Elinkeinopolitiikasta

Maanantai 20.12.2010 - Eerikki Viljanen

Valtuustoryhmän puheenjohtaja pääsen suhteellisen usein vastailemaan paikallislehtien ajankohtaisiin kysymyksiin. Ohessa kysymyksiä elinkeinopolitiikasta ja "lyhyet vastaukseni".

1.) Vihdin työpaikkaomavaraisuusprosentti on noin 60. Miten Vihtiin saadaan lisää työpaikkoja? Mitä on tehtävä? Kertokaa ainakin kolme mielestänne parasta keinoa.

Meillä on oltava koko ajan tarjolla yritystontteja monipuolisesti. Monipuolisuudella vastataan yritysten vaateisiin. Eri kokoisia, eripuolilla kuntaa, eritarkoituksiin ( Veikkoinkorpi, Hiekan alue ovat osalle yrityksiä erinomaisia, mutta sijaitsevat pohjavesialueella joten tontteja pitää olla tarjolla myös pohjavesialueiden ulkopuolelta ). Tarjontaa monipuolistavat nyt Kirkonkylä ja Koivissillan alue, sekä uusimpana erittäin merkittävä Palojärven alue. Ns. Vihti-konsepti toimintaa on jatkettava.
Kaikilla yrityksillä ei ole heti kiinnostusta tai mahdollisuutta siirtyä omassa omistuksessa oleviin toimitiloihin, joten vuokratilojen tarjoamisen mahdollisuutta etenkin pienille yrityksille pitäisi miettiä vakavasti.
Asuntotarjonta on pidettävä kunnassa monipuolisena. Saatavilla olisi oltava niin omistus kuin vuokra-asuntoja, niin yhtiömuotoisia (kerros ja rivitalot) kuin omakotitalojakin.
Kunnan on pidettävä aktiivisesti yhteyttä yrityksiin. Markkinoinnilla, yrityskeskustoiminnalla, aktiivisella yhteistyöllä oppilaitosten kanssa (ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi) tuetaan yritysten toimintaedellytyksiä Vihdissä, ja siten vihtiläisten työllisyyttä ja kunnan toimintaedellytyksiä.
Yritysten ja yritysten työntekijöiden toimintaa Vihdissä tuetaan myös pitämällä kunnalliset palvelut hyvinä ja verotasot kohtuullisina. Esimerkiksi monipuoliset mahdollisuudet lasten hoidon järjestämiseen sekä mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen tukevat kunnan vetovoimaisuutta niin yrittäjien kuin yritysten työntekijöidenkin ”silmissä”.

Vihdin vetovoimaisuutta parannetaan. Kuvaa kunnastamme on kirkastettava valtakunnan tasolla saakka. Tämä vaatii aktiivisuuden lisäämistä niin luottamushenkilöissä kuin viranhaltijoissakin. Tärkeä askel Vihti-kuvan kirkastamisessa on se, että (uskaltaisimme) olemme rohkeasti ylpeitä omasta kunnastamme. Vihdissä on erittäin paljon hyviä asioita. Niin omassa kuin kunnankin viestinnässä meidän tulee korostaa hyviä puolia, eikä lähteä liikkeelle negatiivisuuden kautta. On toki totta että parannettavaakin löytyy, mutta korostakaamme niitä asioita vasta sitten kun olemme keksineet niihin parannuskeinot. Vihti ei ole mikään PKS:n laidan heittopussi, vaan valtakunnallisessakin mittakaavassa merkittävä kunta ja toimija. meidän kaikkien pitää nyt myös asennoitua niin.

2.) Millaisia työpaikkoja Vihti tarvitsee (teollisia/tuotannollisia,
palvelu-, ict- vai mitä)?

Kaikenlaiset yritykset kelpaavat. Viime vuosina Vihdin palvelut ovat vahvistuneet etenkin palveluiden ja kaupan alalla, ja tämä kehitys jatkunee.
Suunnitteilla olevalle Palojärven alueelle voisi asettua mm. ict-alan yrityksiä. Realistisinta lienee että syntyvät ja mahdollisesti muualta sinne siirtyvät yritykset ovat pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Tällä sektorilla yrityksen koko ei ole rajoittava tekijä.
Vihdin kunta ei toki saa kääntää selkäänsä myöskään enemmän tuotannollisille tai teollisille yrityksillekkään. Tämä on huomioitava etenkin kunnan yritystonttitarjonnassa sekä oppilaitosten koulutusohjelmissa.
Hoiva-alan työpaikat ovat kasvaneet Vihdissä tasaisesti, tälläkin saralla meillä on edelleen kasvupotentiaalia. Matkailualan mahdollisuudet ovat Vihdissä hyvät, niiden hyödyntämisessä on vielä kasvuvaraa. Edelleen vahvistuva lähiruoka- ja luomuruoka ajattelu avaa Vihdille /vihtiläisille kasvunäkymiä myös alkutuotannon puolelta. Vihti on vahva maatalouspitäjä, erittäin suuren markkina-alueen vieressä ja meillä on Vihdissä jo vahvaa osaamista lähi/luomuelintarvikkeiden viljelystä, jalostuksesta ja kaupasta.

3.) Onko Vihdin kunnan nykyinen elinkeinopoliittiinen organisaatio riittävä (kunnanjohtaja, markkinointipäällikkö ja elinkeinoryhmä) vai ei? Onko kunnanhallitus tarpeeksi aktiivinen elinkeinoasioissa? Pitäisikö Vihdissä olla esim. kunnanhallituksen elinkeinojaos? Tai elinkeinolautakunta? Tai elinkeinopoliittinen neuvottelukunta?

Elinkeinopoliittinen organisaatio on riittävä. Kunnanhallituksen ryhmä on toiminut melko aktiivisesti, mutta parannettavaakin varmasti löytyy. Jaoston perustamisesta on käyty keskustelu kh-ssa loppukesästä
ja kunnanhallitus ryhmät päätyivät yksimielisesti siihen lopputulokseen ettei elinkeinojaosta tarvitse perustaa.

4.) Vihdin kunnalla on tuore elinkeinopoliittinen strategia 2010-25. Miten sitä voidaan toteuttaa, kun vuodelta 2011 karsittiin pois mm. Palojärven työpaikka-alueen kehittämisselvityksen ja yrityskartoituksen määrärahat?

Palojärven kehittämiseen on olemassa riittävästi rahaa. Vaikka siihen varta vasten ”korvamerkittyä” määrärahaa ei budjetissa olekaan, alueen kehittäminen, kaavoitus ja alueen suunnittelu etenevät kuten strategiassa on suunniteltu.
Kuntamme menestyksen kannalta keskeistä on se, että Vihdin asioita tuotaisiin esille mediassa, viranhaltijaorganisaatiossa ja poliittisissa piireissä huomattavasti positiivisemmassa sävyssä. Vaikka parannettavaa löytyy, huomio pitää siirtää epäkohtien etsimisestä vahvuuksien korostamiseen.
Meidän pitää korostaa kuinka hyvä paikka Vihti on elää, asua, tehdä työtä ja yrittää. Meidän pitää korostaa miten yritystoimintaa tuetaan ja miten toimintoja ollaan kehittämässä. Avoimesti voimme kehua mm sitä miten nopeasti voimme tarjota yritys tai asuintontteja, taajamasta tai haja-asutusalueelta. Meidän ei pidä vähätellä sitä miten lähellä pääkaupunkia olemme, miten hyvät ja lyhyet etäisyydet meiltä lentokentälle satamiin ym. Väheksyä ei pidä myöskään vapaa-ajan vieton ja harrastamisen mahdollisuuksiamme. Tarjontaamme kuuluu mm. kaksi jäähallia, palloiluhalli, Nummelan harjun ja Nuuksion tarjoamat puitteet luonnossa liikkumiseen, 2 golfkenttää, 2 frisbee golfkentäää, laskettelumahdollisuudet, mikroautorata. Vihdissä on myös erinomaiset veneily ja kalastusmahdollisuudet sekä laaja ja kaunis luonto.
Mainostamiseen ja positiiviseen asenteeseen pitää panostaa. Kunnallamme on tarjota todella paljon erilaisia mahdollisuuksia, meidän on nyt ymmärrettävä se. Meidän pitää olla rohkeasti ylpeitä itsestämme ja kunnastamme, tämä ei ole uhoa tai ylimielisyyttä- vaan ymmärrystä sille kuinka erinomaisessa kunnassa elämme.
On hyvä huomioida, ettei kukaan markkinoi omia tuotteitaan toteamalla ”tästä nyt puuttuu se ja tuo ominaisuus”. Tämä pätee myös kunnan markkinointiin (jota omalta osaltaan tekee jokainen kuntalainen), kuntaakaan ei pidä markkinoida sen mahdollisia kehittämiskohteita korostamalla. Vihti on jo pitkään ollut houkutteleva asuinkunta, tämän todistaa jo pitkään jatkunut muuttovoittomme. Nyt meidän on saata päälle samanlainen draivi työpaikkojen suhteen.

Kommenttia kaavoitus keskusteluun, kylät ovat Vihdin vetovoimatekijä

Keskiviikko 20.10.2010 - Eerikki Viljanen

Vihdin kunnan kaavoitusohjelman uudistaminen on kummuttanut kiivaita kannanottoja. Keskusteluhan on aina hyvästä, varsinkin jos faktat keskustelun taustalla ovat oikein. Tässä tapauksessa keskustelu on kuitenkin "lähtenyt laukalle" ennen aikojaan.

Tässä kommettini paikallislehteen aiheesta.

Kaavoitusohjelmaa ole käsitelty/hyväksytty vielä kunnanhallituksessa tai valtuustossa. Eli kyse on ehdotuksesta kaavoitusohjelmaksi.
Valittavissa on oltava edelleen asuinpaikka omien halujensa mukaan joko taajamista tai haja-asutusalueilta. Tavoitteena on oltava, että Vihdissä on tarjolla erilaisia hinta-laatusuhteeltaan hyviä asumispaikkoja niin taajamista kuin haja-asutusalueilta.

Kunnan strategiassa ja palveluverkkosuunnitelmassa on linjattu, että haja-asutusalueen kylät pidetään elinvoimaisina ja niitä kehitetään. Myös taajamia pitää kehittää ja varmistaa, että Nummelan lisäksi myös Vihdin kirkonkylä, Ojakkala ja Otalampi pysyvät kehityksen tahdissa. Eli haja-asutusalueita ja taajamia pitää kehittää rintarinnan.

Haja-asutusalueet ovat osa Vihdin vahvuutta. Tästä käy esimerkiksi Vihdin viime aikoina saama myönteinen julkisuus Jokikunnan koulun ja Vihtijärven kylän ansiosta.

Kylät ovat Vihdin vetovoimatekijä, ja niiden moderniutta ja modernia yhteisöllisyyttä pitäisi kyetä hyödyntämään nykyistä enemmän. Kuntien välisessä kilpailussa Vihdin kylien tarjoama luonnonrauha, sopivat ja riittävän tilavat tontit ovat kunnallemme todellinen kilpailuvaltti.

Haja-asutusalueita kannattaa kehittää ja kaavoittaa hallitusti. Useimmilla kylillä asukasluku voi kasvaa ilman kunnan välitöntä investointipainetta, hyödyntämällä esim. jo olemassa olevaa koulukapasiteettia. Kunnan asukasluvun ja sitä kautta verokertymän kasvattaminen ilman tarvetta suuriin investointeihin koituu kaikkien kuntalaisten eduksi.

Kunnan taloudesta

Keskiviikko 23.6.2010 - Eerikki Viljanen

Paikallislehti esitti kysymyksiä kunnan taloudelliseen tilaan liittyen.

1) Miten tästä taloudellisesta suosta noustaan ylös, kun valtuusto
ei ollut valmis tekemään hankalia päätöksiä esim. palveluverkosta
tai Karviaisen toimipaikoista?

- Kunnan tulopohjan vahvistaminen on kaikkein keskeisin talouden
vakauttamisen lähde. Nyt kun palveluverkko-asia on vihdoin saatu
käsiteltyä, niin kaikki voimavarat on kohdistettava tulopohjan
vahvistamiseen. Aktiivinen Vihdin markkinoiminen yritysten
sijaintipaikkana, nykyisten yritysten tukeminen sekä työllisyyttä
tukevat toimet ovat ainakin käytettäviä toimenpiteitä.

- Valtuusto teki päätöksiä palveluverkosta. Päätettiin ettei kouluja
nyt suljeta, minkä johdosta ainakin koulupuolen kustannusrakenne
lienee suhteellisen tarkasti tiedossa tulevalle vuodelle. Näin
tarkkaa kustannustietoa ei olisi käytettävissä jos kouluverkkoa
olisi muutettu radikaalisti. Vuoden 2010 aikana kasvatus- ja koulutuslautakunta tarkastelee
oppilaaksiottoaluemuutosten mahdollisuuksia. Siinä yhteydessä voidaan
tutkia, olisiko ns. tyhjiä koulupaikkoja mahdollista täyttää eli
voisiko nykyistä kouluverkkoa käyttää tehokkaammin..
Meillä on nyt myös olemassa tilakapasiteettia, jos jossain
koulukiinteistössä esimerkiksi tapahtuu vesivahinko- näin meidän ei
tarvitse heti automaattisesti turvautua tilapäisjärjestelyihin.
Kouluverkossa on myös "kasvuvaraa", joten muuttovoitto ei
välttämättä tarkoita useita välittömiä kouluinvestointeja.

- Karviaisen kohdalla tehtiin hankala päätös. Luopuminen kirkonkylän
terveysasema-peraatteesta on Vihdin mitassa jopa radikaali päätös.
Karviaiselle jäi laajat valtuudet tehdä ehdotus kirkonkylälle
sijoittuvan uuden terveydenhuollon toimipisteen sijainnista sekä
toimintaperiaatteesta. Näin Karviaisella on valtuudet ehdottaa
kirkonkylälle taloudellisesti ja toiminallisesti sopivaa yksikköä.

- Päätimme myös, että kirkonkylän terveysaseman tiloihin on mahdollista
sijoittaa lasten ja nuorten palvelukeskus. Näiden toimintojen
keskittämisen myötä Karviaisen lasten ja nuorten palvelulinjan menot
pitäisi saada paremmin kuriin, ja myös ennalta ehkäisevän työn
mahdollisuuksien pitäisi parantua ja säästöjä syntyä sitäkin kautta.

- Lisäksi päätimme, että selvitetään mahdollisuus jättää hammashoitola
lukiolle seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Siten säästetään ainakin 225
000€ – sen verran maksaisi hammashoitolan muuttaminen luokkatiloiksi.

- Otalammen neuvolan tilojen kulut pienentyvät tuntuvasti heinäkuusta
lähtien, koska tilojen käyttöä on tehostettu: kaksi alusta saakka
tyhjillään olevaa huonetta on otettu päiväkodin käyttöön. Neuvolan
lakkauttaminen ei olisi myöskään juurikaan säästänyt
henkilöstöpuolella, koska ainoa työntekijä olisi vain siirtynyt
kirkonkylän perhekeskukseen ja tilaakin hän olisi tarvinnut siellä
huoneen verran, kuten Otalammellakin.

- Lisäksi on hyvä muistaa, että Karviaisen tilasuunnitelma ei tuo
välitöntä säästöä, vaan ensin kasvavat investointikulut, ja juuri
investointeja meidän pitää harkita nyt erityisen tarkasti.


2) Jos palveluverkosta ei voi tinkiä, mistä voidaan tinkiä ja säästää?

- Koko kustannusrakenne pitää käydä tiiviisti lävitse. Rakennetta ja
toimintaa pitää tarkastella kokonaisuutena, mitkä toiminnat on
tarkoituksenmukaista tehdä ns. "omanatyönä", mitkä kentien tuottaa
ostopalveluna. Esimerkiksi teknisen puolen työt ja työvoimankäyttö
on käytävä kokonaisuudessaan lävitse. Keskeistä ei ole kaikkien
toimintojen supistaminen, vaan voimavarojen oikea kohdentaminen.

- Varsinkin tässä taloudellisessa tilanteessa kaikki investoinnit on harkittava erittäin perusteellisesti, suunniteltava hyvin ja toteutettava sujuvasti. Tästä on puhuttu jo kauan mutta edelleen parantamisen varaa on.

3) Onko olemassa säästämisen ja lomautusten ohella muita keinoja,
joilla Vihdin talous saadaan kuntoon?

- Kaikki mahdolliset ns. "vapaaehtoiset" säästömahdollisuudet on
käytettävä hyväksi. Hyvänä esimerkkinä on työntekijöiden
mahdollisuus vaihtaa lomarahat lisälomapäiviksi.

- Kunnalla on myös suhteellisen suuret "raakamaa" varat, jotka on
nyt saatava jalostettua ja kaupaksi.

- Kunnan ulkopuolisen rahoituksen saamisen mahdollisuudet on
selvitettävä, onko esimerkiksi rakennusinvestointeihin mahdollista
saada nykyistä suurempi osuus ulkopuolista rahoitusta.

- myös tuloveroprosentin korottamista tulee miettiä osana kunnan
tulopohjan ja sitä kautta talouden vahvistamista.

- Yleinen talouskehitys vaikuttaa välillisesti todella paljon
Vihdinkin kunnan talouskehitykseen. Talouskehitys ei ole valtuuston
käsissä, mutta kuntalaisten tulojen kääntyminen kasvu-uralle olisi
kuntataloudenkin kannalta erittäin toivottava asia.

Korjataanko Vihdin uimahallia, jos- niin miten?

Tiistai 25.5.2010 - Eerikki Viljanen

Keskustelu Vihdin uimahallin korjauksen aikataulusta yltyy. Kommentoin aikataulua ja uimahallin asemaa peruspalveluiden tuottajana seuraavalla lailla.

Uimahalliin suunniteltu toiminnan jatkumisen kannalta välttämätön noin 115,000,- korjaus voitaneen toteuttaa. Suunnitelma pitää sisällään lastenaltaan yläpuolisen lämpöeristeen ja akustiikkalevyjen vaihdon sekä isonaltaan kattolevyjen puhdistuksen ja yläpohjan lämpöeristeiden parantamisen ja joitakin muita pienehköjä yksityiskohtia. Jos toiminnan jatkumisen kannalta välttämättömien remonntitöiden lista jostain syytä kasvaisi edellämainittuja laajemmaksi, tulee mahdollista remonttia harkita erittäin tarkoin.

Kunnan palvelutuotannossa peruspalveluiden turvaaminen on kuitenkin aina tärkeintä. Tässä erittäin tiukassa taloudellisessa tilanteessa, ei uimahallin laajamittaiseen esimerkiksi 500 000- 1 000 000 euron remontointiin voida lähteä.

Uimahallitoiminnan jatkuminen Vihdissä on erittäin toivottavaa. Keskustan valtuustoryhmäkin tiedostaa että uimahalli palvelee laajaa ja monipuolista käyttäjäkuntaa, uimataidon oppiminen on lapsille tärkeää aivan yhtälailla vesiliikunta on ikääntyneille hyvä ja tärkeä kunnonylläpitämisen väline. Väheksyä ei pidä myöskään kilpailu-uimareittemme saavutuksia, sekä niiden positiivisia vaikutuksia kuvaan kunnastamme.

Suunitelmien mukaisesti toiminnan jatkuminen pystyttäisiin toistaiseksi turvaamaan edellä mainituilla 115 000 euron korjauksilla. Mahdollisia suurempia investointeja tulee tarkastella osana Vihdin kunnan koko invesotintiohjelmaa. Kuntapalveluiden investointipaine on jo nyt Vihdin taloudelliseen kantokykyyn nähden huomattavan suuri peruspalveluidenkin turvaamisen kannalta, siis esimerkiksi koulujen ja päiväkotien osalta.

Huomiota kunnan talousarviosta vuodelle 2010

Sunnuntai 29.11.2009 - Eerikki Viljanen

Muutamia huomiota budjettivaltuustosta, ja sitä edeltäneestä valtuustoinfosta.

- Kunnanhallitus muutti kunnanjohtajan budjettiehdotusta ja virkamiehet saivat tehtäväkseen laatia suunnitelmia lisäsäästöjen aikaansaamiseksi.

- Valtuusto-infossa esitetyt virkamiesten esitykset kielivät siitä, ettei aitoa yritystä uusien ratkaisujen löytämiseen oikein ollut.

- Tätä kuvastaa ehdotukset esim. pahvilautasten käyttöönotosta kouluruokailussa, 600 oppilaan ja 100 hoitopaikan päiväkodin sulkemisesta säästöjen aikaansaamiseksi. Lahtilistalla vilahteli myös koko kulttuuri - ja museopuoli, uimahalli, kirkonkylän kirjasto, kirjasto-auto sekä kirkonkylän nuorisotilat.

- Halukkuutta sen sijaan löytyy aina lähikoulujen lopettamiseen, arvio niiden lakkauttamisella saatavasta säästöstäkin tuntuu riippuvan säästötarpeesta. Koulusäästöt sopivat ehdotukseksi joka ongelmaan. Viimeisimmän koulukeskustelun yhdessä vaiheessa esitettiin jopa että kouluverkon tiivistämisellä olisi aikaan saatavissa jopa 36 opettajan vähennys kunnan henkilöstöön. Kysyä sopii, mikä olisi ryhmäkoko, jos nykyisistä opettajista 36 irtisanottaisiin? Todellinen ”henkilöstösäästö” lienee enneminkin 5 kuin 35. Uskon myös että viimeistään hurjimpien säästölukujen tavoittelu saisi myös suunnitelmissa jäljelle jäävien koulujen vanhemmat ja opettajat huolestumaan oikein toden teolla. Kysyä voi myös, että mitä tai keitä sitten syytettäisiin jos Vihti-lisä ja kyläkoulut olisivat jo lopetettu? Syntipukki löytyisi varmaan koulukuljetuksista, jotka olisivat aivan ”äkisti” nousseet huimasti.

- On nimittäin erittäin mahdollista että koulujen lakkautusten jälkeen koulukuljetuskustannukset nousisivat arvioitua korkeammalle. Sillä ainakaan kaikilta osin kouluverkkoselvityksen kuljetuskustannusten arviointi ei todellakaan osu maaliinsa. Siinä esimerkiksi todetaan, että Oinasjoen koulun oppilaista kuljetusoppilaita on nyt 24, ja lakkautuksen jälkeen kaikki. Se on totta että lakkautuksen jälkeen kaikki oppilaat olisivat kuljetusoppilaita, mutta pohjatieto ei ole totta. Pitkään odotetun alikulkukäytävän valmistumisen jälkeen koulun oppilaista koulukuljetusten piirissä on vain 2, ei siis 24 oppilasta.

- Kunnan taloustilanne on vakava, se on fakta. Mutta paikkaisiko kyläkoulujen ja kirkonkylän kirjaston lakkauttaminen taloudellisen taantuman verotuloihin tekemän aukon, ei varmasti!
Ymmärrän kyllä sen, että on taktisesti järkevää ajaa koulujen lakkautuksia silloin kun kunta kärsii verotulojen taantumisesta. Jos ja kun verotulot, ja sitä kautta kunnan tulot taas elpyvät, voidaan kunnan paraneva talous laittaa kouluverkkopäätösten ansioksi. Mutta tässä tilanteessa kunnan olisi taloudellisestikin järkevää toteuttaa juuri hyväksymäänsä kuntastrategiaa. Strategiassa puhutaan mm. elinvoimaisista ja vireistä kylistä. Miksi kunta sitten ei kaavoita, tai edesauta uusien kuntalaisten sijoittumista jo olemassa olevan palveluverkon äärelle? Vihdissä on paljon alueita, jotka pystyisivät ottamaan vastaan uusia asukkaita ilman että kunnan tarvitsisi investoida palveluverkkoon. Lisäksi on alueita, jonne uusien kuntalaisten vastaanottaminen vaatisi kunnalta investointeja, mutta samoilla alueilla kunnalla on myös mm. jo valmiina olevia tontteja joiden myynnillä investointikustannuksia voisi kattaa.

- Erityishuomion kunnanjohtajan säästöehdotuksessa saa vihti- lisän lakkauttamisesta lasketut säästöt. Ehdotus lähtee siitä, että kaikki vihti- lisällä (2400€/lapsi/vuosi) kotona hoidetut lapset säilyisivät kotihoidossa, vaikka lisä- poistuisi. Siis kaikki Vihti-lisää saaneet, sekä heidän hoitoikäiset sisaruksensa säilyisivät kotihoidossa kuten tähänkin saakka. Tämä säästö ehdotus ei tosin muusta voi lähteä, sillä alle kaksi vuotiaan hoitokustannus kunnallisessa päivähoidossa on kunnalle noin 15 000 euroa. Eli jos nyt Vihti-lisällä kotona hoidettavista palaisi päiväkotiin noin joka viides, niin Vihti-lisän poistopäätös kasvattaisi kunnan kustannuksia noin 350 000 eurolla. Eli taloudelisesti säästö voisi tulla kunnalle välittömästi todella kalliiksi, puhumattakaan siitä mitä useamman sadan lapsen palaaminen päivähoitojärjestelmän piiriin tarkoittaisin ryhmäkoille tai kunnan investointitarpeille.

- Vihti-lisä asiassa Keskustan valtuustoryhmä oli ainoalla luontevalla kannalla. Valtuuston voimassa olevaa päätöstä ei kumottu. Päätöksen ydin on se, että tämän vuoden maaliskuusta voimassa ollut vihti-lisän korotus pidetään voimassa, ja se vaikutuksista tehdään selvitys vuonna 2010. Tämän selvityksen pohjalta sitten arvioidaan pitääkö Vihti-lisään tehdä jotain muutoksia.