Talouskasvu riippuvainen viennistä

Oli kyse kunnasta tai eduskunnassta, politiikassa syksyn suurimman roolin nappaa yleensä neuvottelut seuraavan vuoden talousarviosta. Hallituksen esitys valtiontalousarvioksi väännetään perinteisesti elokuun lopulla hallituksen budjettiriihessä.  Varsinainen budjetin hiominen ja hyväksyminen tehdään sitten loppuvuoden aikana eduskunnassa.

Tämänkertaista hallituksen esitystä voi luonnehtia Suomi kuntoon –teemalla. Pääosassa ovat työllisyys ja yrittäjyys, keinot joilla edistettäisiin kasvua. Suomen talous on saatava nostettua kestävän kasvun ja nousevan työllisyyden tielle jotta pystymme turvaamaan myös julkisten palveluiden ja sosiaaliturvan rahoituksen. 

Työllisyytemme ja talouskasvumme ovat kuitenkin edelleen vientiriippuvaisia. Vahvan euron ja korkean kustannustasomme vuoksi olemme pikkuhiljaa menettäneet kilpailukykyämme vientimarkkinoilla. Päästäksemme edes lähemmäs samaa lähtöviivaa kilpailijoiden kanssa, hallitus on neuvotellut yhdessä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen ns. kilpailukykysopimuksen (kiky). Jos sopimus saadaan voimaan, sen vaikutuksena arvioidaan syntyvän kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Tämä olisi ainutlaatuinen osoitus suomalaisten kyvystä sopia asioista ja hakea ratkaisuja vaikeassa tilanteessa.

Leikkaukset korvataan

Kiky- sopimuksessa palkansaajille lankeavat leikkaukset korvataan tuloverojen kevennyksillä. Eli käytännössä valtio ottaa omaan piikkiinsä uusien työpaikkojen luomisesta koituvat kustannukset. Samalla palkansaajien veronkevennykset kasvattavat työn tekemisen kannattavuutta. Eläkeläisten ostovoimaa vahvistetaan saman suuruisilla veronkevennyksillä.

Yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan erityisellä yrittäjäpaketilla. Pakettiin kuuluu koko joukko toimia, joista välittömimmät lienevät verotuksen 5 prosentin yrittäjävähennys sekä siirtyminen maksuperusteiseen arvonlisäverotukseen. .

Uskon ja toivon että budjetin toimet ja kilpailukykysopimus antavat sen lisäsysäyksen, jonka orastava talouskasvumme nyt tarvitsee.

Helpotusta viljelijöille

Myös viljelijöiden tukalaan tilanteeseen on tulossa helpotusta. Hallituksen budjettiesityksen kriisipaketti ei markkinatilannetta muuta, mutta sillä pitää pystyä tukemaan ainakin suurimmissa vaikeuksissa olevia tiloja. Esitys on hyvä kokonaisuus, jossa kiinnitetään huomiota viljelijöiden maksuvalmiuteen, verotukseen ja jaksamiseen. Erityisen hyvänä pidän sitä, että kotimaisen, puhtaan ruoan asemaa markkinoilla tullaan parantamaan. Tätä tukee myös maito- ja lihatuotteille kaavailtu alkuperämerkintävaatimus. Tässä kohtaavat kuluttajan ja tuottajan etu. Viljelijät tuottavat puhdasta suomalaista ruokaa ja kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, missä ja miten ruoka on tuotettu.

Tasapainoinen ja harkittu

Kaikkiaan pidän talousarvioesitystä tässä tilanteessa hyvin tasapainoisena ja harkittuna kokonaisuutena. Mukana on myös kipeitä ratkaisuja, mutta niitäkin on uskallettava tehdä. Uudistusten ja uusien toimintamallien hakeminen on ainoa keino, jolla selviämme tulevaisuudessa häämöttävistä haasteista. Olen uutena kansanedustajana erityisen iloinen useista asioista, joita olen voinut olla erityisesti edistämässä hyvässä yhteistyössä muiden kanssa. Esimerkiksi pieni, mutta merkittävä asia on vesirokkorokotteen saaminen mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan. Laajennusta on tiedossa myös ruoan alkuperämerkintävaatimuksiin, josta olen erittäin tyytyväinen. Budjetissa suurimpina näkyvät aluettamme koskevat liikennehankkeet. Klaukkalan ohikulkutien ja Lohjan Tynninharjun eritasoliittymän rakentaminen sekä ratahankkeet, isoimpana asiana tietysti ns. tunnin junan eteneminen. Nämä investoinnit sekä muut satsaukset esimerkiksi väylien peruskunnostukseen ja ylläpitoon ovat vahva viesti halustamme pitää huolta koko Uudenmaan elinvoimaisuudesta.

Kirjoitus on julkaistu Luoteis-Uusimaa -lehdessä 6.9.2016