Kotimainen sato valmistuu ja valtio hankkii viljaa ulkomailta?

Tiistai 18.8.2026 klo 8.51

Tiedote 18.8.2026

Kotimainen sato valmistuu ja valtio hankkii viljaa ulkomailta?

Kansanedustaja Eerikki Viljanen (kesk.) vaatii Huoltovarmuuskeskukselta selvitystä sen viljahankinnoista. Saatujen tietojen mukaan Suomeen tuodaan parhaillaan ulkomaista ruista Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastointiin samaan aikaan, kun kotimainen puintikausi on käynnistynyt.

– Tämä kuulostaa niin järjettömältä, että toivon kentältä kantautuneiden tietojen olevan vääriä. Jos Huoltovarmuuskeskus todella tuo ulkomaista viljaa Suomeen, on siellä hukattu käsitys siitä, mitä huoltovarmuudella pitäisi turvata, Viljanen sanoo.

Viljasen tietoon on tullut tapauksia, joissa viljelijät eivät saa toimitusaikaa jo myymälleen viljalle, koska tuontiviljan purkaminen ruuhkauttaa vastaanoton. Seurauksena kotimainen vilja seisoo tilojen laareissa ja pahimmillaan puimurit pelloilla, vaikka sää olisi sadonkorjuulle otollinen.

– Tästä asetelmasta ei ole edes huonoksi vitsiksi, Viljanen kommentoi.

Kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin yksittäisestä viljaerästä. Varmuusvarastoilla varaudutaan kriisiin, mutta todellista ruokaturvaa ei ole ilman kotimaista tuotantoa.

– Kriisin tullen emme syö hankintakilpailutuksia emmekä halvimman hinnan periaatetta. Silloin tarvitsemme suomalaisia peltoja, viljaa ja viljelijöitä. On täysin nurinkurista, jos huoltovarmuudesta vastaava taho säästää ehkä muutaman euron viljatonnissa ja samalla sahaa kaksin käsin suomalaisen ruoantuotannon oksaa poikki.

Huoltovarmuuskeskuksella on varastoissaan vähintään puolen vuoden kotimaista käyttöämme vastaava määrä elintarvikeviljoja. Koska varastoissa olevia viljoja uusitaan säännöllisesti, on huoltovarmuuskeskus merkittävä toimija viljamarkkinoillamme.

Viljanen vaatii, että huoltovarmuuskeskuksen on jatkossa tehtävä pitkäjänteisiä kotimaisia vilja- ja valkuiskasvihankintoja, niillä kyettäisiin vahvistamaan myös viljelijöiden toimeentuloa ja siten tuotannon jatkuvuutta tuleville vuosille.

– Jos valtio tarvitsee säännöllisesti esimerkiksi ruista varmuusvarastoihin, miksi ihmeessä emme käyttäisi tätä tarvetta suomalaisen rukiinviljelyn turvaamiseen? Viljelijälle tieto tulevasta kysynnästä voi ratkaista sen, kylvetäänkö ruista vai ei.

Viljanen odottaa Huoltovarmuuskeskukselta välittömästi avointa selvitystä hankinnoista ja niiden perusteista.

– Jos nämä tiedot viljan tuonnista pitävät paikkansa, selitykseksi ei riitä, että ulkomailta sai halvemmalla. Huoltovarmuuskeskuksen tehtävä on turvata Suomea kriisin varalta. Sitä tehtävää ei voi hoitaa tavalla, joka tekee suomalaisesta ruoantuotannosta päivä päivältä heikompaa.

Perussuomalaisilla, KD:lla ja RKP:llä totuuden hetki

Perjantai 17.7.2026 klo 11.39

Tiedote 17.7.2026

Perussuomalaisilla ja RKP:llä totuuden hetki 

”Purran ja Mäkelän kädet ovat melkein yhtä syvällä Gardenin uumenissa kuin Orpon, Vapaavuoren ja muiden kokoomuslaisten”

Kokoomuksen hallituskumppaneista etenkin Perussuomalaiset ja RKP joutuvat perimmäisten kysymysten eteen eduskunnan Garden-tiedonantokeskustelussa ja luottamusäänestyksessä.

Mitä painetaan: vihreää, punaista vai keltaista eli tyhjää?

Tähän mennessä Perussuomalaiset ovat ulkoistamalla ulkoistaneet itseään Garden-sotkusta. Puheenjohtaja Purra sanoi, että ei aio liata käsiään. Ryhmäpuheenjohtaja Mäkelän mukaan kyse on ”Kokoomuksen sisäisestä asiasta”.

Totta on, että Kokoomus on kaikessa tapahtuneessa päävastuullinen. Mutta: päätös Garden-tuesta oli ja on hallituksen yhteinen. Purran ja Mäkelän kädet ovat melkein yhtä syvällä Gardenin uumenissa kuin Orpon, Vapaavuoren ja muiden kokoomuslaisten.

Jos Perussuomalaisten johto tarkoittaa mitä sanoo, silloin puolueen kansanedustajat painavat punaista.

Vihreän painaminen puolestaan on johdonmukainen jatko sille, että Perussuomalaiset hyväksyivät Kokoomuksen ohituskaistaa pitkin tuoman hankkeen ja hyväksyvät sen edelleen – hähmäisine ”runttaamisineen” ja ”junailemisineen”.

RKP puolestaan äänesti hiljattain tyhjää Rydman-luottamusäänestyksessä, mikä oli kaikin puolin poikkeuksellista hallituspuolueelta. Perusteluja haettiin Rydmanin toimintatavoista. Jos RKP nyt painaa vihreää, joutuu kysymään, ovatko Orpon ja Kokoomuksen toimintatavat Garden-sotkussa jotenkin paremmat? Onko tämä nyt niin sanottu eri asia?

On totuuden hetki.

Helsinki Garden -sotku käy alati hähmäisemmäksi

Maanantai 13.7.2026 klo 12.14

Tiedote 13.7.2026

On vastausten aika, Orpo

Helsinki Garden -sotku käy alati hähmäisemmäksi. Pääministeri Orpoa ei kuitenkaan näy mailla eikä halmeilla.

Kokoomuslaiset sovittavat Vapaavuorelle konnan vormua. Perussuomalaiset ja muut hallituspuolueet yrittävät lusikoida soppaa Orpon ja Kokoomuksen suuhun.

Tosiasia kuitenkin on, että sotku on hallituksen sotku. Orpo ja Kokoomus kantavat päävastuun, mutta päätös rahanjaosta osana julkisen talouden suunnitelmaa on hallituksen yhteinen.

Pääministeri johtaa hallitusta. Keskusta ja muukin oppositio on vaatinut Orpolta vastauksia. Niitä ei ole tullut, sen sijaan kysymyksiä ilmaantuu koko ajan lisää.

Keskusta odottaa vastauksia pääministeriltä itsensä, Kokoomuksen ja hallituksen puolesta tämän viikon aikana. Kuurupiiloa ei ole varaa enää jatkaa.

Eerikki Vilijanen

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Teistä ja raiteista

Lauantai 1.4.2023 - Eerikki Viljanen

Teistä ja raiteista

Teistä ja raiteista on puhuttu paljon vaalikierroksellani. Keskustan valtakunnallinen linja on tuntunut tulleen väelle selväksi. Ensin nykyiset tiet ja raiteet kuntoon, sitten vasta uudet hankkeet. Tämän lisäksi minulta on kysytty alueellista näkemystä teistä ja Turun tunnin juna -hankkeesta. Tilanne ei ole yksioikoinen, siksi laajat perustelut. 

Ymmärrän täysin rataa kohtaan esitetyn kritiikin, jopa suuttumuksen. Olen kiertänyt viime viikkoina alueemme joka kolkassa teitä tapaamassa. Vanhassa Volvossani olen tuntenut luissa ja ytimissäni Uudenmaan teiden todella surkean kunnon. Todennut siltoihin ilmaantuneen uusia painorajoituksia, kuullut kevyenliikenteen väylien lykkääntymisistä ja bussivuorojen vähenemisestä.

Tiet on laitettava kuntoon, se on aivan selvä ja rahat siihen on löydyttävä!

Valtiolle kertyi verotuloja energiaveroista 2020 noin 4500 miljoonaa euroa, hintojen nousu on vielä nostanut kertymää huomattavasti vuonna 2021 ja etenkin 2022. Pääosa näistä verotuloista tuli polttoaineveroista. Näissäkin talouden oloissa, tuosta potista on löydyttävä varat nykyisten väylien kunnostamiseen ja kunnossapitoon. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että etenkin tiestön kiihtyvä rapistuminen on saatava kuriin.

Yhtälailla joukkoliikenne on saatava toimimaan paremmin, runkolinjoille on saatava bussivuoroja myös maaseudulla. Mutta joukkoliikenteen kehittäminen vaatii joukkoja. Joukkojen vahvistuminen vaatii työpaikkoja ja työpaikkojen syntyminen vaatii elinvoimaa ja tulevaisuuden näkymää. Työpaikat ja tulevaisuuden näkymät vaativat tulevaisuuteen tähtääviä investointeja, niin yksityisiltä kuin valtiolta.  Routapomput, reiät ja sortumat on korjattava, vaikka sitten vähän hidastamalla suurimpien investointien toteutusta. Mutta tulevaisuushankettamme, Turun tunnin junaa en ole valmis lopullisesti kuoppaamaan, se on alueemme merkittävä tulevaisuuden näkymä.

Aivan liian kallis, ensimmäinen laatuaan Suomessa, ikinä ei tulla sitä tarvitsemaan, nykyiset tiet riittävät aivan hyvin!

Kuulostaako tutulta? Isäni mukaan tällaisia kommentteja kuultiin, kun Suomen ensimmäisen moottoritien rakentamista Helsingistä kohti Turkua suunniteltiin. Moottoritie kuitenkin rakennettiin ja sillä on ollut aivan ratkaiseva vaikutus noin 50 vuoden ajan Vihdin ja koko Länsi-Uudenmaan kehitykselle. Vaikutus oli niin suuri, että alueemme suurin jännite oli vuosikymmeniä nelikaistaisuuden loppuminen Vihdin ja Lohjan rajalle. Nyt kun tie on jo hyvän aikaa palvellut nelikaistaisena koko matkalla, harva enää allekirjoittaa 50 vuotta sitten esitettyä kritiikkiä Suomen ensimmäisen moottoritien turhuudesta tai siitä, että pärjäisimme aivan hyvin niillä silloisilla teillä (vanha Turuntie ja vanha Porintie).

Suunnitteilla olevat kolme Tunnin juna -hanketta ovat aivan erilaisia, vaikka julkisessa keskustelussa ne on niputettu ikään kuin yhdeksi miljardi-investoinniksi. Suunnitelmiin ns. Metsä-Radan (uusi rata Tampereen suuntaan) rakentamisesta liittyy monia ongelmia - sen radan rakentamista en näillä tiedoilla voi kannattaa. Itä-radan linjauksesta(kaan) ei liene vielä sopua, joten tulevalla vaalikaudella tuskin tullaan ottamaan tuon radan rakentamiseen kantaa, saatikka päättämään rahoituksesta. Mutta uutta henkilöliikenteen yhteyttä Helsingistä Turkuun on suunniteltu jo kymmeniä vuosia. Linjaus on ollut maakuntakaavoissa jo vuosikymmeniä ja alueen kunnat ovat ajaneet sen rakentamista koko aikuisikäni.

Ratahankkeen liikkeelle saaminen Sipilän hallituskaudella on merkittävä kehitysaskel koko maalle. Läntiselle Uudellemaalle se näyttäytyy suurimpana tulevaisuusinvestointina sitten moottoritien. Jo tehdyt päätökset yksityiskohtaisen suunnittelun rahoittamisesta, Turun ratapihan parannustöistä ja Espoon kaupunkiradan rakentamisesta ovat olleet välttämätön osa Turun tunnin juna -hanketta. Turun tunnin junan rakennustyöt on siis jo aloitettu. Nyt on kyse siitä, jatkuuko hanke vai kuopataanko se. Hankkeeseen on jo käytetty yli 450 miljoonaa euroa, josta merkittävä osa on saatu avustuksena EU:lta. Jos hanke kuopataan, putoamme pois tulevien EU-avustusten listalta ja joudumme palauttamaan jo saadut tukirahat.

Rata ei tule syöksemään valtiota tai kuntia ahdinkoon tai velkaloukkuun

Kuntien osuus rahoituksessa ja hankeyhtiössä on hankkeen kokoluokkaan verrattuna pieni. Esimerkiksi Vihti on pääomittanut hankeyhtiötä viime vuosina 3,74 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan kunnan investoinnit kouluihin, päiväkoteihin ja liikuntahalleihin ovat olleet noin kaksikymmenkertaiset. Rataa ei tulla rakentamaan kuntien rahoilla. Radan suurempia rahoittajia ovat valtio ja EU, mutta ylivoimaisesti suurin tulee olemaan rataa liikennöivä yhtiö/yhtiöt. Hankeyhtiö tulee ottamaan radan rakentamiseen lainaa, jota se sitten lyhentää radan käytöstä junayhtiöiltä perittävillä käyttömaksuilla. Tämän rahoitusmallin vuoksi koko rataa ei tulla rakentamaan, ellei ratayhtiö näe, että pystyy sen käytöstä perittävillä maksuilla tulevaisuudessa maksamaan. Rahoitus e siis tule syöksemään kuntia tai valtiota velkaloukkuun. 

Vihtiin, tulevan aseman läheisyyteen, on tulossa Microsoftin miljardien eurojen arvoinen investointi. Se tuo alueellemme jo suoraan satoja työpaikkoja. Muualla maailmassa vastaavanlaiset palvelinkeskusinvestoinnit ovat houkutelleet ympärilleen laajalle alueelle merkittävästi myös muita investointeja. Amerikkalaiset investoijat eivät ole laskeneet suunnitelmiaan radan varaan. Mutta suunnittelupalavereissa rata-asia on ollut säännöllisesti esillä. Heille ratahankkeen tulevaisuus näyttäytyy lähinnä kysymyksenä siitä, onko alueemme kehittyvää vai taantuvaa aluetta? Heille ei radan etenemisen tahti ole kohtalon kysymys, mutta se on, ovatko he laittamassa miljardinsa alueelle, jolla ei katsota rakentavasti tulevaisuuteen. Kehittyykö läntinen Uusimaa, onko tämä kolkka vetovoimainen osaavalle työvoimalle? Voivatko tulevat osaajat löytää täältä kotinsa ja onko meillä varaa ja varoja huolehtia alueemme palveluista ja viihtyvyydestä? Nämä ovat niitä kysymyksiä joita tänne investointeja harkitsevat miettivät, ja niihin meidän on vastattava. Ja investointeja meidän on saatava, jos ja kun haluamme turvata laajan Länsi-Uudenmaan alueen elinvoiman ja jo täällä asuvien palvelut.

Käsissämme on siis tilanne, suunnittelemmeko myös tulevaisuutta tähän hetkeen keskittymisen rinnalla?

Turun Tunnin juna -hankkeen liikkeellä pysyminen ei siis vaadi miljardeja valtion rahaa tulevalla vaalikaudella. Hanke pysyy liikkeessä kymmenillä miljoonilla, jotka eivät valtion tai hankkeen mittakaavassa ole investointeina valtavia. Mutta hengissä pysyminen vaatii etenkin sitä, että alueemme päättäjät uskaltavat puhua sen puolesta ja puolustaa tulevaisuutemme näköaloja. Olen sitoutunut edistämään hanketta, en itseni vaan alueemme tulevien sukupolvien tähden. Turun tunnin juna hanke on nimetty ”sadan vuoden investoinniksi”, sitä se todella on.

Helsingin asioista emme pysty päättämään

Helsinki haluaa rajoilleen tietullit ja hidastaa sisääntuloväyliään kaupunkibulevardeilla. Espoo suunnittelee I-tien varteen kymmenien tuhansien asukkaiden uusia asuntoalueita. Vaikka etätyö yleistyy, niin uhkanamme on omalla autolla pääkaupunkiseudulle taitettujen työ- ja asiointimatkojen merkittävä ajallinen pidentyminen ja kallistuminen. Tämä uhkakuva todella nakertaa alueemme vetovoimaa ja olosuhteitamme. Me tarvitsemme lisää työpaikkoja kehäteiden ulkopuolelle. Me tulemme tulevaisuudessa tarvitsemaan raiteita jakamaan henkilöliikennettä teiden rinnalle pääkaupunkiseudun suuntaan. Kun rataa sitten aletaan rakentamaan, rakentaminen on aloitettava osuudesta Espoo-Lohja ja jatkettava sitten talouden sallimassa tahdissa. 

Tämän takia vaalimainoksissani lukee, kyllä Turun tunnin junalle

Voi olla, etten koskaan pääse nousemaan Helsingin junaan Vihdin asemalta. Mutta sen puolesta kamppailen, ettemme ole se sukupolvi joka joutuu selittelemään lapsillemme, että antauduimme alueemme kehittämisen edessä.

Kävin eilen pitkän ja hyvän keskustelun huolestuneen rouvan kanssa Pusulan Salen edessä. Hän oli huolissaan ratahankkeen vievän valtion ja kuntien rahat kankkulan kaivoon. Kerroin hankkeen suunnitelmista, laajemmasta merkityksestä ja mitä ilmeisimmin onnistuin faktoilla vähentämään tilanteeseen liittyvää huolta. Viereisen Nesteen kahvipöydässä kysyin paikalliselta nuorelta yrittäjältä, ”vastustaako kaikki täällä ratahanketta”? Hän vastasi yksiselitteisesti. ”Mitä hullua? Toive radastahan on ainoa asia, joka täällä asuntojen hintojen laskua nyt jarruttaa”.

Nuo kaksi keskustelua kuvaavat hyvin tilannettamme, joka kiinnostaa Amerikassa saakka. Nähdäänkö alueemme kehittyvänä vai taantuvana? Aikataulu ei radassa ole se oleellisin, siitä voidaan tarvittaessa joustaa. Mutta tulevaisuuden näköalasta, alueemme kehittymisen tavoitteesta, siitä en ole valmis joustamaan. Teen kaikkeni alueemme toimivuuden, elinvoiman, palveluiden ja asukkaiden puolesta. Tämä lupaus sisältää niin teiden ja julkisen liikenteen laittamisen kuntoon kuin myös sen, ettei Turun tunnin juna -hanketta kuopata.

Yksityisteiden avustusjärjestelmää tulee parantaa

Tiistai 27.9.2022 - Eerikki Viljanen

Valtuustoaloite yksityisteiden avustusjärjestelmän parantamiseksi Vihdissä

Vihdin Kunnan kokoustallenne. 

Laajassa Vihdin kunnassa yksityistiet muodostavat kuntamme viihtyvyyden ja elinvoiman kannalta keskeisen verkoston, Vihdin hiussuoniston. Yksityistiet ovat teitä, joille on joko kunnan tai maanmittauslaitoksen pitämässä toimituksessa annettu tieoikeuksia. Yksityistien tienpidosta vastaavat tieoikeuden saaneiden kiinteistöjen omistajat eli tieosakkaat.

Yksityistielain 84§:n mukaan ”kunta päättää sen varoista yksityistien tienpitoon myönnettävistä avustuksista, avustuksen ehdoista ja käytön valvonnasta”. Vihdin kunta myöntää vuosittain yksityisteille kunnossapitoavustusta ja perusparannusavustusta määrärahojensa puitteissa. Kunnossapitoavustuksesta päättää elinvoimalautakunta. Perusparannusavustuksista tehdään päätökset hallintosäännön mukaisesti viranomaispäätöksin.

Kunnossapitoavustuksiin on Vihdissä jo useamman vuoden ajan varattu kunnan talousarvioon 120 000 euroa ja perusparannusavustuksiin 25 000 euroa. Kunnossapitoavustusta on vuosittain hakenut noin 130-150 tiekuntaa ja saanut 115-130 tiekuntaa. Kunnan myöntämät avustukset ovat kattaneet suoritettujen kunnossapitotoimien kustannuksista 10-20 prosenttia.

Vuonna 2021 kunnossapitoavustusta hakeneiden tiekuntien kunnossapitokustannusten yhteenlaskettu summa edellisellä tilikaudella oli 734 649,51 euroa ja kunnossapidettävän tien yhteispituus noin 324 kilometriä. Avustusprosentiksi muodostui 16,385 prosenttia. Perusparannusavustusten myöntäminen on aina tapauskohtaista, avustusprosentti ei ole noussut korkealle.

Vihdin kunnan kannalta yksityistiet ja niiden käytettävyys ovat elinehto. Kunnan kannalta erikoisasemassa ovat yksityistiet, joilla on merkittävää läpiajoliikennettä. Niitä käyttävät valtaosaltaan muut kuin kyseisten teiden tieosakkaat, mutta tieosakkaat vastaavat niiden ylläpidosta ja maksavat yli 80 prosenttia kustannuksista. Tilanne on tieosakkaiden ja teiden kunnossapidon kannalta kestämätön.

Tilanteen korjaamiseksi me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vihdin kunta uudistaa yksityisteiden kunnossapitoon ja korjaukseen myöntämiensä avustusten ehdot sekä korottaa oleellisesti avustustasoa. Avustusehtoihin tulisi sisällyttää teiden luokittelumalli, jossa huomioitaisiin niin tien varrella sijaitsevien kiinteistöjen määrä ja käyttötarkoitus kuin etenkin muiden kuin tieosakkaiden suorittama ns. läpiajoliikenteen määrä. Hyviä esimerkkejä/malleja teiden luokittelusta ja avustusjärjestelmän osumatarkkuuden parantamisesta löytyy esimerkiksi Kirkkonummen kunnalta tai Kouvolan kaupungilta.

 

Vihdissä 26.9.2022

 

Eerikki Viljanen

Keskustan valtuustoryhmä

Vastavirtaan nousee lohi

Sunnuntai 16.10.2016

Viime viikko alkoi mukavissa merkeissä. Olin ministeri Kimmo Tiilikaisen kanssa Billnäsin hienossa kulttuurimaisemissa. Kalatiehankkeen järjestämässä tilaisuudessa ministeri ilmoitti, että valtio osallistuu Karjaanjoen vaelluskalakantojen elvyttämiseen. Ensimmäisessä vaiheessa valtio rahoittaa Åminneforsin ja Billnäsin kalateiden rakentamista.

Lue lisää »