Ensitunnelmia edustajuudesta

Keskiviikko 7.10.2015

Olen aktiivisen viljelijäkodin kasvatti. Vanhempani luottamustehtävät kattoivat aikalailla kaikki uusmaalaisen maatilan sidosryhmät. Olenkin seurannut ja ollut eritavoin mukana yhteisten asioiden hoitamisessa polvenkorkusessta saakka. Omia luottamustehtäviäkin on siunaantunut jo yli 20 vuoden ajalta niin etujärjestöstä kuin politiikasta. Luottamustehtävien ja maatalouden ohessa olen työskennellyt eduskunnassa eri tehtävissä yli 10 vuoden ajan. Eli tieni nykyisiin toimiin on ollut pitkä mutta erittäin opettavainen.

Eduskuntatyön alkaessa tunnelma valittujen keskuudessa oli toki tyytyväinen mutta jännittynyt. Odotukset hallitusneuvotteluita kohtaan olivat korkealla, tunnelmaa tosin latisti tiedot taloustilanteen odotettuakin heikommasta tilasta.  Hallitustunnusteluissa puheenjohtaja Sipilä oli kuskin paikalla, ehkä siitäkin johtuen sain todella paljon yhteydenottoja hallituspohjaan liittyen. Omassakin lähipirissäni jokaisella tuntui olevan omat suosikkinsa hallituspuolueiksi. Suosikit oli minullakin, mutta pidin silti hallituksen ohjelmaa vähintäänkin yhtä tärkeänä kuin sen kokoonpanoa.

Pääsin tiiviisti mukaan hallitusohjelma neuvotteluihin. Jo neuvotteluihin lähdettäessä oli selvää, että talouden tasapainottaminen tulee olemaan ohjelman keskeisin kysymys. Teimme hartiavoimin töitä, että ohjelmassa ei keskitytä pelkästään säästöihin, vaan että talouden tasapainottamiseksi tultaisiin tekemään myös uusia satsauksia. Ohjelma on mielestäni olosuhteet huomioiden maaseudulle ja maaseutuelinkeinoille hyvä. Hallituksen ja hallituspuolueiden sitoutuminen esimerkiksi byrokratian karsimiseen, yrittäjyyden edistämiseen, maaseudulle rakentamisen helpottamiseen, alempiasteisen tieverkon kunnostamiseen sekä koko biotaloussektorin kehittämiseen ovat meille todella tärkeitä linjauksia.

Maa- ja metsätaloudestakin joudutaan tässä tilanteessa säästämään, sitä ei nyt pystytä väistämään. Mutta säästöissä on huomioitu aiempina vuosina tehdyt kovat leikkaukset sekä todella heikko kannattavuustilanteemme. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kun budjetissa maa- ja metsätalousministeriön rahoituksesta leikataan noin 3%, leikkaus ympäristöministeriöstä on yli 10% ja kehitysyhteistyövaroista yli 20%.

Maa- ja metsätalous on huomioitu myös siinä, että biotalous nähdään vihdoin Suomen tulevaisuuden tukijalkana eikä riippakivenä. Hallituksella on viisi kärkihanketta, joille on varattu erillinen rahoitus, vakaana pyrkimyksenä uuden työn ja toimeentulon luominen. Suurin rahoitus tullaan kohdistamaan biotalouden kärkihankkeelle, johon maa- ja metsätalouskin lukeutuu.

Vaikka elämme todella vaikeita aikoja, uskon että meillä on nyt mahdollisuudet meille elintärkeän suunnanmuutoksen aikaansaamiseen. Uusmaalainenkin maaseutu, sen elinkeinot ja ihmiset nähdään nyt mahdollisuutena koko Suomen kannalta. Rakentamisen ja yrittämisen edellytysten parantaminen maaseudullakin on nyt tavoitelistan kärjessä ja politiikalla pyritään vaikeuttamisen sijaan helpottamaan meidän elämäämme.

Työni on erittäin motivoiva, uusmaalaisen maaseudun palvelutehtävä. Kannustankin kaikkia teitä olemaan yhteydessä niin pienien kuin suurempienkin asioiden tiimoilta.

Kirjoitus MTK-Uusimaa julkaisussa lokakuussa 2015

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskuntatyö, hallitusohjelma

Vanhoja muistellen

Tiistai 16.10.2012 - Eerikki Viljanen

Vanhoja muistellen

Pääsin paikallislehteen oikein kuvan kanssa. Jutun aiheena oli kunnan virkamies, jota epäillään taloudellisista väärinkäytöksistä virkatoimissaan. En liity jutussa kerrottuihin väärinkäytöksiin millään lailla,joten en pidä jutun kuvitusta hirmuisen onnistuneena. Olen myös saanut kommentteja, että kuvasta ja jutun sisällöstä saattaa syntyä väärä mielenyhtymä, sille en ikävä kyllä voi mitään.  Paikallislehdellä on valta juttuihinsa, omalta osaltani olen halunnut lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä vastaamalla aina lehtien kysymyksiin.

Toimittaja pyysi minulta juttuunsa kommenttia, koska oli Vihdin kunnan tarkastuslautakunnan puheenjohtaja aikana(2004- 2008) jolloin kyseinen virkamies oli ilmeisesti aloittanut väärinkäytöksensä. Ensikommenttini perustuivat muistikuviin, ne olivat jutuissa pääroolissa. Kotiin päästyäni kaivoin vanhat kokouspaperit esille ja tarkistin asiaan liittyvät asiakirjat. Tarkistusten jälkeen soitin toimittajalle, joka kyllä laittoi esittämäni faktatkin lehteen, mutta ne jäivät sivurooliin. Juttu oli ilmeisesti jo valmiina kun soitin lisätiedoista, onneksi ne päätyivät edes pieneksi kainalojutuksi varsinaisen kertomuksen sivuun.

Mutta itse asiasta, mikä on tarkastuslautakunnan rooli tällaisissa asioissa? Ensiksi on todettava, että tarkastuslautakunta ei tee tilintarkastusta. Pöytäkirjat, tilit summat ja kirjaukset tarkastetaan ulkopuolisen tilintarkastusyhteisön toimesta. Tarkastuslautakunnalla ei ole valtuuksia penkoa tiliotteita, kuitteja tai tehdä muita virkamiesesimiesten tehtäviin kuuluvia valvontoja. Tarkastuslautakunta tekee jälkikäteisarviointia siitä onko valtuuston asettamat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet saavutettu. Sisäisessä tarkastuksessa ja valvonnassa lautakunnan rooli on lähinnä tarkistaa onko valvonnasta huolehdittu, eli käytännössä tarkistaa onko sisäisen valvonnan ohje päivitetty.

Aloitin Vihdin kunnan tarkastuslautakunnan puheenjohtaja vuoden 2005 alussa. Käytännössä työmme alkoi syksyllä 2005, koska edellinen lautakunta teki vielä kevätpuolen arviointia vuodesta 2004. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja toimii myös esittelijä, joten siksikin minulla on tarkat muistiinpanot ja tiedot lautakunnan toimista. Lautakuntamme ensimmäisessä kokouksessa, ensimmäisessä varsinaisessa pykälässä päätimme pyytää hallinto-osastolta selvitystä Vihdin kunnan sisäisestä tarkastuksesta ja valvonnasta. Saimme syksyn aikana selvitystä niin kunnanjohtajalta kuin talousjohtajaltakin.

Viranhaltijoiden selvityksissä ei ilmennyt varsinaisia puutteita. Päätimme kuitenkin varmistaa valvontajärjestelyiden asianmukaisuuden ja tilasimme ulkopuoliselta tilintarkastusyhteisöltä tarkastuksen Vihdin kunnan sisäisestä valvonnasta ja tarkastuksesta.

Erityistarkastuksessa ei havaittu varsinaisia puutteita, loppuraportissa nostettiin esiin muutamia asioita jotka kaipasit jonkin verran päivitystä. Kunnanhallitus päätti näiden päivitysten tekemisestä heti seuraavassa kokouksessaan. Tämän lisäksi kiinnitimme huomiota sisäisen tarkastuksen ja valvonnan järjestämiseen Vihdin kunnassa koko toimikautemme ajan.

Yhteenvetona tästä yllättävästä vaalienalus julkisuudestani voin siis todeta, että johtamani tarkastuslautakunta teki kaiken voitavansa Vihdin kunnan sisäisen tarkastuksen ja valvonnan osalta.





Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vihti, kunta, hallitus

Vihdin ei ole pakko liittyä minnekkään

Keskiviikko 18.1.2012 - Eerikki Viljanen

Kommettini Vihdin Uutisille hallituksen esityksestä, jonka mukaan Vihdin tulevaisuus riippuu kuntaliitoksista.

Tilastojen mukaan Suomen väestö ikääntyy ja maamme huoltosuhde heikkenee tulevina vuosikymmeninä. Maan hallituksen huoli hyvinvointipalveluiden rahoituspohjan kaventumisesta on oikea, mutta lääkkeet ongelman ratkaisemiseksi väärät. Erityisen huonosti hallituksen ajama kuntien pakkoliitosten linjan sopii 1,5 miljoonan asukkaan Uudenmaan maakuntaan. Uudenmaan osalta ratkaisevaa ei ole se onko tällä Suomen mittakaavassa suppealla, mutta erittäin väkirikkaalla alueella kuntia kuusi vai kaksikymmentä. Ratkaisevaa on se miten hyvin kunnallinen päätöksenteko ja demokratia toteutuvat palveluista päätettäessä sekä se miten tehokkaasti ja laadukkaasti kuntalaisten palvelut kyetään tuottamaan.

Vihdinkin kannalta keskeisin lähestymistapa tähän asiaan on oltava kuntalaisnäkökulma eli miten vihtiläisten palvelut parhaiten voidaan turvata ja kehittää niitä edelleen. Tähän asiaan parhaita asiantuntijoita ovat vihtiläiset, eikä norsunluutornista käskyjään jakeleva kuntaministeri ja maan eripurainen hallitus. Vihti osaa parhaiten itse tehdä itseään koskevat päätökset ja kehittää kunnallisia palveluja.

Hallituksen pakkolinjankin edessä Vihdin ensisijainen tavoite pitää olla kuntalaisten lähipäveluiden turvaaminen säilymällä itsenäisenä kuntana. Toinen keskeisin tavoite on se että harjoitamme hyvää yhteistyötä muiden kuntien kanssa.

Omalla palvelutuotannolla ja hyvällä yhteistyöllä alueemme muiden kuntien kanssa saamme tuotettua kattavimmat, tehokkaimmat ja laadukkaimmat palvelut vihtiläisille.


Useat kuntatalouteen ja kuntien palvelutuotantoon perehtyneet tutkijat ovat todenneet että palveluiden tuottamisessa tehokkaimpia ovat 20 000 - 50 000 asukkaan kunnat. Tämän kokoisissa kunnissa palveluiden tuottamisen yksikkökoko on tarpeeksi suuri tehokkaan palvelutuotannon järjestämiseksi. Kuntakoon kasvaessa tästä edelleen, suuruuden hyödyt hukkuvat kuntakoon kasvun myötä moninkertaiseksi kasvavan byrokratian pyörittämiseen. Suurimmissa kunnissa hallinnointi kasvaa lähipalveluiden kustannuksella.
Edellinen hallitus kannusti kuntia yhteistyön lisäämiseen sekä kuntien vapaaehtoisiin liitoksiin. Yhteistyö lisääntyi merkittävästi ja vapaaehtoisia kuntaliitoksiakin tehtiin yli 100. Suurin osa liitoskunnista oli sekä maantieteellisesti että asukasluvultaan pieniä (1000- 2000 asukkaan) kuntia. Liitoksia tehtiin etenkin muuttotappioalueilla joilla väestön ikääntyminen on suurin ongelma. Vihdin lähes 30 000 asukkaan ikärakenne on juuri sopiva palveluiden tuottamiseksi ja turvaamiseksi. Vihti on kasvava, väestöltään nuorekas pääkaupunkiseudun kunta. Me kykenemme parhaiten palvelemaan kuntalaisia omalla päätöksenteollamme, meidän ei ole palveluidemme turvaamiseksi pakko liittyä minnekään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vihti, kunta, hallitus

Hallituksen yhteinen ideologia, kuntalaisten palveluiden pakkokeskittämien ja karsiminen!

Torstai 8.9.2011 - Eerikki Viljanen

Voimiensa tunnoissa oleva Kataisen- Urpilaisen "six-pack" hallitus julkisti tavoitteensa hävittää 70% Suomen kunnista. Vaalien alla nykyiset hallituspuolueet eivät puhuneet mitään moisesta hankkeesta, mistä lie tämä into tullut?

Hämmästyttävintä tässä on se, että hallituksessa näytetään ajattelevan että kuntalaisten palveluiden tarve katoaa kuntarajoja siirtelemällä. Muutenhan esityksen perustelelut ovat täysin vailla pohjaa. Pääministeri Katainen ja valtionvarainministeri Urpilainen kun lupaavat tällä "karttaharjoituksella" syntyvän miljardisäästöt vuosittain.

Toivon että kuntalaiset näissä "lahdattavissa" kunnissa nostavat esityksestä äläkän. Hallituksen säästöthän syntyvät vain, jos kuntien pakkoliitosten jälkeen kaikki kuntapalvelut keskitetään uusien suurkuntien keskustoihin. Näin se on, miljardeja ei muilla keinoilla säästetä, kuin karsimalla kuntalaisten palveluita todella rajulla kädellä.

Paikallislehtikin tiedusteli kantoja tähän hallituksen hullutukseen, ohessa vastaukseni.


- Mitä mieltä Vihdin päättäjät ovat mahdollisesta kuntaliitoksesta?

Maan hallitus aikoo noudattaa vanhaa "hajoita ja hallitse" oppia. Se haluaa suunnata huomion uusien viivojen vetämiseen kuntakartalle, sen sijaa että keskusteltaisiin kuntien palveluvelvoitteiden ja valtion pienenevän rahoituksen räikeästä ristiriidasta. Jos kuntarakenteella aiotaan ratkaista palveluiden tuottamisen rahoitusongelmat, se voi tarkoittaa vain sitä että samalla palveluita ja palveluverkkoa supistetaan todella rajusti. Kuntakartan karttaharjoituksella kuntia ajetaan tilanteeseen jossa ennemmistöt sitten karsisivat vähemmistön palvelut. Eli Vihdille tullaan todennäköisesti tarjoamaan: Joko teemme kuntaliitoksen Karkkilan kanssa, jolloin vihtiläisten palvelut olisi mahdollista säilyttää tekemällä leikkaukset "vanhan Vihdin enemmistöllä" entisten Karkkilalaisten palveluihin. Tai sitten meidät uhataan liittää tai liitetään Lohjaan tai Espooseen joille sitten tarjotaan mahdollisuutta tehdä leikkaukset "vanhan Vihdin" palvelut omilla enemmistöillään. On toki olemassa kolmaskin vaihtoehto, se että Suomesta tulee suurkuntien Suomi jossa palvelut keskitetään(toki enemmistöjen pätöksillä) vain keskustaajamiin.
Kuten edellä kuvatusta on pääteltävissä, maan hallituksen linjaukset : kuntien vastuiden lisäämiseksi, palveluiden rahoituksen supistamiseksi ja suurkuntien luomiseksi ovat kaikki Vihdin kannalta vahingollisia.

Keskustan valtuustoryhmässä toivotaan maan hallituksen tulevan järkiinsä ja miettivänsä myös kuntalaisten palveluiden tarjonnan ja saavutettavuuden tasapuolisuutta. Meidän ei pidä nyt suunnata energiamme sisäisiin taisteluihin mahdollisten kuntaliitosten suunnasta, vaan siihen että palvelumme säilyvät (parhaiten säilyvät nykyisessä Vihdin kunnassa) Samalla kun odotamme hallituksen palaamista kestäville linjoille, niin meidän pitää keskittyä oman kotikuntamme asioiden hoitamiseen. Se että Vihdin asiat ovat mahdollisimman hyvällä tolalla, se on meidän vahvin tuki ja turva kaikkia hallituksen oikkuja vastaan.

- Tuliko koko asia täytenä yllätyksenä?

Osasin odottaa että hallitus keksii jonkinlaisen hämäyksen, jotta kuntalaiset eivät huomaisi sitä että hallitus leikkaa kaikkien suomalaisten peruspalveluita leikkaamalla kuntien saamia valtionosuuksia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunta, hallitus, Vihti,

Kunnan taloudesta

Keskiviikko 23.6.2010 - Eerikki Viljanen

Paikallislehti esitti kysymyksiä kunnan taloudelliseen tilaan liittyen.

1) Miten tästä taloudellisesta suosta noustaan ylös, kun valtuusto
ei ollut valmis tekemään hankalia päätöksiä esim. palveluverkosta
tai Karviaisen toimipaikoista?

- Kunnan tulopohjan vahvistaminen on kaikkein keskeisin talouden
vakauttamisen lähde. Nyt kun palveluverkko-asia on vihdoin saatu
käsiteltyä, niin kaikki voimavarat on kohdistettava tulopohjan
vahvistamiseen. Aktiivinen Vihdin markkinoiminen yritysten
sijaintipaikkana, nykyisten yritysten tukeminen sekä työllisyyttä
tukevat toimet ovat ainakin käytettäviä toimenpiteitä.

- Valtuusto teki päätöksiä palveluverkosta. Päätettiin ettei kouluja
nyt suljeta, minkä johdosta ainakin koulupuolen kustannusrakenne
lienee suhteellisen tarkasti tiedossa tulevalle vuodelle. Näin
tarkkaa kustannustietoa ei olisi käytettävissä jos kouluverkkoa
olisi muutettu radikaalisti. Vuoden 2010 aikana kasvatus- ja koulutuslautakunta tarkastelee
oppilaaksiottoaluemuutosten mahdollisuuksia. Siinä yhteydessä voidaan
tutkia, olisiko ns. tyhjiä koulupaikkoja mahdollista täyttää eli
voisiko nykyistä kouluverkkoa käyttää tehokkaammin..
Meillä on nyt myös olemassa tilakapasiteettia, jos jossain
koulukiinteistössä esimerkiksi tapahtuu vesivahinko- näin meidän ei
tarvitse heti automaattisesti turvautua tilapäisjärjestelyihin.
Kouluverkossa on myös "kasvuvaraa", joten muuttovoitto ei
välttämättä tarkoita useita välittömiä kouluinvestointeja.

- Karviaisen kohdalla tehtiin hankala päätös. Luopuminen kirkonkylän
terveysasema-peraatteesta on Vihdin mitassa jopa radikaali päätös.
Karviaiselle jäi laajat valtuudet tehdä ehdotus kirkonkylälle
sijoittuvan uuden terveydenhuollon toimipisteen sijainnista sekä
toimintaperiaatteesta. Näin Karviaisella on valtuudet ehdottaa
kirkonkylälle taloudellisesti ja toiminallisesti sopivaa yksikköä.

- Päätimme myös, että kirkonkylän terveysaseman tiloihin on mahdollista
sijoittaa lasten ja nuorten palvelukeskus. Näiden toimintojen
keskittämisen myötä Karviaisen lasten ja nuorten palvelulinjan menot
pitäisi saada paremmin kuriin, ja myös ennalta ehkäisevän työn
mahdollisuuksien pitäisi parantua ja säästöjä syntyä sitäkin kautta.

- Lisäksi päätimme, että selvitetään mahdollisuus jättää hammashoitola
lukiolle seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Siten säästetään ainakin 225
000€ – sen verran maksaisi hammashoitolan muuttaminen luokkatiloiksi.

- Otalammen neuvolan tilojen kulut pienentyvät tuntuvasti heinäkuusta
lähtien, koska tilojen käyttöä on tehostettu: kaksi alusta saakka
tyhjillään olevaa huonetta on otettu päiväkodin käyttöön. Neuvolan
lakkauttaminen ei olisi myöskään juurikaan säästänyt
henkilöstöpuolella, koska ainoa työntekijä olisi vain siirtynyt
kirkonkylän perhekeskukseen ja tilaakin hän olisi tarvinnut siellä
huoneen verran, kuten Otalammellakin.

- Lisäksi on hyvä muistaa, että Karviaisen tilasuunnitelma ei tuo
välitöntä säästöä, vaan ensin kasvavat investointikulut, ja juuri
investointeja meidän pitää harkita nyt erityisen tarkasti.


2) Jos palveluverkosta ei voi tinkiä, mistä voidaan tinkiä ja säästää?

- Koko kustannusrakenne pitää käydä tiiviisti lävitse. Rakennetta ja
toimintaa pitää tarkastella kokonaisuutena, mitkä toiminnat on
tarkoituksenmukaista tehdä ns. "omanatyönä", mitkä kentien tuottaa
ostopalveluna. Esimerkiksi teknisen puolen työt ja työvoimankäyttö
on käytävä kokonaisuudessaan lävitse. Keskeistä ei ole kaikkien
toimintojen supistaminen, vaan voimavarojen oikea kohdentaminen.

- Varsinkin tässä taloudellisessa tilanteessa kaikki investoinnit on harkittava erittäin perusteellisesti, suunniteltava hyvin ja toteutettava sujuvasti. Tästä on puhuttu jo kauan mutta edelleen parantamisen varaa on.

3) Onko olemassa säästämisen ja lomautusten ohella muita keinoja,
joilla Vihdin talous saadaan kuntoon?

- Kaikki mahdolliset ns. "vapaaehtoiset" säästömahdollisuudet on
käytettävä hyväksi. Hyvänä esimerkkinä on työntekijöiden
mahdollisuus vaihtaa lomarahat lisälomapäiviksi.

- Kunnalla on myös suhteellisen suuret "raakamaa" varat, jotka on
nyt saatava jalostettua ja kaupaksi.

- Kunnan ulkopuolisen rahoituksen saamisen mahdollisuudet on
selvitettävä, onko esimerkiksi rakennusinvestointeihin mahdollista
saada nykyistä suurempi osuus ulkopuolista rahoitusta.

- myös tuloveroprosentin korottamista tulee miettiä osana kunnan
tulopohjan ja sitä kautta talouden vahvistamista.

- Yleinen talouskehitys vaikuttaa välillisesti todella paljon
Vihdinkin kunnan talouskehitykseen. Talouskehitys ei ole valtuuston
käsissä, mutta kuntalaisten tulojen kääntyminen kasvu-uralle olisi
kuntataloudenkin kannalta erittäin toivottava asia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vihti, kunta, hallitus