kohdentuminen Suomea morkanneeseen käräjäministeriin.

Vaikka kokouksen pääasiallinen tarkoitus oli varmaankin vain vauhdittaa Kokoomuksen vaalikampanjaa, sisältyy siihen parikin huomionarvoista seikkaa.

Ensinnäkin Kokoomus on jo pitkään mainostanut olevansa Euroopan tasolla suurimman EPP- oikeistoryhmittymän osa. Tähän viitaten Kokoomus on myös todennut, että se on suomalaisista puolueista ainoa, jolla on vaikutusvaltaa Euroopassa. Tälle varsinkin europarlamenttivaalien alla viljellylle väitteelle pitäisi löytyä jotain todisteitakin. Hyväksi todisteeksi kävisi se, että Kokoomus saisi omalla vaikutusvallallaan muut EU-maat talousasioissa Suomen linjoille.

Ikäväkseni minun on kuitenkin todettava, että epäilen vahvasti tämän todistusaineiston syntymistä. Helsingin ryhmäkokouksen anniksi jäänee se, että nyt muidenkin maiden kokoukseen tulleet oikeistojohtajat saavat tietää mitä Saksa ja Ranska ovat heidän puolestaan päättäneet. Mielelläni pyörtäisin tämän arvioni, mutta epäilen vahvasti, että koska vaikutusvaltaan viittaavia todisteita ei löydy, joudun pysymään tällä esittämälläni kannalla.   

Toinen mielenkiintoinen seikka on edellä mainitun suuruusuhon aikaansaama suuntautuminen. Muut EU:n pienet jäsenmaat ja niissä valtaapitävät puolueet ovat pitäneet vahvaa komissiota tukenaan ja turvanaan. Suomessa Kokoomus eroaa tältä osin ratkaisevasti esimerkiksi Keskustasta. Kataisen ja Stubbin johdolla Kokoomus olisi valmis antamaan eurooppalaisille puolueryhmittymille nykyistä huomattavasti enemmän valtaa. Kysyä sopii, uskovatko he, että Suomelle edulliset päätökset syntyisivät helpommin yksinkertaisella enemmistöllä Euroopan parlamentissa kuin yksimielisesti komissiossa? Suomalaisten euroedustajien määrä on Euroopan parlamentissa 1,75%, komissiossa jäseniä on yksi jokaisesta jäsenmaasta.

En minäkään tosin ole mikään suuri komission ystävä, mutta yhtälailla on selvää, että Suomen kaltaisen maan vahvuus on päätösten valmisteluun ja päätösesityksiin vaikuttamisessa. Koon tuomalla voimalla me emme EU-tantereilla pärjää, koska meillä ei sen kaltaista voimaa ole. Liittoutumalla voimia voi taakseen saada, mutta kuka uskoo esimerkiksi Silvion sitoutuvan Suomen linjaan?

Totuuden nimissä EU:n päätöksentekojärjestelmä ei ole aivan näin yksinkertainen, mutta perusasetelma on. Ääni eduskuntavaaleissa Kokoomukselle on samalla ääni yhteistyöhön sitoutumiselle mm. tämän Italian ”Persusconin” kanssa. Ääni Keskustalle on ääni sille, että Suomen asiaa ajetaan etenkin siellä missä vaaditaan yksimielisyyttä ja Suomen kannat on siten paremmin saatavissa läpi. 

ps: Silvio PERSUsconin pääministeriys osoittaa sen, että populismin ansaan mennään muuallakin kuin meillä. Karmivaa on tosin ajatella sitä kauhukuvaa, että Suomessa populismin kuplan puhkeaminen kestäisi yhtä kauan kuin Italiassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vaalit, EU