Ensitunnelmia edustajuudesta

Keskiviikko 7.10.2015

Olen aktiivisen viljelijäkodin kasvatti. Vanhempani luottamustehtävät kattoivat aikalailla kaikki uusmaalaisen maatilan sidosryhmät. Olenkin seurannut ja ollut eritavoin mukana yhteisten asioiden hoitamisessa polvenkorkusessta saakka. Omia luottamustehtäviäkin on siunaantunut jo yli 20 vuoden ajalta niin etujärjestöstä kuin politiikasta. Luottamustehtävien ja maatalouden ohessa olen työskennellyt eduskunnassa eri tehtävissä yli 10 vuoden ajan. Eli tieni nykyisiin toimiin on ollut pitkä mutta erittäin opettavainen.

Eduskuntatyön alkaessa tunnelma valittujen keskuudessa oli toki tyytyväinen mutta jännittynyt. Odotukset hallitusneuvotteluita kohtaan olivat korkealla, tunnelmaa tosin latisti tiedot taloustilanteen odotettuakin heikommasta tilasta.  Hallitustunnusteluissa puheenjohtaja Sipilä oli kuskin paikalla, ehkä siitäkin johtuen sain todella paljon yhteydenottoja hallituspohjaan liittyen. Omassakin lähipirissäni jokaisella tuntui olevan omat suosikkinsa hallituspuolueiksi. Suosikit oli minullakin, mutta pidin silti hallituksen ohjelmaa vähintäänkin yhtä tärkeänä kuin sen kokoonpanoa.

Pääsin tiiviisti mukaan hallitusohjelma neuvotteluihin. Jo neuvotteluihin lähdettäessä oli selvää, että talouden tasapainottaminen tulee olemaan ohjelman keskeisin kysymys. Teimme hartiavoimin töitä, että ohjelmassa ei keskitytä pelkästään säästöihin, vaan että talouden tasapainottamiseksi tultaisiin tekemään myös uusia satsauksia. Ohjelma on mielestäni olosuhteet huomioiden maaseudulle ja maaseutuelinkeinoille hyvä. Hallituksen ja hallituspuolueiden sitoutuminen esimerkiksi byrokratian karsimiseen, yrittäjyyden edistämiseen, maaseudulle rakentamisen helpottamiseen, alempiasteisen tieverkon kunnostamiseen sekä koko biotaloussektorin kehittämiseen ovat meille todella tärkeitä linjauksia.

Maa- ja metsätaloudestakin joudutaan tässä tilanteessa säästämään, sitä ei nyt pystytä väistämään. Mutta säästöissä on huomioitu aiempina vuosina tehdyt kovat leikkaukset sekä todella heikko kannattavuustilanteemme. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kun budjetissa maa- ja metsätalousministeriön rahoituksesta leikataan noin 3%, leikkaus ympäristöministeriöstä on yli 10% ja kehitysyhteistyövaroista yli 20%.

Maa- ja metsätalous on huomioitu myös siinä, että biotalous nähdään vihdoin Suomen tulevaisuuden tukijalkana eikä riippakivenä. Hallituksella on viisi kärkihanketta, joille on varattu erillinen rahoitus, vakaana pyrkimyksenä uuden työn ja toimeentulon luominen. Suurin rahoitus tullaan kohdistamaan biotalouden kärkihankkeelle, johon maa- ja metsätalouskin lukeutuu.

Vaikka elämme todella vaikeita aikoja, uskon että meillä on nyt mahdollisuudet meille elintärkeän suunnanmuutoksen aikaansaamiseen. Uusmaalainenkin maaseutu, sen elinkeinot ja ihmiset nähdään nyt mahdollisuutena koko Suomen kannalta. Rakentamisen ja yrittämisen edellytysten parantaminen maaseudullakin on nyt tavoitelistan kärjessä ja politiikalla pyritään vaikeuttamisen sijaan helpottamaan meidän elämäämme.

Työni on erittäin motivoiva, uusmaalaisen maaseudun palvelutehtävä. Kannustankin kaikkia teitä olemaan yhteydessä niin pienien kuin suurempienkin asioiden tiimoilta.

Kirjoitus MTK-Uusimaa julkaisussa lokakuussa 2015

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskuntatyö, hallitusohjelma

Mielikuvat ja todellisuus

Perjantai 13.3.2015 - Eerikki Viljanen

Vihreät lähtivät kovalla metelillä hallituksesta ja ovat jo nyt ehtineet oppositiossa vastustamaan lähes kaikkea sitä mitä hallituksessa olivat yli kolme vuotta kannattaneet. Puheenjohtaja Ville Niinistö on nyt esimerkiksi puhunut miltei kyllästymiseen asti bioenergian lisäämisen välttämättömyydestä. Ville on nyt tässä asiassa oikeilla linjoilla. Mutta hallitusohjelmaan Vihreät vaativat Villen johdolla turpeen veroon kovan korotuksen, joka romahdutti turpeen ja puuhakkeen yhteispolttoon perustuvien lämpölaitosten kannattavuuden.  Veronkorotus ja hiilidioksiditonnin alhainen päästökauppahinta ovat yhdessä johtaneet siihen, että lämpölaitokset ovat joutuneet taloudellisista syistä vaihtamaan turpeen ja puuhakkeen kivihiileen.

Eli Ville saarnaa nyt sitä kehitystä vastaan, joka on vihreiden hallitustaipaleen konkreettisin ”onnistuminen”. 

Vihreiden lähdettyä autuaammille populismikentille, pääministeri Stubb kertoi uusia ministereitä nimetessään koonneensa oikean ”vaalijoukkueen”. Yhdeksi joukkueen kärkipelaajaksi nostettiin ensimmäisen kauden kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen. Sanni aloittikin ministerinä räväkästi. Heti kun Keskusta oli julkaissut 101- ehdotusta turhan byrokratian purkamiseksi, Grahn julisti omat byrokratia-talkoonsa alkaneeksi. Tuloksia vielä tällä vaalikaudella oli iskulause, jota tässä yhteydessä toisteltiin.

Perjantaina ympäristöministeri Grahn-Laasonen oli kutsunut kaikkien eduskuntaryhmien edustajat vastaanottamaan tämän normityöryhmänsä esityksen.

Hämmästys oli paikalle kutsuttujen joukossa melkoinen, koska mitään esitystä ei kuitenkaan tullut, vaan ainoastaan kooste ministerin työryhmän kansalaisilta saamasta 400 ehdotuksesta. Tilanteen erikoisuutta korostaa sekin, että tähän määrään sisältyi Keskustan aiemmin julkaisemat ja ministerille lähettämät 101 ehdotusta.

 ”Tuloksia vielä tällä kaudella” oli typistynyt siihen, että ministeriön virkamiehet ovat tehneet alustavan arvion siitä, mitkä ehdotukset ovat mahdollisia ja mitkä mahdottomia toteuttaa.

Luovutuksesta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa ei selvinnyt, mitä itse työryhmä on tehnyt. Kaikista topakan ympäristöministerin kovista julkisista linjauksista jäi loppuviimein käteen vain ministerin yhteenvetona, että ”tästä voi sitten seuraava hallitus lähteä liikkeelle”.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskunta, energiapolitiikka, byrokratia

Perussuomalaiset - poissa?

Maanantai 9.3.2015 - Eerikki Viljanen

Eduskunta äänesti tänään laista, jolla heikennetään uusiutuvilla energialähteillä, kuten hakkeella tuotetun sähkön tuotantotukea. Nykytilannetta muutetaan siltä osin, että energiapuun täyttä tukea rajataan niin, että monissa tilanteissa se on vain puolet nykyisestä. On täysin selvää, että tämä muutos tulee vähentämään uusiutuvien energialähteiden käytön mahdollisuuksia.

Keskustalaiset olivat koko ajan tätä heikennystä vastaan. Keskustalaiset esittivät koko asian hylkäämistä. Keskustan linjoilla valiokuntakäsittelyssä olivat myös perussuomalaiset  sekä useat yksittäiset hallituspuolueiden kansanedustajat.

Kun tämä kotimaista energiakäyttöä koskeva esitys sitten tuli eduskunnan suuren salin ratkaistavaksi, hallituspuolueiden rivit oli ”ammuttu suoriksi" ennen äänestystä. Vain  yksi edustaja hallitusrintamasta äänesti lakia vastaan. Hallituspuolueiden toiminta ei oikeastaan ollut yllätys, mutta perussuomalaisten oli. Perussuomalaisia oli äänestyksessä poissa peräti kahdeksan.  Jos heistä edes osa olisi ollut paikalla, tämä huono lakiesitys oli hylätty.

Eduskunta siis äänesti uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta. Hallituksen huono esitys voitti äänin 87 – 81. Poissa äänestyksestä oli kaikkiaan 31 edustajaa.

Tämä Keskustan vastustuksesta huomatta hyväksytty laki kasvattaa metsien käyttöön liittyvää byrokratiaa, tekee energiapolitiikastamme entistäkin vaikeammin ennustettavaa ja ajaa taloudellisella pakolla energialaitoksia vaihtamaan kotimaiset polttoaineet ulkomaiseen kivihiileen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskunta, energiapolitiikka