Sota keskellä Eurooppaa

Tiistai 1.3.2022 - Eerikki Viljanen

Eilisen Vihdin kunnanvaltuuston kokouksen jälkeen pidin valtuustoryhmälle puheen aiheesta, jota ei voinut sivuuttaa. Neljä päivää sitten alkoi sota keskellä Eurooppaa. 

Puheeni voit lukea alta: 

Arvoisa valtuusto

 

Koronapandemia on ollut sukupolvellemme osittain vaikeasti käsiteltävä, suuri koettelemus. Korona on koskenut meitä kaikkia - toisia meistä vähän, tosia todella konkreettisesti ja rujosti.

 

Me kaikki varmasti odotimme pandemian jo hieman helpotettua, että elämä palaisi uuteen normaaliin keväällä - viimeistään kesällä.

Viime torstaiaamu muutti kerralla tuon helpotusta huokuvan näkymän tavalla, jota harva meistä osasi odottaa, ja jota kukaan ei taatusti toivonut.

Sota keskellä Eurooppaa.

 

Sota keskellä Eurooppaa on asia, johon tuskin kukaan on henkisesti varautunut. Nyt tämä sota vyöryy meidän jokaisen arkeen medioiden välityksellä - sotaa ja siihen liittyvää sotapropagandaa on jokaisen mahdollista seurata ennen näkemättömällä tavalla.

Meillä kaikilla on nyt vastuuta siitä, miten toimimme tässä tilanteessa. Miten huolehdimme omasta ja läheistemme jaksamisesta- sekä avun hakemisesta ajoissa, jos tarvetta sille on.

Sota on asia, jota monien on vaikea käsitellä. Erityisen hankalaksi tilanteen tekee se, että karmeat kuvat taistelutantereelta ovat nyt myös jokaisen nettiin ja sosiaaliseen mediaan pääsevän lapsen ulottuvilla.

Tiedän, että kunnan palveluissa, niin varhaiskasvatuksessa kuin kouluissakin, on suunniteltu, miten sotaa ja siihen liittyviä asioita lapsien kanssa käsitellään - tämä on erittäin tärkeää, ja meidän vanhempien pitää toimia tässäkin hyvässä yhteistyössä koulujen ja päiväkotien kanssa.

Meillä kaikilla on näkemyksemme mistä sota johtuu, kenen syy tai tahto se on ja mitä asialle pitäisi tehdä. Jokaisella on oikeus näkemyksiinsä ja aikuisten kesken asiasta on usein hyväkin keskustella – keskustella ja selkiyttää omia ajatuksiaan ja purkaa tuntojaan.

Mutta vähintään yhtä tärkeää on se, että me aikuiset emme omalla toiminnallamme kärjistä tilanteita tai keskusteluita tästä aihepiiristä – emme fyysisissä tilaisuuksissa, keskustelupalstoilla tai sosiaalisessa mediassa. 

Aivan erityisesti on meidän kaikkien vastuulla se, ettei sotaan liittyviä tunteita pureta kunnassamme asuviin tai asioiviin ulkomaalaisiin.

Asiantuntija-arvioiden mukaan tämä(kään) kriisi ei ole nopeasti ohi, se todennäköisesti vaikuttaa meidän ja kuntamme arkeen useita vuosia. Me tulemme kohtaamaan tämän poikkeuksellisen sodan vaikutuksia niin omassa arjessamme kuin kunnan toiminnassa.

Kunnan osalta virkamiehet ovat aloittaneet selvitys- ja valmistautumistyön sidosryhmien kanssa sodan vaikutuksiin varautumiseksi. Meidän on valtuustona ja kuntalaisina annettava tälle työlle rauha ja täysi tuki.

Hyvinvointiyhteiskuntaamme tullaan koettelemaan lähivuosina tämän uuden kriisin kautta. Me tulemme selviämään näistä haasteista. Silloinkin jos / kun arjen tulevat vastoinkäymiset kuormittavat mieliä, yrittäkäämme muistaa, että meidän murheemme ovat kuitenkin voitettavissa - tilapäisiä ja ohimeneviä.

Muistakaamme, että Euroopassa on sota, jossa sotilaiden lisäksi kärsii ja kuolee todella suuri määrä siviilejä -asiantilaan täysin syyttömiä miehiä ja naisia, poikia ja tyttöjä.

Kestävyyttä, ymmärrystä, empatiaa ja voimia tullaan kysymään meiltä kaikilta. Tähän on hyvä valmistautua ja laittaa asioita oikeaan mittakaavaan sillä hetkellä kun sodan vaikutukset alkavat ulottua tänne Vihtiinkin.

Tästäkin selvitään, mutta töitä se meiltä kaikilta tulee vaatimaan.

PERSUsconi - Suomen turva?

Perjantai 4.3.2011 - Eerikki Viljanen

Italian pääministeri on aina tervetullut Suomeen, tällä kerralla hän on Silvio Berlusconi. Näin totesi Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen, kun häneltä tivattiin, onko aateveljen saapuminen Helsingin oikeistojohtajatapaamiseen hänelle kiusallista. Kataisen lausunto oli varmasti totta, mutta yhtä varmasti häntä harmitti suuren yleisön sekä median huomion kohdentuminen Suomea morkanneeseen käräjäministeriin.

Vaikka kokouksen pääasiallinen tarkoitus oli varmaankin vain vauhdittaa Kokoomuksen vaalikampanjaa, sisältyy siihen parikin huomionarvoista seikkaa.

Ensinnäkin Kokoomus on jo pitkään mainostanut olevansa Euroopan tasolla suurimman EPP- oikeistoryhmittymän osa. Tähän viitaten Kokoomus on myös todennut, että se on suomalaisista puolueista ainoa, jolla on vaikutusvaltaa Euroopassa. Tälle varsinkin europarlamenttivaalien alla viljellylle väitteelle pitäisi löytyä jotain todisteitakin. Hyväksi todisteeksi kävisi se, että Kokoomus saisi omalla vaikutusvallallaan muut EU-maat talousasioissa Suomen linjoille.

Ikäväkseni minun on kuitenkin todettava, että epäilen vahvasti tämän todistusaineiston syntymistä. Helsingin ryhmäkokouksen anniksi jäänee se, että nyt muidenkin maiden kokoukseen tulleet oikeistojohtajat saavat tietää mitä Saksa ja Ranska ovat heidän puolestaan päättäneet. Mielelläni pyörtäisin tämän arvioni, mutta epäilen vahvasti, että koska vaikutusvaltaan viittaavia todisteita ei löydy, joudun pysymään tällä esittämälläni kannalla.   

Toinen mielenkiintoinen seikka on edellä mainitun suuruusuhon aikaansaama suuntautuminen. Muut EU:n pienet jäsenmaat ja niissä valtaapitävät puolueet ovat pitäneet vahvaa komissiota tukenaan ja turvanaan. Suomessa Kokoomus eroaa tältä osin ratkaisevasti esimerkiksi Keskustasta. Kataisen ja Stubbin johdolla Kokoomus olisi valmis antamaan eurooppalaisille puolueryhmittymille nykyistä huomattavasti enemmän valtaa. Kysyä sopii, uskovatko he, että Suomelle edulliset päätökset syntyisivät helpommin yksinkertaisella enemmistöllä Euroopan parlamentissa kuin yksimielisesti komissiossa? Suomalaisten euroedustajien määrä on Euroopan parlamentissa 1,75%, komissiossa jäseniä on yksi jokaisesta jäsenmaasta.

En minäkään tosin ole mikään suuri komission ystävä, mutta yhtälailla on selvää, että Suomen kaltaisen maan vahvuus on päätösten valmisteluun ja päätösesityksiin vaikuttamisessa. Koon tuomalla voimalla me emme EU-tantereilla pärjää, koska meillä ei sen kaltaista voimaa ole. Liittoutumalla voimia voi taakseen saada, mutta kuka uskoo esimerkiksi Silvion sitoutuvan Suomen linjaan?

Totuuden nimissä EU:n päätöksentekojärjestelmä ei ole aivan näin yksinkertainen, mutta perusasetelma on. Ääni eduskuntavaaleissa Kokoomukselle on samalla ääni yhteistyöhön sitoutumiselle mm. tämän Italian ”Persusconin” kanssa. Ääni Keskustalle on ääni sille, että Suomen asiaa ajetaan etenkin siellä missä vaaditaan yksimielisyyttä ja Suomen kannat on siten paremmin saatavissa läpi. 

ps: Silvio PERSUsconin pääministeriys osoittaa sen, että populismin ansaan mennään muuallakin kuin meillä. Karmivaa on tosin ajatella sitä kauhukuvaa, että Suomessa populismin kuplan puhkeaminen kestäisi yhtä kauan kuin Italiassa.