Kysymyksiä Vihdin taloudesta

Voisiko ajatella, että Vihti ottaisi velkaa sijoittamista varten?

Vihdin kunta saa velkaa edullisesti, mutta en silti kannata kunnan sijoitustoiminnan laajentamista pörssiosakkeisiin velkarahalla.  Kunnan kannattaa keskittyä ensisijaisesti perustehtäviinsä, hyvinvointipalveluiden turvaamiseen sekä veropohjansa vahvistamiseen palveluiden rahoittamiseksi. Osana veropohjan vahvistamista Vihdin pitää sijoittaa olosuhteiden parantamiseen niin nykyisille kuin tuleville kuntalaisille ja yrityksille. Etenkin sopivan tonttivarannon aikaansaamiseksi kunnan kannattaa ottaa velkaa markkinahintaista maanhankintaa varten.

 

Voisiko ajatella, että Vihti voisi sijoituksilla saada tulevina vuosina lisää tuloja?

Sijoittamalla markkinahintaiseen maanhankintaan, kaavoitukseen ja markkinointiin meidän on mahdollisuus saada kasvua niin kuntalaisten, yrittäjien kuin työpaikkojen määrään sekä kunnan elinvoimaan ja verotuloihinkin.

 

Vihdin talouden tasapainotuskeskustelussa on puhuttu paljon säästöistä, menojen pienentämisestä. Vähemmän on puhuttu tulojen kasvattamisesta. Mitkä ovat keinoja, mahdollisen sijoittamisen lisäksi, joilla Vihti voisi lisätä pysyvästi tuloja? Esimerkiksi yhteisöverotuotto on pysynyt paikallaan pian 20 vuoden ajan.

Kunnalle laaditaan parhaillaan uutta elinkeinostrategiaa laajalla yhteistyöllä sidosryhmien kanssa. Kunnan elinkeinopolitiikkaan pitää saada uutta puhtia, jotta halumme parantaa nykyisien yritystemme olosuhteita saadaan muutettua teoiksi ja jotta Vihti on yhä kiinnostavampi sijoittumispaikka myös uusille yrityksille.

 

Onko olemassa rajoitteita, jotka estävät tulopuolen kehittämistä lainsäädännön lisäksi?

Vaikka Vihti saa velkaa nyt hyvin edullisesti, sitä ei pidä missään nimessä ottaa kevyin perustein. Etenkin investointeja pitää nyt arvioida erittäin perusteellisesti, millaiset ovat investointikustannukset ja miten toteutunut investointi vaikuttaa kunnan käyttötalouskustannuksiin sekä rahoitusasemaan. Kasvavan kunnan pitää investoida, mutta samalla pitää muistaa, että kunnan ja kuntalaisten tarpeet ovat "äärettömiä". Palveluita parantavia investointikohteita on tarjolla aina enemmän kuin mitä kunnalla on mahdollisuus niitä tehdä. Päättäjien pitääkin ymmärtää, että kunnan kaikki investoinnit eivät ole samalla viivalla. Kärjistäen voi sanoa, että sillä todellakin on merkitystä, kasvattaako investointi kunnan käyttötalousmenoja vai tuoko se verotuloja. Myös investointien aikahorisontti on syytä pitää mielessä ja yrittää ennakoida niitä muutoksia sen 15-30 vuoden aikana, kun investoinnista syntynyttä velkaa maksetaan rahoittajille.