Ruuantuotannon rahoituksen turvaaminen tulevaisuudessa

Perjantai 17.5.2024

Eilen eduskunnan kyselytunnilla Keskustan pääaiheena oli maatalous ja sen rahoituksen turvaaminen. Puheenvuoron voi kuunnella ylläolevalta videolta tai lukea alta.

Esittämäni kysymys:

Arvoisa puhemies!

Vihdoin koittanut hyvä kevätsää on tarkoittanut pitkiä työpäiviä ja -öitä meille suomalaisen ruuan tuottajille.

Maanviljelyyn liittyy aina epävarmuustekijöitä, luonnonvoimiin emme voi vaikuttaa. Mutta onneksi voimme vaikuttaa siihen, millä säännöillä Suomessa ruokaa tuotetaan ja kuinka paljon huoltovarmuuttamme turvaavaa tuotantoa tuetaan.

Juuri nyt käsillä on tärkeä vaikuttamisen aika, kun ensi kuussa valitsemme uusia EU-päättäjiä ja sen jälkeen alkavat neuvottelut EU:n tulevasta rahankäytöstä.

Pääministeri Orpo on luvannut hallituksensa tekevän aikaisempia hallituksia vaikuttavampaa ja tuloksekkaampaa EU-vaikuttamista. Siksi kysynkin nyt pääministeriltä: lupaatteko, että tulevissa neuvotteluissa Suomi saa varmistettua suomalaiselle ruuantuotannolle tulevalle kaudelle vähintäänkin nykyisen tasoiset EU-tuet?

Petteri Orpon vastaus:

Arvoisa puhemies!

Erittäin tärkeä kysymys. Suomalainen ruoka on hieno tuote, ja me tarvitsemme sitä oman huoltovarmuutemme takia, mutta meidän täytyy huolehtia myöskin siitä, että meillä on mahdollisuus saada hienoa, turvallista, kestävästi tuotettua suomalaista ruokaa ihmisten pöytiin.

Me tullaan tekemään kaikkemme, että EU:n strategiseen agendaan saadaan oikeat kirjaukset, joilla saadaan luotua pohjaa ruuantuotannolle Suomessa — kannattavalle ruuantuotannolle — ja sen jälkeen samaan aikaan alkaa vaikuttamistyö seuraavaan, vuonna 27 alkavaan ohjelmakauteen, jotta pystytään taas maksimoimaan saanto suomalaiselle ruuantuotannolle ja sitä kautta luomaan se perusta sille, että koko Suomessa voidaan ruokaa tuottaa ja että se on kannattavaa.

Totta kai tarvitaan paljon muita toimenpiteitä, jotka ovat EU:n käsissä, kun kerran yhteinen maatalouspolitiikka on. Niistä voisin nostaa nyt tässä vaiheessa esille esimerkiksi turhan byrokratian purun, joka monesti vaikeuttaa, haittaa sitä kannattavaa ruuantuotantoa.

Hallituksen veropäätökset iskevät kipeästi autoilevan omakotiasujan talouteen

Perjantai 13.10.2023 - Eerikki Viljanen

Puheeni eduskunnassa 12.10.2023

Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi on puhuttu paljon valtion menoista ja tulonsiirroista, valtion tulopuoli on jäänyt huomattavasti pienemmälle huomiolle. Niissä puheenvuoroissa, joissa on puhuttu valtion tuloista, pääroolissa ovat olleet henkilöiden tuloverot. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet hallituksen todella merkittävät esitykset verotuksen kiristämiseksi.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on nyt kiristämässä merkittävästi kiinteistöstä maksettavaa veroa nostamalla tonttien maapohjasta maksettavan kiinteistöveron alarajaa huomattavasti korkeammalle tasolle kuin millä se esimerkiksi valtaosassa Uudenmaan kunnista nyt on. Tämä valtiovarainministeriön ajama hallituksen ja hallituspuolueiden kannattama lakiesitys nostaa tavallisen uusmaalaisen pientaloasujan veroja jopa sadoilla euroilla vuodessa.

Tämän budjettiesityksen osalta olen erityisen huolissani hallituksen esityksen yhteisvaikutuksista omaa autoaan työmatkoihinsa käyttävälle omakotitalossa asuvalle uusmaalaiselle. Esimerkiksi Uudenmaan kehyskunnista pääkaupunkiseudulle töissä kulkeville on näillä hallituksen esityksillä tulossa merkittävä verotuksen kiristys. Hallituksen esitys autoilun ja työmatkavähennyksen leikkaamisesta maksaa jopa satoja euroja vuodessa työmatkansa autolla tekeville, eikä muutaman sentin lasku bensaveroon tätä kompensoi alkuunkaan, meillä kun ei edes ole mitään takeita siitä, tuleeko tämä muutaman sentin bensaveron alennus näkymään ollenkaan edes pumppuhinnoissa. Mutta tuloverotuksen kautta tehtävä työmatkavähennyksen heikennys tulee varmasti näkymään kaikkien heidän kukkarossa, jotka joutuvat omaa autoa merkittävissä määrin työmatkoihinsa käyttämään. Yhtä varmaa on se, että uusmaalaisten lompakkoon tulee tekemään loven myös kiinteistöverotuksen kiristyminen, johon siis useimmat Uudenmaan kunnat ovat pakotettuja hallituksen tekemän alarajan noston vuoksi. Esimerkiksi kotikunnassani Vihdissä hallituksen lähettämä lisälasku on monille pientaloasujille parisataa euroa vuodessa, naapurikunnassa Lohjallakin toistasataa. Nyt esitettyjen veronkiristysten yhteisvaikutus on siis merkittävä. Kiinteistöveron kiristyksen ja autoilun kustannusten nostamisen yhteisvaikutus on satoja euroja vuodessa. Eihän tällaisesta ennen vaaleja ollut mitään puhetta.

Arvoisa rouva puhemies! Aika vähän täällä salissa on tähän mennessä puhuttu tästä asumisen kustannusten nostamisesta kiinteistöveron kautta. Väistämättä tuleekin mieleen, että hallituksen talousneuvotteluissa kukaan ei ole seurannut eri puolilta tulevien ehdotusten kokonaisvaikutusta tavalliseen ihmiseen, ahkeraan työssäkäyvään kansalaiseen. Vahinko on luontevin selitys sille, että etenkin autoa tarvitsevalle pientaloasujalle kasataan nyt tuhteja lisälaskuja tämän hallituksen taholta, joka puheissaan on linjannut palkitsevansa ahkeruudesta ja arvostavansa omakotiasumista.

Arvoisa rouva puhemies! Näitä veronkiristyksiä, joita edellä luettelin, ei korvata hallituksen ajamalla palkkaverotuksen kevennyksellä, tai no, korvataan nämä leikkaukset hyvin tienaaville, suurituloisille, koska palkkaverojen kevennykset ovat niin euromääräisesti kuin prosentuaalisesti suurimmat yli 14 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilla — ministerin tuloluokassa tuo veronalennus on noin 1 400 euroa vuodessa.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen talousarvioesityksessä on paljon hyviäkin asioita, mutta linjaa, jolla parhaiten tienaavat saavat ison veroalen ja autoilevalle keskituloiselle pientaloasujalle lankeaa tuntuva verotuksen kiristys, on erittäin vaikea hyväksyä.

Miten kotimaisen ruuan ja kotimaisen energian saatavuus turvataan nyt ja tulevaisuudessa?

Keskiviikko 21.6.2023

Tänään pidetyssä täysistunnossa käytin puheenvuoron hallitusohjelmaan liittyen. 

"Arvoisa puhemies! Kuluttajia ja ruuantuottajia kiinnostaa, miten kotimaisen ruuan ja kotimaisen energian saatavuus turvataan nyt ja tulevaisuudessa. Nämä asiat koskettavat meitä jokaista joka päivä. Kyse on huoltovarmuudesta ja myös turvallisuudesta. Ruuasta, metsätaloudesta ja energiasta on hallitusohjelman teksteissä monia hyviä kirjauksia. Ne ovat rohkaisevia — eivät puutu kuin yksityiskohdat ja eurot. Kauniiden sanojen on muututtava pian euroiksi. Muuten maamme huoltovarmuus romuttuu tällä vaalikaudella.

Toivon voimia ja onnittelen vastavalittua maa- ja metsätalousministeriä Essayahia. Toivon, että saatte työllenne koko hallituksen tuen, kaikkien puolueiden tuen, että ohjelman kirjaukset muuttuvat euroiksi ja toteuttamiskelpoisiksi toimenpiteiksi.

Arvoisat hallituspuolueet, annoitte maaseudulle, maaseudun ihmisille ja elinkeinoille, paljon lupauksia. Nyt on tekojen aika, ja niillä on kiire."

Tarvitsemme kestävää kasvua elintarvike- ja maatalousalalle

Keskiviikko 24.11.2021 - Eerikki Viljanen

MTK:n valtuuskunta 24.11.2021, avaussanat

 

Arvoisa valtuuskunta

Onko tämä maailma tullut hulluksi? Onko maailma tullut hulluksi?

Tätä huomaan kysyväni itseltäni yhä useammin, kun olen medioiden äärellä. Viime joulun alla YLE-oppimisen sivustolla opetettiin, että puillakin on tunteet, ja että tuoreesta joulukuusesta tuleva tuoksu on itseasiassa sen hätähuuto lajitovereille, koska joulukuusi pelkää kuolevansa. Alkuvuodesta kotieläintuottajia rinnastettiin keskitysleirin vartijoihin ja hiljattain törmäsin keskusteluihin, joissa oltiin täysin vakuuttuneita, että lapsenlapsemme tulevat pitämään nykyistä lihansyöntiä samankaltaisena lukuna ihmiskunnan historiassa, kuin natsisaksaa tai Rooman valtakunnan orjakauppaa.

Kun vielä valtamedioista tursuaa ilmoille varmoja tulevaisuudenkuvia, joissa kysellään, voiko metsää edes omistaa kukaan, liha kasvatetaan laboratorioissa, maitoa saadaan vain kaurasta, vaikka peltoja viljelläänkin lähinnä monimuotoisuuden ja hiilen sidonnan vuoksi.

Kaikesta tästä olo on helposti yhtä hämmentynyt kuin avaruustieteilijällä YLE:n keskusteluohjelmassa.

Lue lisää »

Talouspäätökset edellyttävät läpinäkyvää valmistelua

Maanantai 15.2.2021 - Eerikki Viljanen

Valtuustopuhe Vihdin taloustilanteesta 15.2.2021

Arvoisa valtuusto, media ja muut seuraajat

 

Valtuustossa on käytetty hyviä puheenvuoroja siitä, miten meidän tulisi käyttää ne ennustetut varat, jotka todennäköisesti varmistuvat tilinpäätöksen valmistuessa. Ja olen kyllä varma, että viime vuodelta todennäköisesti  kirjattava ylijäämä kyllä saadaan käytettyä kuntalaisten hyväksi – kohteita ja tarpeita on varmasti enemmän kuin tätä ylijäämää.

Tämän yksittäisen, vaikkakin suuren, raha-erän käytön sijaan meidän tulisi keskustella ja olla huolissamme enemmän siitä, miten turvaamme palveluidemme rahoituksen niin tänä vuonna kuin tulevina vuosinakin. Etenkin kun tälle tai tuleville vuosille ei ole tiedossa sellaisia ”lottopotteja”, jolta viime vuodelle valtiolta kunnille myönnetyt  ylimääräiset valtionosuudet ja koronatuet nyt yhä enemmän kuntatalouden kannalta näyttävät.  

Ymmärrän, että kuntalaiset ja kunnan työntekijät ovat ihmeissään tästä yht'äkkiä kunnan talouteen tupsahtaneesta ylijäämästä. Tämä ihmetys on todellakin perusteltua, koska vielä viime vuoden elokuulla kunnan taloudellisen tuloksen ennusteltiin olevan lähes 20 miljoonaa euroa nyt arvioitua toteutumaa huonompi. Eli nyt ennustettujen ylijäämien sijaan, vielä alkusyksystä ennustettiin Vihdin tekevän todella merkittävästi alijäämäisen tilinpäätöksen vuodelta 2020.

Lue lisää »

Kysymyksiä Vihdin taloudesta

Perjantai 6.11.2020 - Eerikki Viljanen

Voisiko ajatella, että Vihti ottaisi velkaa sijoittamista varten?

Vihdin kunta saa velkaa edullisesti, mutta en silti kannata kunnan sijoitustoiminnan laajentamista pörssiosakkeisiin velkarahalla.  Kunnan kannattaa keskittyä ensisijaisesti perustehtäviinsä, hyvinvointipalveluiden turvaamiseen sekä veropohjansa vahvistamiseen palveluiden rahoittamiseksi. Osana veropohjan vahvistamista Vihdin pitää sijoittaa olosuhteiden parantamiseen niin nykyisille kuin tuleville kuntalaisille ja yrityksille. Etenkin sopivan tonttivarannon aikaansaamiseksi kunnan kannattaa ottaa velkaa markkinahintaista maanhankintaa varten.

Lue lisää »

Suullinen kysymys maatalouden kannattavuudesta

Perjantai 8.2.2019 klo 17.47

Lue lisää »

Kehysriihestä apuja maatilojen ahdinkoon

Torstai 12.4.2018 klo 11.20

Maatiloilla on heikon markkinatilanteen ja katovuoden johdosta erittäin vaikeat ajat käsillä. Siksi on hyvä, että hallitus osoittaa niukasta taloustilanteesta huolimatta lisärahoitusta luonnonhaitakorvaukseen. Siksi onkin syytä kiittää Sipilän hallitusta maatilojen ahdingon helpottamisesta. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän on nyt huolehdittava, että hallitus löytää muiden menokohtien säästöistä kuluvan vuoden aikana tarvittavat varat, jotta tukitaso voidaan pitää ensi vuonna tämän vuoden tasolla.

Lue lisää »

Budjettiriihen tuloksista

Torstai 31.8.2017 klo 16.01

Keskustakaksikko tyytyväinen budjettiriihen tuloksiin – elintarvikeketjun tasapainottaminen kuitenkin yhä vaatimuslistalla.

Keskustan kansanedustajat Pertti Hakanen ja Eerikki Viljanen ovat tyytyväisiä, että viljelijöiden tarpeet nousivat budjettiriihessä esille. Kansanedustajat vaativat viime viikolla kannanotossaan mm. viljelijöiden hyvinvointipanostusten jatkamista.

 ”Viime viikkoinen vaateemme Välitä Viljelijästä –projektin rahoituksen jatkamisesta täyttyi ja miljoonan rahoitus jatkuu. Lisäksi riihessä osoitettiin myös lomituksen sijaisapumaksujen huojennukseen miljoona euroa.”

 ”Nämä ovat erittäin tärkeitä panostuksia viljelijöiden jaksamisen tueksi. Keskustaministerit ovat tehneet hyvää työtä riihessä.”, he sanovat.

 

Lue lisää »

Puhe MTK - Uusimaan 100 -vuotisjuhlassa

Perjantai 4.8.2017

Arvoisa ministeri, hyvät juhlavieraat,

Minulla on ilo ja kunnia MTK-Uudenmaan puheenjohtajana lausua teidät tervetulleiksi juhlistamaan MTK-Uudenmaan sataa vuotta.

Kesäkuussa keskusliitto Keskusliitto jo juhlisti sataa vuottaan, ja oli erittäin luontevaa, että Keskusliiton ensimmäistä sataa vuotta juhlistettiin myös Uudellamaalla. Koska niin keskusjärjestö kuin tuottajaliitomme on perustettu Helsingissä ja uusmaalaisilla on ollut erittäin keskeinen rooli järjestömme eri vaiheissa.

Lue lisää »

Erinomainen sauma elintarvikeviennin edistämiseen

Perjantai 10.3.2017 klo 12.00

Suomen valtiolle tulee 70 miljoonan euron talousarvion ulkopuolinen tulo, kun meijeriyhtiö Valio joutuu maksamaan KHO:n määräämän seuraamusmaksun. Tämä tulo ei tule tyhjästä, vaan sen viime kädessä maksavat valiolaiset maidontuottajat alentuneina tuottajahintoina. Menetys on todella merkittävä kannattavuusongelmien kanssa kamppaileville tiloille, keskimäärin yli 11 000 euroa / valiolainen maitotila.

Ottamatta kantaa seuraamusmaksun oikeellisuuteen, olemme jyrkästi sitä mieltä, että tuo 70 miljoonaa euroa pitää käyttää suomalaisen maatalouden ja elintarviketuotannon edistämiseen. Selkeintä on kohdistaa tuo lisäpanostus ruuan viennin edistämiseen ja kilpailukyvyn kohentamiseen.

Lue lisää »

Vihdin kunnan talousarvio vuodelle 2017

Maanantai 7.11.2016

Vihdin kunnan taloudellinen tilanne ei ole hyvä, mutta onneksemme parempi kuin vuosi sitten tässä vastaavassa tilanteessa ennustimme. 

Toivomamme talouskasvu ei edelleenkään ole lähtenyt kunnolla käyntiin, vaikka työttömyyden kasvu näyttää onneksemme jo taittuneen.

Uskomme ja toivomme että aikaansaatu, historiallinen kilpailukykysopimus parantaisi suomalaisten yritysten kilpailukykyä - ja kysyntää, synnyttäisi investointeja ja auttaisi sitä kautta vahvistamaan maamme ja kuntamme työllisyyttä ja taloutta.

Lue lisää »

Vihdin yrittjäjuhlan juhlapuhe

Lauantai 1.10.2016

Hyvät yrittäjät, hyvät yrittäjäjuhlaan osallistujat, naiset ja miehet, 

Eduskunnan työhuoneen pöydällä odottaa Timo Mikkilän kirjoittama Työn tekijät -historiikki. Tuossa teoksessa kerrotaan yrittäjäliikkeen pitkästä taipaleesta vuosina 1898 – 2016. Kirjan mukana tulleessa saatekirjeessä todetaan, että [sitaatti] ”Yrittäjäliike on koko historiallisen olemassaolonsa ajan ollut yhteiskunnan rakentava muutosvoima. Liike on rakentanut tulevaisuutta pienteollisuudelle, kaupan alan yrittäjyydelle ja koko pk-sektorille.” 

Tämä saatekirjeen luonnehdinta ”yhteiskunnan rakentava muutosvoima” on erityisen ajankohtainen juuri näinä päivinä. Rakentava muutosvoima. Niin Suomessa kuin maailmalla on tänä päivän menossa melkoiset muutoksen tuulet. Nämä tuulet puhaltavat politiikassa, taloudessa ja näiden kautta arjessammekin. Epävarmuus on vallinnut, ja tulevaisuus sekä sen ennustaminen ovat olleet nyt erityisen sankan sumuverhon peitossa.

Juuri tällaisina aikoina on uskallettava tehdä päätöksiä, olla rohkea ja rakentaa tulevaisuutta. Me kaikki tiedämme, että heiluminen päättämättömyyden olotilassa vie enemmän voimavaroja kuin selkeä suunta. Esimerkiksi Brexitin mahdollisuudella spekuloitiin pitkin viime talvea ja kevättä. Markkinat olivat hermostuneita ja Euroopan unionikin tuntui pidättelevän henkeä. Kun päätös erosta sitten tuli, niin hetken hermoilun jälkeen tilanne vakaantui. Nyt tiedettiin, että Iso-Britannia haluaa erota EU:sta eikä spekuloinnille jäänyt enää tältä osin tilaa. Tilanne rauhoittui, kun päätös oli tehty.

Lue lisää »

Talouskasvu riippuvainen viennistä

Keskiviikko 7.9.2016

Oli kyse kunnasta tai eduskunnassta, politiikassa syksyn suurimman roolin nappaa yleensä neuvottelut seuraavan vuoden talousarviosta. Hallituksen esitys valtiontalousarvioksi väännetään perinteisesti elokuun lopulla hallituksen budjettiriihessä.  Varsinainen budjetin hiominen ja hyväksyminen tehdään sitten loppuvuoden aikana eduskunnassa.

Tämänkertaista hallituksen esitystä voi luonnehtia Suomi kuntoon –teemalla. Pääosassa ovat työllisyys ja yrittäjyys, keinot joilla edistettäisiin kasvua. Suomen talous on saatava nostettua kestävän kasvun ja nousevan työllisyyden tielle jotta pystymme turvaamaan myös julkisten palveluiden ja sosiaaliturvan rahoituksen. 

Lue lisää »

Kriisitukea viljelijöille

Perjantai 2.9.2016 klo 12.55

Olen tyytyväinen, että viljelijöiden tukalaan tilanteeseen on tulossa helpotusta. Hallituksen budjettiesityksen kriisipaketti ei markkinatilannetta muuta, mutta sillä pitää pystyä tukemaan ainakin suurimmissa vaikeuksissa olevia tiloja. Apu kohdentunee erityisesti hiljattain investoineille tiloille, jotka kärsivät eniten kansainvälisistä pakotteista ja ylipäänsä tuottajahintojen romahtamisesta.

Lue lisää »

Piristysruiske

Keskiviikko 4.5.2016

Talouden taantuma ja aikaisempi pääkaupunkiseudun ydintä suosinut politiikka on uhannut kuihduttaa alueemme elinvoimaa. Olemme kaivanneet jo pitkään Länsi-Uudellemaalle jonkinlaista piristysruisketta joka avaisi uusia mahdollisuuksia ja tulevaisuuden näköaloja. Tästä syystä olen erityisen tyytyväinen, että Turun ja Helsingin välinen ns. Tunnin juna hankkeen etenemisestä. Nyt uskon, että uusi raideyhteys syntyy, koska saimme ajettua hallituksen tulevien vuosien budjettikehykseen 40 miljoonaa radan suunnitteluun.

Vaikka ensimmäiseen junavuoroon uudella radalla on vielä matkaa, suunnittelun aloittaminen ja hankkeen saaminen mukaan EU:n Ten T- hankeverkostoon on vahva ja määrätietoinen viesti alueemme puolesta.

Lue lisää »

Maatalouspolitiikan "ilmaveivi"?

Keskiviikko 2.10.2013 - Eerikki Viljanen

Kokoomuksen europarlamentaarikko Sarvamaata hehkutetaan nyt suurena sankarina eilisen EU-parlamentin maatalousvaliokunnan päätöksen johdosta. Kyseinen päätös koskee Etelä-Suomen maatalouden kansallista tukea.

Tuki on tähän asti perusteltu liittymissopimuksen 141- artiklan pohjalta. Liittymissopimuksessa 141- artiklassa tuki määriteltiin liittymisestä johtuvien vakavien vaikeuksien kompensoimiseen tiloille. Jokainen 141- sopimus on tähän asti ollut määrä-aikainen ja jokaisen neuvottelukierroksen aluksi komissio on ilmoittanut että voimassa oleva 141- sopimus on viimeinen ja että seuraavaa ei tule.

Nyt Saravamaa sai EU-parlamentin maatalousvaliokunnassa läpi muotoilun jossa Etelä-Suomen kansallisessa maataloustuen maksuperusteissa ei viitata Suomen EU:öön liittymiseen tai siihen liittyviin vakaviin vaikeuksiin. Tältä osin uutisointi oli paikallaan ja sikäli perusteltavissa. Mutta uudessa pykälämuotoilussa on myös sitouduttu tukitasojen alenemiseen, eli sen perusteella/pohjalta mahdollisesti saavutettava sopimus tulevalla EU-rahoituskaudella maksettavista Etelä-Suomen maataloustuista tulee laskemaan tukitasoja ja siten suoraan viljelijöiden tuloja. Tämä Sarvamaan laillisuuspohjan uudistaminen ei ole vielä "maalissa", vaan se on vielä hyväksyttävä EU-parlamentin täysitunnossa (jossa se ilmeisesti tulee menemään läpi) sekä maatalousministereiden ministerineuvostossa. Eilen tämän laillisuuspohjauutisoinnin yhteydessä mainittiin että Etelä-Suomen tuet tulevat laskemaan 30 miljoonaa euroa. Tässä on hieman sotkettu kaksi eriasiaa. Sarvamaan "pykälässä" oli kyse tukien maksamisen mahdollistavan laillisuuspohjan aikaansaamisesta, ei suoraan tulevasta tukiratkaisusta. Etelä-Suomen tukitasojen lasku- ja 30 miljoonan leikkaus on otettu Suomen hallituksen kaavailemista neuvottelutavoitteista. Eli Sarvamaan asiassa ei euroista sovittu muuta, kuin sitoutuminen aleneviin tukitasoihin.

Seuraavan rahoituskauden ("141-sopimuksesta") hallitus neuvottelee edelleen komission kanssa, ja näissä neuvotteluissa määrittyy niin tukitasot kuin tukien rakennekin. Ja - 30 miljoonaa on arvio, joka on tehty siltä pohjalta mitä hallitus on lausunut tavoittelevansa tulevaksi "141- sopimukseksi". Nykyisen tiedon mukaan, Suomen hallitus tulee päättämään näistä neuvottelutavoitteistaan tämän viikon torstaina. Maaseudun tulevaisuudessa julkaistun jutun perusteella hallituksen neuvottelutavoite on ilmeisesti todella alhainen. Jos hallitus päättää neuvottelutavoitteensa siltä pohjalta mitä MMM Koskinen on julki tuonut, jo ennen neuvotteluita tiedämme että tukitasot tulevat laskemaan ja niiden rakenne tulee olemaan huomattavasti nykyistä huonompi.

Sarvamaan pykälä on siis vielä kesken, siinä on sitouduttu aleneviin tukitasoihin, eikä sillä ole varmistettu ainoatakaan euroa suomalaisille viljelijöille. Mutta hyvää on se, että Sarvamaa on yrittänyt / yrittää. Ja jos tämä pykälä läpäisee koko EU- mankelin, on se kiistämättä positiivinen signaali siitä että EU:ssa suomalaista maataloutta ymmärretään mutta kotimaan hallituksessa ei ymmärretä. Jatko on nyt kiinni Suomen hallituksesta. Eli nyt Euroopan parlamentissakin on ymmärretty ja hyväksytty se että suomalainen maatalous tarvitsee erityistä tukea luonnonolosuhteidensa perusteella. Hallituksella on nyt yksi lisäkeino käytettävissä hyvien neuvottelutulosten aikaansaamiseksi.

Nyt vaaditaan hallitukselta päättäväisyyttä ja täyttä sitoutumista jotta Etelä-Suomen tuet saadaan varmistettua tarvittavan tasoisina ja muotoisina. Hallitusta pitää vaatia asettamaan tarpeeksi kunnianhimoiset neuvottelutavoitteet ja taisteltava niiden puolesta. Näistä neuvotteluista ei saa tulla vaan valtiontalouden tasapainottamissirkus. Jos hallitus ei lähde vaatimaan tarpeeksi tukia, kyseiset neuvottelut ovat vain kulissi- jonka varjolla Koskinen tulee toteuttamaan valtiontalouden kehyslinjausten mukaisia säästötavoitteita. MTK:n puheenjohtaja ehti jo nimeämään Sarvamaan neuvottelut "maatalouspolitiikan ilmaveiviksi". Ymmärrän että asiat ja saavutukset voivat näyttää erilaiselta jos niitä katselee "sisältäpäin". Mutta etelä-suomalaisena maidontuottajana en näe mitään juhlimsen aihetta siitä että ainoa asia mikä nyt on varmaa, on se että meidän tuloja tullaan leikkaamaan taas- ja todella rajusti!

Suosi suomalaista - osta kotimaista

Perjantai 25.2.2011 - Eerikki Viljanen

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila vieraili Vihdissä. Ministeri kertoi laajalti politiikan ajankohtaisuuksista, erityishuomion saivat kuitenkin lähestyvien vaalien merkitys sekä luonnollisesti maa- ja metsätalouden asiat.
 
Aihepiirin asiat ovat minulle tuttuja, mutta yksi ministerin ”kärjistys” jäi erityisesti mieleeni. Anttila totesi, että meidän kaikkien pitää nyt alkaa ”saksalaisiksi”. Eli hän kehotti meitä kaikkia suosimaan suomalaista ja ostamaan kotimaista. Tällä hän ei tarkoittanut vain elintarvikkeita vaan kaikkea mahdollista, jossa valinta on tehtävissä suomalaisen ja ulkomaisen väliltä. Ministeri korosti, että varma tapa työpaikkojen syntymiseen ja vanhojen säilymiseen on käyttää euroistaan mahdollisimman suuri osa kotimaista raaka-ainetta ja työtä sisältäviin tuotteisiin.

Olen ministerin kanssa täysin samaa mieltä.

Kriisitunnelmia Vanhalta

Perjantai 1.1.2010 - Eerikki Viljanen

Vanha ylioppilastalo täyttyi eilen maatilojen kannattavuuskriisistä huolestuneista viljelijöistä. Jyrkästi kohonneiden tuotantokustannusten ja paikallaan polkevien tuottajahintojen epäsuhdan on arvioitu aiheuttavan tänä vuonna noin 40% laskun maatalouden yrittäjätuloon. Tuottajajärjestöjen järjestämässä tilaisuudessa ääneen pääsivät niin riviviljelijät kuin valtiovallan edustajatkin.
Tilaisuuden henki oli hyvä, ja tunnelma ehkä yllättävänkin rauhallinen. Vanhalla tuntuikin kysymyksessä olevan lähinnä se, mitä tilanteelle on tehtävissä.

Maa- ja metsätalousministeri Anttila kertoi kattavassa puheenvuorossaan mitä hallitus voi tehdä ja mitä on jo tehty. Ensi vuoden budjettiin sisältyviä ehdotuksia polttoöljyn energiaveron palautuksen korottamisesta sekä maatalouden siirtämisestä alempaan sähköveroluokkaan, pidettiin yleisön joukossa oikean suuntaisina, mutta riittämättöminä. Niin Anttila kuin tilaisuudessa puhunut pääministeri Vanhanenkin korostivat valtiovallan toimintamahdollisuuksien rajallisuutta kustannuskriisin ratkaisussa. "Valtiovallan tehtävänä on luoda edellytykset elinkeinon yrittäjyydelle ja hoitaa hyvin neuvottelut Euroopan Unionin kanssa maatalouspoliittisista kysymyksistä. Hallitus hyödyntää myös ne mahdollisuudet, joista meillä on kansallisesti mahdollisuus päättää, kuten verotus- ja lomituskysymykset. Hallitus ei kuitenkaan pysty suoraan vaikuttamaan markkinahintoihin ja tuotantokustannuksiin. Kannattavuuskriisistä selviäminen edellyttää kustannusten karsimista tuotantosuunnittain koko ketjun matkalla.  Tärkeintä on kuitenkin luoda pelisäännöt, joilla tuotantokustannusten nousu otetaan huomioon tuottajahinnoissa", ministeri Anttila totesi puheenvuorossaan.

Lähes kaikissa puheenvuoroissa nousi esille myös Suomen erittäin keskittynyt vähittäiskauppa ja elintarvikkeista syntyvän arvonlisän epätasapuolinen jakautumien elintarvikeketjussa. Ministerit kertoivat niistä hallituksen toimista, joilla on tarkoitus tiivistää elintarvikeketjun yhteistyötä ja saada siten yhteisvastuuta myös tulojen jakautumiseen ketjussa. Tilaisuudessa korostettiin myös sitä, että viljelijöiden tulee käyttää vahvasti omistajan ääntä omistamissaan elintarvikeyrityksissä. Esimerkkinä toimivasta omistajanohjauksesta mainittiin meijeriyhtiö Valio, joka on onnistunut viemään kustannusten nousua markkinahintoihin.
Ainakin tieto kulkee läpi elintarvikeketjun. Nimittäin tilaisuudessa haukuttu kauppa on tänään kertonut medioissa suunnittelevansa maidontuonnin aloittamista, vastavetona Valion "liian" korkeille hinnankorotuksille.