Etelä-Nummelan koulukeskuksen harjannostajaiset

Torstai 3.11.2022 - Eerikki Viljanen

Tänään juhlistettiin Etelä-Nummelan koulun harjakaisia.

Koulu rakennetaan ensisijaisesti lapsille. Eskarilaisen ja alakoululaisen isänä arvostan todella korkealle kuntamme varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tehtävää työtä, mahdollisimman turvallista koulumatkaa, terveellisiä ja käytännöllisiä tiloja. 

 

Puheeni tilaisuudessa: 

Hyvät rakentajat, hyvä harjannostajaisväki

 

Olemme nyt vertauskuvallisesti, ja kirjaimellisestikin, suuren asian äärellä. Vihdin kunnan historian suurin investointi on edennyt suunnitellussa aikataulussaan ja on nyt noussut harjakorkeuteen. Suurinvestoinnin eteneminen aikataulussaan tällaisena aikana on todella vahva suoritus. Uskomme, toivomme ja edellytämmekin, että hanke jatkaa rytmissään niin, että voimme juhlistaa tilojen käyttöönottoa kevätlukukauden 2024 alussa.

Etelä-Nummelan kouluhanke nousi ensimmäisiä kertoja esille jo yli kymmenen vuotta sitten. Tuolloin keskustelun taustana oli koko vuosituhannen alkua määrittänyt ns. Nurmijärvi-ilmiön aika, jolloin väestönkasvu Vihdissäkin oli vahvaa ja vakaata.  Kunnassa oli tarvetta sekä vanhojen koulutilojen uusimiselle, että täysin uusille koulu- ja varhaiskasvatustiloille, jotta kaikki lapset pääsisivät ja mahtuisivat laadukkaiden palveluiden äärelle.

Tuolloinkin kunnassamme elettiin taloudellisen niukkuuden oloissa - jokaisesta eurosta täytyi pitää tiukasti kiinni. Tarvetta uusille tiloille varmasti oli, mutta taloudellisista syistä kuntamme rajalliset investoinnit suuntautuivat muihin kohteisiin. Kunnallinen päätöksenteko on pohjimmiltaan tarpeiden priorisointia, niin tässäkin tilanteessa, eikä ETNU:n aika koittanut vielä viime vuosikymmenellä.

Nurmijärvi-ilmiö on sittemmin heikentynyt. Vihtimmekin ehti valahtaa hetkeksi muuttotappiokunnaksi ennen kuin pääsimme takaisin kasvu-uralle.  Muutosten taustalla vaikuttaa rakenteellinen muutos, jossa laajaa Nurmijärvi-ilmiötä on käännetty kaupunki- ja radanvarsi-ilmiöksi. En kannata tätä käännöstä, mutta on myös niin, että Vihdille tässä(kin) muutoksessa piilee mahdollisuus. 

Onnistuimme viime eduskuntavaalikaudella saamaan liikkeelle ainakin 1970-luvulta saakka mietinnöissä olleen uuden ratayhteyden suunnittelun Helsinki-Turku-välille, ns. Turun tunnin junan.  On sanomattakin selvää, että uusi henkilöliikenteen raideyhteys, jonka aseman on suunniteltu rakentuvan tästä noin kilometrin päähän, tämä uusi yhteys tulee olemaan kuntamme kehitykselle todella merkittävä piristysruiske.  Itse asiassa, jos emme kykene murtamaan asetelmaa, jossa väestönkasvua ohjataan valtiovallan toimesta voimallisesti rautateiden varsille, Turun tunnin junalla tulee olemaan erittäin keskeinen, jopa ratkaiseva merkitys kuntamme kasvulle ja tulevaisuudelle. 

 

Arvoisa harjakaisväki

Kuvaamalla kuntamme kehitysnäkymiä yritin kuvata sitä näkymää, joka oli taustalla, kun valtuusto 9.11.2020 talousarviokokouksessaan ja 29.3.2021 toteutuspäätöksellään päätti edetä tämän jätti-investoinnin kanssa. Tuolloinkin talous oli suurin keskustelun aihe, mutta vaa'an kallisti toteuttamisen puolelle lopulta kaksi seikkaa. 

Ensimmäinen, akuutimpi, on tämänhetkinen tilantarve. Vaikka ennusteet povaavat Vihdinkin lapsi-ikäluokkien pienevän, valtuuston enemmistö näki meidän nykyiset tilajärjestelymme liian ahtaiksi, riskejä sisältäviksi ja pidemmällä tähtäimellä heikosti moderniin opetus- ja kasvatustyöhön soveltuviksi.

Toinen toteutuspäätökseen vaikuttanut tekijä, jonka itse asiassa arvioin olleen se painavampi tekijä, on Vihdin kunnan vetovoiman vahvistaminen. Investoiminen siihen, että pääsemme niin asukasluvussa kuin lapsimäärässäkin takaisin vahvalle kasvu-uralle. Kunnalla on tämän Etelä-Nummelankin osalta suuria suunnitelmia, mutta tarvitsemme niiden toteuttamiseen kumppaneita. Tällä kunnan rakennuttamalla ns. ankkuri-investoinnilla osoitamme kunnan vahvan sitoutumisen tämän alueen kehittämiseen. Osoitamme, että tänne kannattaa muidenkin investoida ja kiihdytämme tämän alueen, ja sitä kautta koko kuntamme, kehittymistä uudelle tasolle.  

 

Arvoisa harjakaisväki

Etelä-Nummelan koulu- ja päiväkotikeskus tulee tarjoamaan vihtiläisille lapsille erinomaisen suomen- ja ruotsinkielisen oppimisympäristön. Tässä nyt harjakorkeudessa olevassa vaiheessa toteutetaan tilat kymmenelle päiväkotiryhmälle ja kolmesarjaiselle alakoululle. Kokonaisuuteen kuuluvat myös ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen sekä ruotsinkielisen koulun tilat. 

Vaikka oppilaaksiottoalue on määritelty hyvin kompaktiksi, tähän ympärille, lapsia tänne on tulossa paljon. Varhaiskasvatuksen lapsimääräksi on suunniteltu 180–240 lasta ja alakoulun 595 oppilasta. 

Hankkeen merkitystä koko Nummelan kehitykselle alleviivaa sekä sen sijainti, kuten sekin, että tänne tulevat sijoittumaan myös Nummelan nuorisotilat, jotka on mitoitettu riittämään jopa 120 samanaikaiselle kävijälle. 

Jos, ja toivottavasti kun, tämä hanke siivittää osaltaan alueen ja kuntamme kehitystä vahvaan kasvuun, niin Vihdillä on myös optio 295 oppilaan yläkoulun rakentamisesta tähän yhteyteen.  Toivokaamme ja työskennelkäämme sen eteen, että tuon option lunastaminen tulee kasvun myötä lunastettavaksi. 

Itse hanke on ainakin kunnallisen luottamushenkilön näkökulmasta edennyt sujuvasti. Suunnittelu ja kilpailutus toteutettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, joka käynnistyi keväällä 2020. Valintaperusteena olivat laatu ja hinta kummankin painarvon ollessa 50 %. Laatuarvioinnissa painotettiin tarjouksessa esitetyn suunnitelman toiminnallisuutta ja toteutettavuutta.

Kuten tiedämme, tarjouskilvan voitti YIT Suomi Oy noin 36,5 miljoonan tarjouksellaan, johon sisältyy rakentamisen lisäksi 20 vuoden ylläpito sisältäen tilojen huollon, kunnossapidon, siivouksen sekä ulkoalueiden hoidon.

 

Arvoisa harjakaisväki

Vaikka olen korostanut tämän hankkeen merkitystä kunnan vetovoimalle ja tulevaisuudelle, pitänee nostaa esille sekin, että tilat toki rakennetaan ensisijaisesti käyttäjille: lapsille, nuorille ja aikuisille. 

Vihdin kunnan sivistys- ja hyvinvointijohtaja Mari Haapanen on todennut, että nämä moniin käyttötarkoituksiin muotoutuvat tilat tukevat oppimista ja yhteisöllisyyttä. Tilat on suunniteltu muunneltaviksi siten, että ne mahdollistavat hyvin niin paritiimitoiminnan varhaiskasvatuksessa, kuin erilaisten oppimisryhmien järjestelyt koulussa. Harrastustoimintojen sekä nuorisotoimen toiminnan keskittäminen samaan keskukseen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa avaavat ovet kaikille kuntalaisille. Tänne sijoittuvien sekä suomen- että ruotsinkielisten palveluiden pedagogisena ajatuksena on luoda lapsille turvallinen ja eheä polku päiväkodista kouluun. Aivan kaikkia toiveita tämäkään hanke ei  pysty täyttämään, esimerkiksi kauan kaivattu volttimonttu jäi edelleen toivelistalle.

 

Eskarilaisen ja alakoululaisen isänä arvostan todella korkealle kuntamme varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tehtävää työtä, mahdollisimman turvallista koulumatkaa, terveellisiä ja käytännöllisiä tiloja. On erittäin hienoa, että kuntamme puitteet näiden palveluiden tuottamiselle tulevat paranemaan näin merkittävästi tällä alueella.  Voimme olla kunnastamme taas ylpeitä. 

Taitoa ja taidetta

Perjantai 1.1.2010 - Eerikki Viljanen

Viikonloppuna opetusministeri Sari Sarkomaa kertoi kantansa peruskoulujen opetussuunnitelmien muuttamiseksi. Vaikkei hänen mielipiteissään ollut suuria mullistuksia, yksi painotus nousi otsikoihin saakka. Sarkomaan mielestä taito- ja taideaineiden opetusta peruskouluissa tulisi lisätä.

Arvioidessani ministerin näkemystä minun täytyy tunnustaa, etten omaa pedagogista koulutusta ja olen muutenkin opetusta koskevissa asioissa maallikko. Viimeisimmät kokemukseni perusopetuksesta pohjautuvat lähinnä johtamani tarkastuslautakunnan työhön liittyvistä tutustumisista perusopetukseen sekä lukuisiin keskusteluihin opettajien ja vanhempien kanssa. Tällä taustalla voin kuitenkin sanoa, että olen Sarkomaan kanssa samaa mieltä.

Keskusteluista muistan, että viimeksi kun opetussisältöjä muutettiin, taito- ja taideaineiden osuutta opetuksessa vähennettiin. Samalla lisättiin koulujen ja oppilaiden valinnanmahdollisuuksia, mikä on toki tavallaan positiivinen asia.

Keskustelin kesällä erään suuren peruskoulun rehtorin kanssa. Ilmaisin näkemyksenäni, että edellinen opetussuunnitelmien muutos taidettiin tehdä tehokkuusajattelun innoittamana PISA-tutkimusten hyvien tulosten huumassa. Silloin ajateltiin ilmeisesti, että lasten oppimistuloksia voitaisiin vieläkin parantaa lisäämällä ns. teoria-aineiden opetuksen määrää. Esitin rehtorille, ettei tällainen tehokkuusajattelu toimi opetuksessa. Tämä arvio perustui lähinnä siihen yksinkertaiseen havaintoon, ettei kukaan opi, ellei jaksa keskittyä opetukseen ja ole motivoitunut. Tuntumani ala-aste ikäisiin lapsiin ei liene kovin huono, sillä kyseinen rehtori allekirjoitti näkemykseni siitä, ettei oppia voida noin vain "kaataa lasten mieliin". Rehtori vahvisti näkemykseni motivaation ja varsinkin keskittymiskyvyn tärkeydestä.

Tästä innostuneena visioinkin, että taito- ja taideaineiden määrää tulisi lisätä, sillä niiden avulla koulupäivien rytmitystä voitaisiin parantaa niin, että lapset jaksaisivat paremmin keskittyä myös ns. teoria-aineiden opetukseen. Rehtori otti innostumiseni hyvin vastaan, mutta totesi samalla rajallisten resurssien estävän osan tällaisesta opetuksen jaksottamisesta. On tietysti selvää, ettei koko koululla voi olla samaan aikaan näiden aineiden opetusta.

Paljon puhutaan käden taitojen tärkeydestä. Puhutaan myös siitä, että suurten ikäluokkien eläköityessä työvoimapula tulee olemaan suuri juuri ns. tavallisissa käsin tehtävissä töissä. Miten nuori sitten ohjautuisi näihin konkreettisen tekemisen ammatteihin, jos hän ei saa niihin tuntumaa peruskoulussa?

Taito- ja taideaineiden tärkeys korostuu myös syrjäytymisen ehkäisyssä. Muistan omilta kouluajoiltani hyvin, kuinka vaikka matematiikassa heikko oppilas loisti kuvaamataidossa tai käsityöntunneilla. Taito- ja taideaineet ovat monille lapsille ja nuorille se henkireikä, jonka avulla he ylipäänsä jaksavat tarpoa läpi raskaiden kouluviikkojen. Taito- ja taide aineiden opetus kuuluu mielestäni ilman muuta myös yleissivistykseen.

Millä tämä sitten rahoitetaan? Ainakin Vihdin kunnalla on oltava rahaa esimerkiksi yhden tai kahden viikkotunnin lisäämiseen. Ja jos talouden taantuminen aiheuttaa sen, ettei rahaa kerta kaikkiaan ole viikkotuntien lisäyksiin, niin sitten on vaihdettava jonkun kehyksessä olevan tunnin sisältöä. Uskon, ettei yhden tai kahden viikkotunnin vaihtaminen heikennä teoria-aineiden oppimistuloksia enempää kuin mitä taito ja taideaineiden lisäämisen positiivinen vaikutus on. Piristävä vaikutus korvaa varmasti menetetyn teoriaopetuksen. Ensisijainen keino on kuitenkin tuntimäärien kasvattaminen.

Kasvattamisen kustannukset katetaan helposti syrjäytymisen vähenemisen säästöillä. Talouden kielellä ilmaistuna yksi syrjäytynyt lapsi on kalliimpi kuin yksi lisäviikkotunti kaikille Vihdin alakoululaisille. Kyse on motivoinnista, mielekkyydestä, ennaltaehkäisystä ja inhimillisyydestä.