Vihdin yrittjäjuhlan juhlapuhe

Hyvät yrittäjät, hyvät yrittäjäjuhlaan osallistujat, naiset ja miehet, 

Eduskunnan työhuoneen pöydällä odottaa Timo Mikkilän kirjoittama Työn tekijät -historiikki. Tuossa teoksessa kerrotaan yrittäjäliikkeen pitkästä taipaleesta vuosina 1898 – 2016. Kirjan mukana tulleessa saatekirjeessä todetaan, että [sitaatti] ”Yrittäjäliike on koko historiallisen olemassaolonsa ajan ollut yhteiskunnan rakentava muutosvoima. Liike on rakentanut tulevaisuutta pienteollisuudelle, kaupan alan yrittäjyydelle ja koko pk-sektorille.” 

Tämä saatekirjeen luonnehdinta ”yhteiskunnan rakentava muutosvoima” on erityisen ajankohtainen juuri näinä päivinä. Rakentava muutosvoima. Niin Suomessa kuin maailmalla on tänä päivän menossa melkoiset muutoksen tuulet. Nämä tuulet puhaltavat politiikassa, taloudessa ja näiden kautta arjessammekin. Epävarmuus on vallinnut, ja tulevaisuus sekä sen ennustaminen ovat olleet nyt erityisen sankan sumuverhon peitossa.

Juuri tällaisina aikoina on uskallettava tehdä päätöksiä, olla rohkea ja rakentaa tulevaisuutta. Me kaikki tiedämme, että heiluminen päättämättömyyden olotilassa vie enemmän voimavaroja kuin selkeä suunta. Esimerkiksi Brexitin mahdollisuudella spekuloitiin pitkin viime talvea ja kevättä. Markkinat olivat hermostuneita ja Euroopan unionikin tuntui pidättelevän henkeä. Kun päätös erosta sitten tuli, niin hetken hermoilun jälkeen tilanne vakaantui. Nyt tiedettiin, että Iso-Britannia haluaa erota EU:sta eikä spekuloinnille jäänyt enää tältä osin tilaa. Tilanne rauhoittui, kun päätös oli tehty.

Hyvät juhlavieraat

Samanlaista päättäväisyyttä on tarvittu ja tarvitaan Suomessakin. Asiat ovat isoja ja monimutkaisia. Helppoja vastauksia tai ratkaisuja ei ole ollut. Isoimpina koko yhteiskuntaa koskettavina asioina on sote- ja maakuntauudistus sekä talouden kuntoon laittaminen. Kuten te hyvin yrittäjinä tiedätte, asiat eivät hoidu itsestään tai pää pensaaseen laittamalla. Tosiasiat on tunnustettava ja niiden perusteella on haettava yhdessä parhaat mahdolliset keinot, joilla rakennetaan tulevaisuuden Suomea. 

Suomi menestyy, kun pystymme rohkeisiin ratkaisuihin, puhallamme yhteiseen hiileen ja pyrimme erityisesti asettamaan kaikessa päätöksenteossa Suomen edun edelle. Demokraattisessa länsimaassa tulevaisuus rakennetaan yhdessä.

Työllisyys on saatava ylös ja velkaantuminen kuriin. Vain työllä ja yrittäjyydellä voimme turvata suomalaisten palvelut ja huolenpidon sitä tarvitseville.

Avaan tässä puheessani noita kahta suurta ja merkittävää kokonaisuutta, Suomen taloutta ja sote- ja maakuntauudistusta. Aloitan tärkeimmästä, joka luo pohjan kaikelle muulle toiminnalle, eli Suomen taloudesta.

Kansantalouden kasvu on osoittanut pikkuhiljaa elpymisen merkkejä. Ensi- ja sitä seuraavana vuonna talouden ennustetaan kasvavan noin yhden prosentin luokkaa. Eri luottamustutkimukset ja tulevaisuuden näkymiä selvittävät kyselyt väreilevät kasvavaa luottamusta. Tätä hentoa ja orastaa kasvua ja kehitystä pitääkin tukea kaikin mahdollisin keinoin. Siis kaikin mahdollisin keinoin.

Tähän kasvun tukemiseen ja työllisyyden parantamiseen tähtää vahvasti kesäkuussa allekirjoitettu kilpailukykysopimus. Sopimusta täydentävät ostovoimaa tukevat veronkevennykset, yrittäjyyspaketti sekä yhteensä lähes 3 miljardin euron investointiohjelma teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseksi, uusien liikennehankkeiden aloittamiseksi ja tietoliikenneyhteyksien rakentamiseksi.

Täällä meilläpäin ilahduttaa erityisesti nopeamman Helsinki-Turku- junayhteyden, eli ns. tunnin junan, selvitystyön aloittaminen sekä lukuisat muut liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parantavat hankkeet. Vaikka tunninjuna on tulevaisuuden hanke, päätös valmistelun aloittamisesta vuosikymmenten jahkailun jälkeen on todella merkittävä alueemme kannalta. Toteutuessaan suorat raiteet pääkaupunkiseudulle ja henkilöliikenteen palaaminen Vihtiin asemoi meidät kuulumaan pysyvästi valtakunnan keskeisimpiin kasvukäytäviin. Vinkiksi niille jotka epäilevät raiteiden merkitystä kannustan tutustumaan radanvarsipaikkakuntien kehitykseen. Tämän tarkastelun voi aloittaa vaikka Mäntsälästä. 

 

Työllisyys- ja yrittäjyyspaketeilla parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, helpotetaan ihmisten työllistämistä ja työllistymistä ja lisätään työnteon kannustavuutta. Esimerkiksi vanhempainvapaiden kustannusten tasaaminen 2500 euron kertakorvauksella on hieno ratkaisu ja edistää naisvaltaisten yritysten asemaa sekä tukee kasvua. Ja viiden prosentin yrittäjävähennyksen avulla eri yhtiömuodot asetetaan verotuksellisesti samalle viivalle. Tämä on panostus erityisesti pienyrittäjien suuntaan, millä kompensoidaan muille yhtiömuodoille jo aiemmin päätetty yhteisöveron alentaminen.

Tämä yrittäjävähennys, jota muuten Suomen yrittäjät esittivät tavoiteohjelmassaan, koskee siis toiminimiä, avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä.

Huomasin juuri ennen tänne lähtöä, kuinka somessa taas leviää vääristelevä kirjoitus yrittäjävähennyksestä. Enkä siksi malta olla sanomatta tässä yhteydessä, että jaksan kerta toisensa jälkeen vielä hämmästyä sitä pokerikasvoisuutta millä oppositiosta tätä arvostellaan. Tällä tarkoitan sitä, että jopa samat poliitikot jotka viime kaudella olivat hyväksymässä yhteisöveron laskua osakeyhtiöille arvostelevat nyt tätä toimea, jolla muut yritysmuodot saavat saman edun. Samanlaista mustan valkoiseksi puhumista harrastetaan iltapäivälehdissä vouhkaamalla kuinka puolet tästä alennuksesta kohdistuu suurituloisille. Minun mielestäni on varsin selvää, että jos progressiiviseen verotukseen tehdään leikkaus, niin sama prosentti on suuremmasta summasta isompi määrä euroja. Vastaukseni näille arvostelijoille onkin ollut, että vastustatko nyt tietoisesti progressiivista verotusta, vai vahingossa? No, yrittäjävähennys etenee ja tulee voimaan ensi vuonna kaikesta tahallisesta väärinymmärryksestä huolimatta.

Viime vuonna taisin puhua täällä siitä, kuinka tärkeää osalle yrittäjistä olisi mahdollisuus siirtyä arvonlisäverotuksessa niin sanottuun maksuperusteisuuteen. Asia on nyt selvitetty, hallitus on lakiesityksenä antanut, ehdotuksen eduskuntakäsittely alkoi viime viikolla ja ensi vuonna muutoksen pitäisi olla voimassa.

Myös byrokratiaa ja normeja on jo purettu ja lisää on luvassa. Yrittäjäillassa byrokratian purkusapelin lahjaksi saanut, nykyinen pääministeri Sipilä, ei tiettävästi ole tyytyväinen purkutahtiin. Uskonkin, että nyt KIKY:n maaliinsaamisen jälkeen purkusektorilla onkin uutisia luvassa.

Jo toteutuneista puruista näkyvimpiä lienevät kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen ja tienvarsimainonnan helpottaminen.

Valtion toimien lisäksi vielä enemmän on merkitystä yritysten omilla ratkaisuilla. Onkin erittäin hieno asia, että Vihdissä on päätetty ja myös vireillä monia yritysten investointi- ja laajennussuunnitelmia.

Hyvät juhlavieraat

Sote- ja maakuntauudistus on vaalikauden keskeisin uudistus. Se on yhteiskuntamme palvelujen ja hallinnon perustavanlaatuisin muutos vuosikymmeniin. Tässä uudistuksessa tarvitsemme yhteistyötä yli puolue- ja muiden rajojen niin valtakunnallisesti kuin maakunnissa ja kunnissa. Sote-uudistus on välttämätön, koska väestön ikärakenne on muuttumassa.

Uudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Uusissa maakunnissa otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja kohtuullisella verotuksella kustannustehokkaasti. Uudistuksen lakiluonnokset ovat parhaillaan lausunnoilla. 

Meillä on mahdollisuus yhdessä rakentaa hyvä ratkaisu. Tavoitteena on ratkaisu, jonka avulla turvataan palvelut, lisätään kansanvaltaa, puretaan byrokratiaa sekä säästetään yhteisiä verorahoja. Kaiken keskiössä pitää olla ihminen, ei hallintomallit tai laatikkoleikit.

Ajankohtaisesta asetelmasta voisin sanoa sen verran, että minusta Uudellamaallakin pitäisi edetä mahdollisimman pitkälle yhtenäisenä alueena. Mitä enemmän pääkaupunkiseudun neljä kuntaa eriytyvät muusta maakunnasta  ̶  SOTE tai maakuntaratkaisussa  ̶  sitä haasteellisemmaksi meidän muiden tilanne tulee.

Sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa isoa muutosta myös kuntien tehtäviin. Tulevaisuuden kunta ei ole mikään jakojäännös. Kunta järjestää jatkossakin arjen palvelut, kuten lasten koulutuksen ja rakentaa elinvoimaa esimerkiksi kaavoituksen ja elinkeinopolitiikan kautta.

Kunnissa pitää olla rohkea ja ajatella asioita ja toimintatapoja uudella tavalla, tätä helpottaa esimerkiksi nuo byrokratian purkutalkoot. Jo nyt esimerkiksi rakennuslupien myöntämistä on lainsäädännön puolelta helpotettu. Meidän pitääkin ottaa reilusti koppi näistä helpotuksista myös kuntatasolla, eikä kotikutoisesti luoda esteitä toimeliaisuudelle.

Yhteistyö kuntalaisten, kunnassa toimivien yritysten sekä eri alojen järjestöjen kesken on tärkeässä roolissa elinvoiman rakentamisessa. Meillä pitää olla herkkyyttä ja taitoa kuunnella laajasti ihmisiä, yrityksiä ja eri toimijoita. Tähän työhön meidän pitää ottaa mukaan myös ne ihmiset, jotka eivät ole mukana perinteisissä vaikutuskanavissa, mutta ovat aktiivisia esimerkiksi koulujen vanhempainyhdistyksissä tai tapahtumien järjestämisessä. 

Yhteisöllisyys ja kunnan henkinen ilmapiiri vaikuttavat olennaisesti ihmisten viihtymiseen. Tähän henkiseen ilmapiiriin voimme jokainen omilla toimilla vaikuttaa. Innostava ja kannustava, rohkeasti yrittävä ja kokeileva ilmapiiri luo valtavan ponnistusvoiman muutoksille. Muutos saadaan aikaan vain ja ainoastaan siten, että ihmiset ovat mukana tekemässä ja suunnittelemassa muutosta. Tähän työhön kannustan myös yrittäjäjärjestöä mukaan, kuten olette aiemminkin aktiivisesti olleet. Paras asiantuntemus pitää saada koko yhteisön käyttöön, siitä hyötyvät kaikki.

Meidän tulee sietää myös epäonnistumisia. Kaikki muutokset tai uudistukset eivät johda toivottuun lopputulokseen. Silloin on vain reivattava kurssia ja mentävä rohkeasti eteenpäin. Pahinta, mitä voimme tehdä, on virheiden ja epäonnistumisien pelossa jäädä paikoilleen tai jähmettyä siilipuolustukseen uskaltamatta tehdä päätöksiä. Tällä tyylillä jäämme muiden ohjailtavaksi ajopuuksi ja luovutamme päätöksenteon ja kehittämistyön muiden käsiin.

Arvoisat yrittäjät

Te olette alueemme kivijalka. Olette rohkeita ja saatte paljon aikaan. Osaatte innostaa ja olette tottuneet jatkuvaan muutokseen ja sen vaatimaan ketteryyteen. Teillä on visio, jonka eteen teette kovasti töitä. Tämä vaatii tahtoa ja määrätietoisuutta. Useasti yrittäjän takaa löytyy myös työtä eri tavoilla tukeva ja läsnä oleva puoliso, perhe ja läheiset.

Tai jos tässä yhteydessä sallitaan pieni kevennys, kuten hyvä tuttuni [itse mies] on tavannut sanoa ”menestyneen miehen takaa löytyy usein hämmästynyt vaimo”.

Meidän suomalaisten pitää nyt ennakkoluulottomasti ja riittävän kunnianhimoisesti suunnata kohti tulevaisuutta. Kun tavoite on tarpeeksi korkealla, kasvamme sitä tavoitellessamme itsekin. Rimaa pitää uskaltaa nostaa. 

Uskon vahvasti Suomen tulevaisuuteen ja menestymiseen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä hyviä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja, vakautta ja turvallisuutta. Selviydymme, kun otamme vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme. Muistakaa siis huolehtia myös omasta hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. 

Talous- ja toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Toisten yrittäjien tuki ja ymmärrys yrittämisen lainalaisuuksista ja haasteista on tärkeää. Kannustan teitä antamaan tukea toisillenne ja jakamaan niin iloja ja onnistumisia kuin myös huolia ja murheita. Jaettu ilo on kaksikertainen ilo ja jaettu suru vain puolet.

Toivotan teille mukavaa iltaa ja oikein hyvää yrittäjäjuhlaa. On tärkeää, että tällaisena juhlailtana pääsee irti arkirutiineista ja pääsee nauttimaan hyvästä ruoasta, ohjelmasta ja toisten yrittäjien seurasta. Toivotan teille jaksamista ja intoa tärkeään työhönne, joka edistää Vihdin, Uudenmaan ja koko Suomen menestymistä.

Vihdin yrittäjäjuhlan juhlapuhe 1.10.2016