Vesirokkorokotus

Maanantai 13.3.2017 klo 17.07

Tänään annettiin uusi asetus rokotuksista. Siinä säädetään yhtenä uutena asiana vesirokkorokotuksen ottamisesta kansalliseen rokotusohjelmaan. Olen hyvin tyytyväinen tästä päätöksestä. Teimme vajaa vuosi sitten yhdessä kansanedustaja Outi Mäkelän kanssa asiasta toimenpidealoitteen.

Lue lisää »

Vesirokkorokotus osaksi rokotusohjelmaa

Perjantai 22.4.2016

Ensitunnelmia edustajuudesta

Keskiviikko 7.10.2015

Olen aktiivisen viljelijäkodin kasvatti. Vanhempani luottamustehtävät kattoivat aikalailla kaikki uusmaalaisen maatilan sidosryhmät. Olenkin seurannut ja ollut eritavoin mukana yhteisten asioiden hoitamisessa polvenkorkusessta saakka. Omia luottamustehtäviäkin on siunaantunut jo yli 20 vuoden ajalta niin etujärjestöstä kuin politiikasta. Luottamustehtävien ja maatalouden ohessa olen työskennellyt eduskunnassa eri tehtävissä yli 10 vuoden ajan. Eli tieni nykyisiin toimiin on ollut pitkä mutta erittäin opettavainen.

Eduskuntatyön alkaessa tunnelma valittujen keskuudessa oli toki tyytyväinen mutta jännittynyt. Odotukset hallitusneuvotteluita kohtaan olivat korkealla, tunnelmaa tosin latisti tiedot taloustilanteen odotettuakin heikommasta tilasta.  Hallitustunnusteluissa puheenjohtaja Sipilä oli kuskin paikalla, ehkä siitäkin johtuen sain todella paljon yhteydenottoja hallituspohjaan liittyen. Omassakin lähipirissäni jokaisella tuntui olevan omat suosikkinsa hallituspuolueiksi. Suosikit oli minullakin, mutta pidin silti hallituksen ohjelmaa vähintäänkin yhtä tärkeänä kuin sen kokoonpanoa.

Pääsin tiiviisti mukaan hallitusohjelma neuvotteluihin. Jo neuvotteluihin lähdettäessä oli selvää, että talouden tasapainottaminen tulee olemaan ohjelman keskeisin kysymys. Teimme hartiavoimin töitä, että ohjelmassa ei keskitytä pelkästään säästöihin, vaan että talouden tasapainottamiseksi tultaisiin tekemään myös uusia satsauksia. Ohjelma on mielestäni olosuhteet huomioiden maaseudulle ja maaseutuelinkeinoille hyvä. Hallituksen ja hallituspuolueiden sitoutuminen esimerkiksi byrokratian karsimiseen, yrittäjyyden edistämiseen, maaseudulle rakentamisen helpottamiseen, alempiasteisen tieverkon kunnostamiseen sekä koko biotaloussektorin kehittämiseen ovat meille todella tärkeitä linjauksia.

Maa- ja metsätaloudestakin joudutaan tässä tilanteessa säästämään, sitä ei nyt pystytä väistämään. Mutta säästöissä on huomioitu aiempina vuosina tehdyt kovat leikkaukset sekä todella heikko kannattavuustilanteemme. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kun budjetissa maa- ja metsätalousministeriön rahoituksesta leikataan noin 3%, leikkaus ympäristöministeriöstä on yli 10% ja kehitysyhteistyövaroista yli 20%.

Maa- ja metsätalous on huomioitu myös siinä, että biotalous nähdään vihdoin Suomen tulevaisuuden tukijalkana eikä riippakivenä. Hallituksella on viisi kärkihanketta, joille on varattu erillinen rahoitus, vakaana pyrkimyksenä uuden työn ja toimeentulon luominen. Suurin rahoitus tullaan kohdistamaan biotalouden kärkihankkeelle, johon maa- ja metsätalouskin lukeutuu.

Vaikka elämme todella vaikeita aikoja, uskon että meillä on nyt mahdollisuudet meille elintärkeän suunnanmuutoksen aikaansaamiseen. Uusmaalainenkin maaseutu, sen elinkeinot ja ihmiset nähdään nyt mahdollisuutena koko Suomen kannalta. Rakentamisen ja yrittämisen edellytysten parantaminen maaseudullakin on nyt tavoitelistan kärjessä ja politiikalla pyritään vaikeuttamisen sijaan helpottamaan meidän elämäämme.

Työni on erittäin motivoiva, uusmaalaisen maaseudun palvelutehtävä. Kannustankin kaikkia teitä olemaan yhteydessä niin pienien kuin suurempienkin asioiden tiimoilta.

Kirjoitus MTK-Uusimaa julkaisussa lokakuussa 2015

Lue lisää »

Kynnyskysymys

Lauantai 5.3.2011 - Eerikki Viljanen

Kynnyskysymys           

Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi linjasi tänään Keskustan vaalikampanjan avajaisissa, että meillä on vaaleissa ja mahdollisissa hallitusneuvotteluissa kynnyskysymys, josta ei tingitä. ”Keskusta torjuu ehdottomasti perusturvan ja lapsiperheiden etuuksien leikkaukset”. Olen tästä ehdottomasti samalla linjalla, suomalaisten perusturvaa ei pidä heikentää ja lapsiperheiden asema on turvattava.

Näin vaalien alla moni kuitenkin kysyy mitä me sitten saamme lisää? Valmistelen parhaillaan omaa vaaliohjelmaani, jossa lisäyksiäkin lupaan. Mutta menolisäysten pitää tässä valtiontaloudellisessa tilanteessa olla maltillisia, tai sellaisia jotka säästävät tai tuottavat toisaalla.

Valtiontalouden tasapainottamiseksi tuleva hallitus nimittäin joutuu hallituspohjasta riippumatta miettimään ankarasti myös mahdollisia säästökohteita. Juuri tästä syystä Keskustan linjaus on merkittävä. Keskustaa äänestämällä voi varmistaa ettei ainakaan perusturvasta tai lapsiperheiltä leikata.

Toinen huomion arvoinen seikka on se, että perusturvaa ja lapsiperheitä koskevia etuja ja tukia on korotettu huomattavasti Keskustan hallituskauden aikana.  Perheisiin, lapsiin ja perusturvaan liittyvät pienimmät tuet on nyt sidottu indeksiin opintoraha pois lukien. Tämä tarkoittaa sitä, ettei etuuksien ostovoima enää heikkene vaikka hinnat nousisivatkin. Uudistus on todella merkittävä. Kun tähän vielä lisää sen, että opintorahankin sitominen indeksiin on nyt Keskustan vaaliohjelmassa, tilanteen voi sanoa olevan vähintään hyvä.  

Miten Keskustan vaatimus sitten otettiin vastaan? Kokoomus tyrmäsi, Persuilla ei ole kantaa koko asiaan ja demarit yrittivät ”laittaa paremmaksi”. Demareiden vastaus oli ”koko perusturvaan 100 euroa lisää”. Tavoite on epäilemättä hyvä, mutta vähintäänkin epämääräinen ja mahdoton toteuttaa.

Miksi näin? Perusturva kattaa kaikki mahdolliset etuudet mitä Suomessa on. Tämän turvan piiriin kuuluvien valtiollisten eläkkeiden korottaminen maksaa noin 8 miljoonaa per euron korotus. Eli pelkästään eläkkeiden korottaminen satasella maksaisi valtiolle 800 miljoonaa. Mitä sitten 100 euroa koko perusturvaan maksaisi? Sitä ei ole Suomessa vielä kukaan pystynyt laskemaan, edes demarit eivät kerro sille ”hintalappua”. Ainoa tiedetty asia on se, että summa olisi vähintäänkin useita miljardeja. Miljardien lupaus tilanteessa, jossa miljoonatkin on tiukassa.

Kysyä siis sopii. Äänestääkö varmaa lupausta, vai perusteetonta unelmaa?