30.3.2015 Keskustan ryhmäpuheenvuoro Vihdin kunnan henkilöstöraportista 2014

Maanantai 30.3.2015

Vihdin Kunnanvaltuusto 30.3.2015

Keskustan ryhmäpuheenvuoro Vihdin kunnan henkilöstöraportista 2014

Kuten aineistossa todetaan ”henkilöstöraportin keskeisenä tavoitteena on antaa tietoa toiminnan suunnittelun pohjaksi kunnan henkilöstörakenteesta ja henkilöstön tilasta”. Ja näin tähän raporttiin pitää suhtautua, ei vain historian todentajana, vaan tulevan suunnittelun pohjana (etenkin virkamiehille).

Vuonna 2014 hyväksyttyyn kunnan strategiaan 2014-2017 lisättiin henkilöstötyötä koskevat tavoitteet. Samalla luovuttiin erillisestä henkilöstöstrategiasta. Tällöin nousi esille huoli siitä, katoaako samalla henkilöstöpolitiikka ja sen kehittäminen kunnan muiden strategistenpainotusten alle. Uutta kuntastrategiaa ei vielä ole täysin jalkautettu käytöntöön, eli sen toimimisesta ei vielä oikein ole kokemuksia. Mutta nyt käsissämme olevan raportin perusteella kunnan johtaminen ja tiedottaminen ovat parantuneet - kaikenkaikkiaan henkilöstön aseman koetaan parantuneen, emmekä usko, että henkilöstörstrategian liittäminen osaksi kuntastrategiaa jatkossa heikentää henkilöstön tai henkilöstöpolitiikan asemaa kunnassa.

Henkilöstöraportti on erittäin kattava kuvaus kunnan henkilöstöstä sekä avainluvuista. 

Kuntien lisääntyneistä velvoitteista huolimatta vuonna 2014 henkilöstökustannusten kasvu onnistuttiin Vihdin kunnassa pysäyttämään. Henkilöstökustannukset laskivat edellisen vuoden tilinpäätöksestä -1,6 %.

Erittäin positiivista on sekin, että työhyvinvoinnin tunnusluvuista työtyytyväisyyskyselyn arvot nousivat edellisestä kyselystä (vuodelta 2012). Sairaspoissaolojen kokonaismäärä väheni edellisestä vuodesta yli 1000 päivää, sairaspoissaoloihin johtaneiden työtapaturmien määrä saatiin laskemaan ja koulutuspäivät per työntekijä saatiin nousemaan. Ikävämpää on se, että sairaspoissaolot/työntekijä nousivat 0,1 kalenteripäivää. 

Eli tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta valtaosa henkilöstön hyvinvointia kuvaavista mittareista antoi positiivisia lukemia vuonna 2014.

Toki on huomioitava sekin, että suurin haaste työympäristön ilmapiirille, yt- neuvotteluiden paino, ei välttämättä vielä näy näiden kyselyiden tuloksissa.

Positiivista on, että työhyvinvointia parantavat toimet ovat purreet ja kunnalle lankeavat varhemaksut on saatu paremmin hallintaan.

Epäilemättä vuoden 2015 henkilöstöjohtamisen haasteeksi nousee tammikuussa päättyneiden yt-neuvotteluiden henkilöstösäästöjen toimeenpano ja palvelutoiminnan turvaaminen pienemmällä henkilöstöresursilla. Tämä haaste korostuu tässä tilanteessa, jossa taloudellisessa toimintaympäristössä ei edelleenkään näy selkeitä merkkejä paremmasta. Kunnan toimintojen kehittämistä ei silti saa lyödä laimin, kehittämisen aikataulu ja rytmi tosin on monessa kohtaa talouden kehityksestä riippuvaista.

Kattava raportti ei kuitenkaan anna vastausta siihen, onko kunnan palveluksesta poislähteneille tehty ns. lähtöhaastattelut? Selvittelyidemme perusteella näitä haastattatteluja ei ole tehty suunnitellun kattavasti ja Keskustan valtuustoryhmä kannustaakin siihen, että jatkossa nämä lähtöhaastattelut tehtäisiin. On erittäin todennäköistä, että lähtijöilä olisi saatavissa arvokasta tietoa, lähti työntekijä sitten eläkeelle tai toisen työnantajan palvelukseen. Tällä hetkellähän osa kunnan henkilöstöstä on erittäin pysyvää, kun taas osassa tehtävistä kierto on huomattavasti nopeampaa.

Julkisesta niukkuudesta huolimatta henkilöstöraportin kertoma vuodelta 2014 todentaa henkilöstön tilan olevan, uskallan sanoa, huomattavasti paremman kuin mitä julkisestakin keskustelusta välittyy. Tilanne on erittäin haastavat olosuhteet huomioiden vähintäänkin tyydyttävä. Vihdin kunta koetaan pääosin hyväksi työnantajaksi.

Samalla raportti osoittaa, että kunnan henkilöstö on tietoinen kunnan haastavasta taloudellisesta tilanteesta ja henkilökunnassa on ollut valmiutta ja halukkuutta omaehtoiseen säästöjen etsimiseen - ja kaikkien kivien kääntämiseen - kuntamme talouden vahvistamiseksi. 

Lopuksi haluankin Keskustan valtuustoryhmän puolesta kiittää kunnan henkilöstöä - kaikkia tasapuolisesti - hyvin hoidetuista töistä vuonna 2014 ja toivottaa jaksamista ja mukavia hetkiäkin Vihdin kunnan palveluksessa tänä vuonna ja tulevaisuudessa.

Mielikuvat ja todellisuus

Perjantai 13.3.2015 - Eerikki Viljanen

Vihreät lähtivät kovalla metelillä hallituksesta ja ovat jo nyt ehtineet oppositiossa vastustamaan lähes kaikkea sitä mitä hallituksessa olivat yli kolme vuotta kannattaneet. Puheenjohtaja Ville Niinistö on nyt esimerkiksi puhunut miltei kyllästymiseen asti bioenergian lisäämisen välttämättömyydestä. Ville on nyt tässä asiassa oikeilla linjoilla. Mutta hallitusohjelmaan Vihreät vaativat Villen johdolla turpeen veroon kovan korotuksen, joka romahdutti turpeen ja puuhakkeen yhteispolttoon perustuvien lämpölaitosten kannattavuuden.  Veronkorotus ja hiilidioksiditonnin alhainen päästökauppahinta ovat yhdessä johtaneet siihen, että lämpölaitokset ovat joutuneet taloudellisista syistä vaihtamaan turpeen ja puuhakkeen kivihiileen.

Eli Ville saarnaa nyt sitä kehitystä vastaan, joka on vihreiden hallitustaipaleen konkreettisin ”onnistuminen”. 

Vihreiden lähdettyä autuaammille populismikentille, pääministeri Stubb kertoi uusia ministereitä nimetessään koonneensa oikean ”vaalijoukkueen”. Yhdeksi joukkueen kärkipelaajaksi nostettiin ensimmäisen kauden kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen. Sanni aloittikin ministerinä räväkästi. Heti kun Keskusta oli julkaissut 101- ehdotusta turhan byrokratian purkamiseksi, Grahn julisti omat byrokratia-talkoonsa alkaneeksi. Tuloksia vielä tällä vaalikaudella oli iskulause, jota tässä yhteydessä toisteltiin.

Perjantaina ympäristöministeri Grahn-Laasonen oli kutsunut kaikkien eduskuntaryhmien edustajat vastaanottamaan tämän normityöryhmänsä esityksen.

Hämmästys oli paikalle kutsuttujen joukossa melkoinen, koska mitään esitystä ei kuitenkaan tullut, vaan ainoastaan kooste ministerin työryhmän kansalaisilta saamasta 400 ehdotuksesta. Tilanteen erikoisuutta korostaa sekin, että tähän määrään sisältyi Keskustan aiemmin julkaisemat ja ministerille lähettämät 101 ehdotusta.

 ”Tuloksia vielä tällä kaudella” oli typistynyt siihen, että ministeriön virkamiehet ovat tehneet alustavan arvion siitä, mitkä ehdotukset ovat mahdollisia ja mitkä mahdottomia toteuttaa.

Luovutuksesta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa ei selvinnyt, mitä itse työryhmä on tehnyt. Kaikista topakan ympäristöministerin kovista julkisista linjauksista jäi loppuviimein käteen vain ministerin yhteenvetona, että ”tästä voi sitten seuraava hallitus lähteä liikkeelle”.

Perussuomalaiset - poissa?

Maanantai 9.3.2015 - Eerikki Viljanen

Eduskunta äänesti tänään laista, jolla heikennetään uusiutuvilla energialähteillä, kuten hakkeella tuotetun sähkön tuotantotukea. Nykytilannetta muutetaan siltä osin, että energiapuun täyttä tukea rajataan niin, että monissa tilanteissa se on vain puolet nykyisestä. On täysin selvää, että tämä muutos tulee vähentämään uusiutuvien energialähteiden käytön mahdollisuuksia.

Keskustalaiset olivat koko ajan tätä heikennystä vastaan. Keskustalaiset esittivät koko asian hylkäämistä. Keskustan linjoilla valiokuntakäsittelyssä olivat myös perussuomalaiset  sekä useat yksittäiset hallituspuolueiden kansanedustajat.

Kun tämä kotimaista energiakäyttöä koskeva esitys sitten tuli eduskunnan suuren salin ratkaistavaksi, hallituspuolueiden rivit oli ”ammuttu suoriksi" ennen äänestystä. Vain  yksi edustaja hallitusrintamasta äänesti lakia vastaan. Hallituspuolueiden toiminta ei oikeastaan ollut yllätys, mutta perussuomalaisten oli. Perussuomalaisia oli äänestyksessä poissa peräti kahdeksan.  Jos heistä edes osa olisi ollut paikalla, tämä huono lakiesitys oli hylätty.

Eduskunta siis äänesti uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta. Hallituksen huono esitys voitti äänin 87 – 81. Poissa äänestyksestä oli kaikkiaan 31 edustajaa.

Tämä Keskustan vastustuksesta huomatta hyväksytty laki kasvattaa metsien käyttöön liittyvää byrokratiaa, tekee energiapolitiikastamme entistäkin vaikeammin ennustettavaa ja ajaa taloudellisella pakolla energialaitoksia vaihtamaan kotimaiset polttoaineet ulkomaiseen kivihiileen.

Kauneus on katsojan silmässä

Tiistai 3.3.2015

En ole taiteen asiantuntija toisin kuin monet läsnäolijat, mutta nautin taiteesta mielelläni.

Olen antanut itseni ymmärtää, ettei taidetta toisaalta kuulukaan osata tulkita tai ymmärtää valmiiden teorioiden pohjalta.

Minua enemmän taidetta ja taidehistoriaa harrastava vaimoni on todennut, että modernissa maalaustaiteessa kukin katsoja synnyttää teoksista omat tulkintansa omien kokemusten ja tuntemustensa pohjalta.

Pidän tätä hyvin katsojaystävällisenä lähestymistapana.

Lue lisää »

Arvid Hedinin näyttelyn avajaispuhe, Kauneus on katsojan silmässä

Tiistai 3.3.2015

Arvid Hedinin näyttelyn avajaispuhe Galleria Pictorissa 3.3.2015

Pieni suuri Pisara

Tiistai 24.2.2015 - Eerikki Viljanen

Pisararata-asiassa kiteytyy ainakin kolme asiaa, jotka nykyhallituksessa ovat pielessä – luottamuksen puute, piittaamattomuus tosiasioista ja usko siihen, ettei asioita tarvitse tehdä. Riittää kunhan niistä tiedotetaan.

Kuinka kukaan voisi arvostaa poliittista päätöksentekoa sen jälkeen, kun on nähty tämä nykyhallituksen Pisara-näytelmä. Siinä summamutikassa ”kumppaneita” selkään puukottamalla yritetään vängätä hallituksesta ja eduskunnasta huonoa päätöstä, koska puolue-elimissä on niin linjattu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimintatavat sovitetaan vain sen mukaan, mikä on puolueen asettama päämäärä vähät välittämättä muista tai tulevasta.

Arvottoman näytelmän hallituksen Pisara-farssista tekee sekin, ettei faktoilla ollut sijaa näytöksissä. Valtakunnallisissa selvityksissä raideliikenteen kehittämiseksi on laskettu kaikille suunnittelupöydillä pyörineille hankkeille ns. kannattavuusarvio – eli suhteutettu hankkeen rakentamiskustannukset siitä saatavaan hyötyyn. Nämä laskelmat osoittavat, ettei Pisara-rata kuulu kiireellisimmin toteutusta vaativien hankkeiden listalle. Pisara-rata on kiva idea, mutta siihen ei nyt yksinkertaisesti vain ole varaa. Näin siitäkin huolimatta, että maan hallituksessa, etenkin demarien hallinnoimassa valtionvarainministeriössä, on yritetty tämä fakta muuksi vääntää.

Pisaraa tärkeämpiä pääkaupungin, Uudenmaan ja Suomen ratahankkeita on ainakin kolme. Kiireellisin olisi Helra eli Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen. Toisena hankkeena olisi Espoon kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen. Ja kolmantena olisi Helsingin ja Riihimäen välisen rataosuuden perusparannuksen toisen vaiheen toteuttaminen.

Nämä kaikki kolme hanketta maksaisivat vain murto-osan Pisaran hinnasta, olisivat toteutettavissa nopeammin ja helpottaisivat enemmän päärautatieaseman ja siten pääradan ruuhkaa. Kaiken lisäksi nämä hankkeet ovat toteutuslistalla Pisaran edellä siksikin, että näiden pitää olla tehtynä, jotta Pisara-radan rakentamisessa olisi järkeä. 

Ja kirsikaksi Pisara-kakun päälle voi asettaa tiedottamisen. Olemme saaneet sivusta seurata koko syksyn ja talven tätä tiedottamista, jossa ei ole pisaraakaan johdonmukaisuutta. Kokoomus ja demarit ovat vuorotellen tulleet julki ”hallituksen linjauksilla” Pisara-radasta. Tietysti sillä erolla, että toinen on tiedottanut sen etenevän ja toinen, että ei etene. Eli tiedottamista on hoidettu aktiivisesti niin ”omilla kasvoilla” kuin vuotamalla lehdistölle tietoja hallituksen sisältä.

Tiedottamiseen kulminoituu tämä Stubbin hallituksen koko olemus. Pääministeriä tai hallitusta ei ole kiinnostanut se, miten asiat ovat tai mitä niille pitäisi tehdä. Ainoa kiinnostuksen kohde on näyttänyt olevan vain se, miltä asiat näyttävät. Jos asian kertomiseen on kulunut yli 140 merkkiä, se on jäänyt tältä hallitukselta kertomatta. Hoitamattahan ovat tosin jääneet nekin, jotka ovat mahtuneet tuohon twiitin mittaan.

Keskustan ryhmäpuheenvuoro metropolilausunnosta

Tiistai 27.1.2015

Vihdin kunnanvaltuusto 27.1.2015

Keskustan ryhmäpuheenvuoro metropolilausunnosta

Metropolialue-keskustelu virisi silloin, kun Suomella meni vielä hyvin. Silloin nähtiin tarve vahvalle vastavoimalle kilpailemaan muiden Euroopan metropolien kanssa. Vastavoimalle on varmaan edelleen tarvetta, mutta ajat ovat sittemmin muuttuneet. Asioiden tärkeysjärjestys on muuttunut, koska maamme talous on vapaassa pudotuksessa ja työttömyyden kasvua ei vallassa olevat ole kyenneet hillitsemään.

On siis selvää, että päätöksenteon ja politiikankin painopiste on siirtynyt toisaalle. Tällaisella hyvien aikojen hallinnollisella veivauksella ei Suomen talous nouse. Toivottavaa on, että edes talouden ja työllisyyden saralla hallitus saisi tuloksia aikaiseksi.

Muutama sana itse prosessista. Keskustelu metropolista lähti fiksusti liikkeelle, mutta konsensuksen hakeminen kääntyi sanelun suuntaan uuden hallituksen linjatessa kunta- ja metropoliasioita voimiensa tunnossa vajaat neljä vuotta sitten. Tapetille vedettiin niin vahvat peruskunnat kuin uhittelut kuntien pakkoliitoksilla ja vahvalla metropolihallinnollakin.

Vihdin Keskustan linja on ollut näissä metropoli- ja kuntaliitosselvitysasioissa kirkas. Kannatamme itsenäistä Vihtiä, joka tekee hyvää ja vihtiläisten kannalta tarkoituksenmukaista yhteistyötä kaikkiin suuntiin turvataksemme kuntamme elinvoimaisuuden, sekä nykyisten että tulevien kuntalaistemme palvelut.
Emme ole vastustaneet suuntautumista pääkaupunkiseudulle, mutta emme ole halunneet sulkea ovea kokonaan muiltakaan suunnilta.

Olemme hyväksyneet Vihdin lausunnot metropoliasiassa tässä matkan varrella ̶ lausunnot, joissa on korostettu sitä, että jos metropolialue toteutuu, niin sen tulee toteutua löyhänä, hallinnollisesti löyhänä, ilman omaa verotusoikeutta ja siten, että hallinnollinen ja alueellinen edustavuus turvataan. Olemme halunneet nähdä, mitä nämä selvitykset tuovat tulleessaan ja todenneet, että lopullisen kannan ottamisen aika on silloin, kun varsinaiset esitykset ovat pöydässä.

Maan hallituksen rivakka ja "voimiensatuntoinen" aloitus on sittemmin puuroutunut poliittiseksi mössöksi, josta esimerkkinä on tänään lausunnon kohteena oleva esitys. Lopullista esitystä ei edelleenkään ole pöydässä. Ja tämänkin kohtalo on täysin avoin.

Keskustan Vihdin valtuustoryhmä kannattaa kunnanhallituksen esitystä. Itse asiassa tällä lausunnolla tuskin on mitään merkitystä. Jo nyt on selvästi nähtävissä se, ettei tämän hallituksen "sisävuorolla" tässä asiassa tule enää juoksuja syntymään, kunnareista puhumattakaan. Eli tämä asia ei todennäköisesti etene mihinkään ja varmaankin niin on parempi, koska niihin kysymyksiin, joihin metropolihallinnolla piti vastata, ei näissä selvityksissä edelleenkään ole ratkaisua.

Kataisen ja sitten Stubbin hallitusten hallitusohjelmien pontevat linjaukset olisivat tarkoittaneet todella tiukkaa hallinnon, toimintojen, asutuksen ja tulevan väestönkin keskittämistä metropolin ydinalueille. Tähän hallituksen voima ei onneksi riittänyt. Nykyisissäkin linjauksissa on vahva keskittämisen henki, joten vihtiläisten kannalta on varmasti parasta, että tämä harjoitus siirtyy nyt lausunto lausunnolta poliittisten pilvien reunoille.

Niin kuin armeijassa sanottaisiin - Urho Matti. Eli uusiksi meni. Miten sitten menee uusiksi, millä aikataululla ja sisällöllä, se nähtäneen tässä talven/ kevään ja kesän mittaan.

Työttömyydestä ja kyvyttömyydestä

Perjantai 23.1.2015 - Eerikki Viljanen

Työ- ja elinkeinoministeriön uusimpien tilastojen mukaan työttömyys on pahimmillaan Suomessa 16 vuoteen. Joulukuussa työttömiä työnhakijoita oli 363 300. Joulukuussa luku oli tätä pahempi viimeksi vuonna 1998. Poliittisesti ajankohtien väliltä löytyy yhteys siinä, että myös -98 vallassa oli Kokoomuksen ja SDP:n sinipunahallitus.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen esitti kuluvalla viikolla, että jo lisätalousarvion yhteydessä on tehtävä uudistuksia, joilla parannetaan työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, puretaan yrittämistä ja työntekoa hankaloittavaa byrokratiaa sekä helpotetaan työn teettämistä ja vastaanottamista.

Näitä välittömiä uusia toimia voisivat olla esimerkiksi viiden prosentin yrittäjävähennys, ensimmäisen työntekijän palkkatuki, oppisopimuksen muuttaminen koulutussopimukseksi sekä mahdollisuus maksaa työttömyyskorvaus määräajan starttirahana yrittäjäksi ryhtyvän työttömän yritykseen.  Lisäksi työttömyysturvan 300 euron suojaosan käyttöä estävä byrokratia on poistettava.

Tiilikaista julkisuudessa säesti eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen. Mauri muistutti, että Kataisen ja Stubbin hallitukset lupasivat alentaa työttömyyden viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.

”Työttömyyden paheneminen on mielestäni hallitusten suurimpia epäonnistumisia”, Pekkarinen sanoi.

Toki työttömyyden kasvussa on paljon sellaistakin, mille Suomen hallitus ei oikein mitään voi. Mutta herrat Tiilikainen ja Pekkarinen ovat täysin oikeassa siinä, että hallituksen lähes täydellinen toimintakyvyttömyys ei ole ainakaan helpottanut työttömyyden torjuntaa.

Molemmat osuivat oikeaan siinä, että vaikka eduskuntavaalit ovat lähellä, eivät hallitus ja työministeri Lauri Ihalainen (sd.) voi kerta kaikkiaan seurata toimettomana työttömyyden lisääntymistä. Pekkarinen esimerkiksi esitti räätälöityjä toimia sellaisille alueille, joissa useammalta toimialalta on äkillistä rakennemuutosta pidemmällä aikavälillä hävinnyt tai häviämässä työpaikkoja. Nähtäväksi jää, tarttuuko hallitus Pekkarisen tai yhtään kenenkään esityksiin, vai puksutteleeko se vain kädet levällään ja viikko kerrallaan kohti auringonlaskuaan.

Maatalouspolitiikan "ilmaveivi"?

Keskiviikko 2.10.2013 - Eerikki Viljanen

Kokoomuksen europarlamentaarikko Sarvamaata hehkutetaan nyt suurena sankarina eilisen EU-parlamentin maatalousvaliokunnan päätöksen johdosta. Kyseinen päätös koskee Etelä-Suomen maatalouden kansallista tukea.

Tuki on tähän asti perusteltu liittymissopimuksen 141- artiklan pohjalta. Liittymissopimuksessa 141- artiklassa tuki määriteltiin liittymisestä johtuvien vakavien vaikeuksien kompensoimiseen tiloille. Jokainen 141- sopimus on tähän asti ollut määrä-aikainen ja jokaisen neuvottelukierroksen aluksi komissio on ilmoittanut että voimassa oleva 141- sopimus on viimeinen ja että seuraavaa ei tule.

Nyt Saravamaa sai EU-parlamentin maatalousvaliokunnassa läpi muotoilun jossa Etelä-Suomen kansallisessa maataloustuen maksuperusteissa ei viitata Suomen EU:öön liittymiseen tai siihen liittyviin vakaviin vaikeuksiin. Tältä osin uutisointi oli paikallaan ja sikäli perusteltavissa. Mutta uudessa pykälämuotoilussa on myös sitouduttu tukitasojen alenemiseen, eli sen perusteella/pohjalta mahdollisesti saavutettava sopimus tulevalla EU-rahoituskaudella maksettavista Etelä-Suomen maataloustuista tulee laskemaan tukitasoja ja siten suoraan viljelijöiden tuloja. Tämä Sarvamaan laillisuuspohjan uudistaminen ei ole vielä "maalissa", vaan se on vielä hyväksyttävä EU-parlamentin täysitunnossa (jossa se ilmeisesti tulee menemään läpi) sekä maatalousministereiden ministerineuvostossa. Eilen tämän laillisuuspohjauutisoinnin yhteydessä mainittiin että Etelä-Suomen tuet tulevat laskemaan 30 miljoonaa euroa. Tässä on hieman sotkettu kaksi eriasiaa. Sarvamaan "pykälässä" oli kyse tukien maksamisen mahdollistavan laillisuuspohjan aikaansaamisesta, ei suoraan tulevasta tukiratkaisusta. Etelä-Suomen tukitasojen lasku- ja 30 miljoonan leikkaus on otettu Suomen hallituksen kaavailemista neuvottelutavoitteista. Eli Sarvamaan asiassa ei euroista sovittu muuta, kuin sitoutuminen aleneviin tukitasoihin.

Seuraavan rahoituskauden ("141-sopimuksesta") hallitus neuvottelee edelleen komission kanssa, ja näissä neuvotteluissa määrittyy niin tukitasot kuin tukien rakennekin. Ja - 30 miljoonaa on arvio, joka on tehty siltä pohjalta mitä hallitus on lausunut tavoittelevansa tulevaksi "141- sopimukseksi". Nykyisen tiedon mukaan, Suomen hallitus tulee päättämään näistä neuvottelutavoitteistaan tämän viikon torstaina. Maaseudun tulevaisuudessa julkaistun jutun perusteella hallituksen neuvottelutavoite on ilmeisesti todella alhainen. Jos hallitus päättää neuvottelutavoitteensa siltä pohjalta mitä MMM Koskinen on julki tuonut, jo ennen neuvotteluita tiedämme että tukitasot tulevat laskemaan ja niiden rakenne tulee olemaan huomattavasti nykyistä huonompi.

Sarvamaan pykälä on siis vielä kesken, siinä on sitouduttu aleneviin tukitasoihin, eikä sillä ole varmistettu ainoatakaan euroa suomalaisille viljelijöille. Mutta hyvää on se, että Sarvamaa on yrittänyt / yrittää. Ja jos tämä pykälä läpäisee koko EU- mankelin, on se kiistämättä positiivinen signaali siitä että EU:ssa suomalaista maataloutta ymmärretään mutta kotimaan hallituksessa ei ymmärretä. Jatko on nyt kiinni Suomen hallituksesta. Eli nyt Euroopan parlamentissakin on ymmärretty ja hyväksytty se että suomalainen maatalous tarvitsee erityistä tukea luonnonolosuhteidensa perusteella. Hallituksella on nyt yksi lisäkeino käytettävissä hyvien neuvottelutulosten aikaansaamiseksi.

Nyt vaaditaan hallitukselta päättäväisyyttä ja täyttä sitoutumista jotta Etelä-Suomen tuet saadaan varmistettua tarvittavan tasoisina ja muotoisina. Hallitusta pitää vaatia asettamaan tarpeeksi kunnianhimoiset neuvottelutavoitteet ja taisteltava niiden puolesta. Näistä neuvotteluista ei saa tulla vaan valtiontalouden tasapainottamissirkus. Jos hallitus ei lähde vaatimaan tarpeeksi tukia, kyseiset neuvottelut ovat vain kulissi- jonka varjolla Koskinen tulee toteuttamaan valtiontalouden kehyslinjausten mukaisia säästötavoitteita. MTK:n puheenjohtaja ehti jo nimeämään Sarvamaan neuvottelut "maatalouspolitiikan ilmaveiviksi". Ymmärrän että asiat ja saavutukset voivat näyttää erilaiselta jos niitä katselee "sisältäpäin". Mutta etelä-suomalaisena maidontuottajana en näe mitään juhlimsen aihetta siitä että ainoa asia mikä nyt on varmaa, on se että meidän tuloja tullaan leikkaamaan taas- ja todella rajusti!

Vanhoja muistellen

Tiistai 16.10.2012 - Eerikki Viljanen

Vanhoja muistellen

Pääsin paikallislehteen oikein kuvan kanssa. Jutun aiheena oli kunnan virkamies, jota epäillään taloudellisista väärinkäytöksistä virkatoimissaan. En liity jutussa kerrottuihin väärinkäytöksiin millään lailla,joten en pidä jutun kuvitusta hirmuisen onnistuneena. Olen myös saanut kommentteja, että kuvasta ja jutun sisällöstä saattaa syntyä väärä mielenyhtymä, sille en ikävä kyllä voi mitään.  Paikallislehdellä on valta juttuihinsa, omalta osaltani olen halunnut lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä vastaamalla aina lehtien kysymyksiin.

Toimittaja pyysi minulta juttuunsa kommenttia, koska oli Vihdin kunnan tarkastuslautakunnan puheenjohtaja aikana(2004- 2008) jolloin kyseinen virkamies oli ilmeisesti aloittanut väärinkäytöksensä. Ensikommenttini perustuivat muistikuviin, ne olivat jutuissa pääroolissa. Kotiin päästyäni kaivoin vanhat kokouspaperit esille ja tarkistin asiaan liittyvät asiakirjat. Tarkistusten jälkeen soitin toimittajalle, joka kyllä laittoi esittämäni faktatkin lehteen, mutta ne jäivät sivurooliin. Juttu oli ilmeisesti jo valmiina kun soitin lisätiedoista, onneksi ne päätyivät edes pieneksi kainalojutuksi varsinaisen kertomuksen sivuun.

Mutta itse asiasta, mikä on tarkastuslautakunnan rooli tällaisissa asioissa? Ensiksi on todettava, että tarkastuslautakunta ei tee tilintarkastusta. Pöytäkirjat, tilit summat ja kirjaukset tarkastetaan ulkopuolisen tilintarkastusyhteisön toimesta. Tarkastuslautakunnalla ei ole valtuuksia penkoa tiliotteita, kuitteja tai tehdä muita virkamiesesimiesten tehtäviin kuuluvia valvontoja. Tarkastuslautakunta tekee jälkikäteisarviointia siitä onko valtuuston asettamat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet saavutettu. Sisäisessä tarkastuksessa ja valvonnassa lautakunnan rooli on lähinnä tarkistaa onko valvonnasta huolehdittu, eli käytännössä tarkistaa onko sisäisen valvonnan ohje päivitetty.

Aloitin Vihdin kunnan tarkastuslautakunnan puheenjohtaja vuoden 2005 alussa. Käytännössä työmme alkoi syksyllä 2005, koska edellinen lautakunta teki vielä kevätpuolen arviointia vuodesta 2004. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja toimii myös esittelijä, joten siksikin minulla on tarkat muistiinpanot ja tiedot lautakunnan toimista. Lautakuntamme ensimmäisessä kokouksessa, ensimmäisessä varsinaisessa pykälässä päätimme pyytää hallinto-osastolta selvitystä Vihdin kunnan sisäisestä tarkastuksesta ja valvonnasta. Saimme syksyn aikana selvitystä niin kunnanjohtajalta kuin talousjohtajaltakin.

Viranhaltijoiden selvityksissä ei ilmennyt varsinaisia puutteita. Päätimme kuitenkin varmistaa valvontajärjestelyiden asianmukaisuuden ja tilasimme ulkopuoliselta tilintarkastusyhteisöltä tarkastuksen Vihdin kunnan sisäisestä valvonnasta ja tarkastuksesta.

Erityistarkastuksessa ei havaittu varsinaisia puutteita, loppuraportissa nostettiin esiin muutamia asioita jotka kaipasit jonkin verran päivitystä. Kunnanhallitus päätti näiden päivitysten tekemisestä heti seuraavassa kokouksessaan. Tämän lisäksi kiinnitimme huomiota sisäisen tarkastuksen ja valvonnan järjestämiseen Vihdin kunnassa koko toimikautemme ajan.

Yhteenvetona tästä yllättävästä vaalienalus julkisuudestani voin siis todeta, että johtamani tarkastuslautakunta teki kaiken voitavansa Vihdin kunnan sisäisen tarkastuksen ja valvonnan osalta.

Odotuksia uudelle kunnanjohtajalle

Perjantai 4.5.2012 - Eerikki Viljanen

Luoteis- Uusimaa tiedusteli valtuustoryhmien puheenjohtajilta kantoja uudestä kunnanjohtajasta. Ohessa kysymykset ja vastaukseni.

- Mitä valtuustoryhmänne odottaa Miettiseltä?

Keskustan valtuustoryhmä toivottaa uuden kunnanjohtajan perheineen tervetulleeksi Vihtiin. Uskomme, että Sami Miettinen on hyvä valinta uudeksi kunnanjohtajaksi. Odotamme häneltä yhteistyökykyä ja avoimuutta, ominais§uuksia joita hän itsekin hakuprosessin aikana omina johtamistapoinaan korosti.
Kunnanjohtajalta odotamme hyviä henkilöjohtamistaitoja, Miettisen edellisistä työpaikoista kantautuneiden viestien perusteella juuri henkilö/henkilöstö johtaminen ovat hänen vahvuuksiaan.
Vaadimme uudelta kunnanjohtajalta aloitekykyä ja kykyä kuunnella niin kunnanvaltuustoa, kunnanhallitusta kuin kuntalaisiakin. Kuuntelemisen lisäksi me luonnollisesti edellytämme päätettäväksi tulevien asioiden huolellista valmistelua sekä tehtyjen päätösten sujuvaa ja tehokasta toimeenpanoa.

Miettisen haastatteluissa antama kuva positiivisesta mutta silti realistisesta asennoitumisesta tulevaisuuteen on tällaisena taloudellisesti haastavana aikana erittäin tärkeää. Aktiivinen verkostoituminen kuuluu mielestämme myös kunnanjohtajan tehtäviin; laajaa yhteistyötä yli hallinto- ja kuntarajojen tarvitaan koko ajan enenevissä määrin. Erityishuomiota kunnanjohtajalta odotamme elinkeino- ja työllisyyskysymyksiin. Yhteistyö yrityselämän edustajien kanssa sekä Vihdin mahdollisuuksien markkinointi nykyisille ja uusille yrityksille pitää olla korkealla kunnanjohtajan työlistalla.
Olemme ilolla lukeneet uuden kunnanjohtajan lehtihaastatteluita ja toivomme että Sami Miettinen ehtii työskentelemään enemmän Vihdin markkinoinnin parissa kuin edeltäjänsä. Kunnanjohtaja on kuntamme ykkösvirkamies julkisuuteen päin ja uskomme että Miettisellä on edellytykset omalla aktiivisella toiminnallaan parantaa Vihdin julkisuuskuvaa myös kuntarajojemme ulkopuolella.

Olemme tyytyväisiä uuden johtajan haluun tutustua kuntaamme perinpohjaisesti. Hänen lehtihaastatteluissa esittämänsä pyyntö vierailukutsuista tutustumaan Vihtiläisiin työpaikkoihin, yrityksiin, järjestöelämään, kyliin ja muihin toimijoihin on erittäin hyvä lähtölaukaus pitkälle ja menestyksekkäälle uralle Vihdin kunnanjohtajana.


- Mihin asioihin hänen pitäisi heti tarttua ja miten?

Nyt kun hän on aloittanut työnsä, kunnallinen päätöksentekojärjestelmä alkaa asettamaan hänelle tehtävälistaa. Todennäköisesti arkipäivän agendan kärjessä ovat ainakin seuraavat kolme asiakokonaisuutta.

1) Elinkeinoelämän ja yrittäjyyden kysymykset sekä ja työpaikat.

2) Kunnan tarkasta taloudenpidosta huolehtiminen sekä mahdollisien kehityskohteiden etsiminen organisaatiosta.

3.) Kunnan investointitarpeen kartoitus, investointien huolellisen suunnittelun varmistaminen, investointien käytännön toteutuksen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisuuden valvominen.

Lisäksi odotamme että kunnanjohtaja paneutuu siihen mitä kunta voisi tehdä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Eriasteinen syrjäytyminen on kasvava ongelma Vihdissä kuten koko Suomessa. Kuntajohtajan näkökulmasta kyse on inhimillisistä arvoista, mutta asiaan liittyvät vahvasti myös kunnan toimialaan kuuluvina asioina esim. nuorisotyö, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut, asuntotilanne, turvallisuus ja näiden kautta kyse on inhimillisten arvojen lisäksi myös taloudellisista arvoista ja kuntaorganisaation toiminnasta.

Välitilinpäätöstä valtuustokaudesta

Perjantai 30.3.2012 - Eerikki Viljanen

Valtuustokauden viimeinen kevät on jo pitkällä ja on aika tehdä kevyttä yhteenvetoa valtuustokaudesta tähän saakka.

Päällimmäisenä mieleen nousee talouden erittäin haastava tilanne, niin Vihdissä, Suomessa kuin Euroopassakin. Talouden puristuksessa huomio kiinnittyy yleensä säästöihin tai puutteisiin, joten positiivisina asioina ja Keskustan aikaansaannoksina (toki yhteistyön ansiosta) on ensin mainittava ainakin kolme asiaa.

Vihdin talous on säilynyt kutakuinkin tasapainossa.  Talouden tasapainotus on vaatinut sekä henkilöstöltä että luottamushenkilöitä paljon työtä sekä monien hankalien päätösten tekemistä. Vihdin nykyinen tilanne on nyt verrattain hyvä, etenkin kun huomioidaan yleisen talouden taantuman vaikutus kunnan verotuloihin ja palveluiden kysyntään. Vaikeasta taloussuhdanteesta huolimatta Vihdin kunta on investoinut voimakkaasti ja tämä osaltaan turvaa kuntalaisten palveluiden saamista.

Taloutta ei toki ole kyetty hoitamaan ilman veronkorotuksia, mutta ne on kyetty pitämään mahdollisimman maltillisina. Keskustan valtuustoryhmän kanta on ollut että henkilöstön lomautukset olisi kyettävä välttämään ja tässä on onnistuttu. Toki talouden tiukkuus on näkynyt kunnan toiminnoissa, mutta hankaluuksista on selvitty. Talouden tasapainottamisesta iso kiitos kuuluu kunnan henkilöstölle. Henkilöstö on tehnyt työnsä hyvin ja venynyt tilanteen mukaan. Henkilöstö on osallistunut taloustalkoisiin myös pitämällä palkattomia vapaita, kukin mahdollisuuksiensa mukaan.

Palveluverkko ja investoinnit

Keskustan valtuustoryhmä käytti erittäin paljon aikaa Vihdin kouluverkkoon perehtymiseen. Kouluverkkotyöryhmän valmistellessa esitystään Vihdin tulevaksi kouluverkoksi, me ryhmänä vierailimme lähes kaikissa kouluissa. Muodostimme kantamme kouluverkosta ja saimme sen taakse valtuuston enemmistön. Olemme erittäin tyytyväisiä tähän tulokseen.

Investointi puolelta positiivista on NuhaKo:n ensimmäisen vaiheen saaminen valmiiksi, toinen vaihe rakentuu kunnan taloudellisten resurssien mahdollistaessa sen.

Samoin pidämme hyvänä että Vesikansantien (vai onko se Haapakyläntien) liikenne tukokseen on tulossa helpotusta. Olen tehnyt asiasta useammankin aloitteen vuosien mittaan ja nyt ainakin rinnakkaistie on valmisteilla.

Elinkeinopuolelle tärkeässä maankäytössä on menty eteenpäin. Kunta on onnistunut ostamaan maata hyviltä sijainneilta, hyvässä yhteistyössä maanomistajien kanssa eli vapaaehtoisilla kaupoilla.
Maanostojen lisäksi on erittäin tärkeää että Nummelan etelä-osien kaavoitukseen on saatu vauhtia, joten lähitulevaisuudessa meillä on tarjota halukkaille entistä enemmän houkuttelevia tontteja etenkin yritysten tarpeisiin.

Haastavista olosuhteista huolimatta olemme pärjänneet vähintään kohtuullisesti myös sosiaali- terveys ja sivistyspuolilla.

Vihti-lisä on Keskustan valtuustoryhmälle erittäin tärkeä asia, ja olemme tyytyväisiä että olemme kyenneet estämään sen poistamisen.

Nuorten syrjäytymisestä on käyty vilkasta keskustelua, ja olemme tyytyväisiä että olemme saaneet Vihdissä tehtyä muutamia syrjäytymistä ehkäiseviä päätöksiä.
-    JOPO-luokan perustaminen syksyllä 2012
-    Kuntouttavan luokan perustaminen syksyllä 2012
-    Maahanmuuttajien valmistavan luokan perustaminen syksyllä 2012
-    Nuorisotoimenjohtajan valinta, nuorisolautakunnan säilyminen, etsivän nuorisotyön aloittaminen Vihdissä (Vimma-hanke).


Terveydenhuollosta vastaava Karviaisemme ei ehkä saanut parasta mahdollista alkua, mutta parannusta sielläkin on tapahtunut. Muutama huomio Karviaisenkin toiminnan kehittymisestä.
 
- Vihdin perusturvakeskuksen aikainen lääkärien joukkopako on käännetty ja lääkäripula on merkittävästi helpottunut.

- Lääkärin iltavastaanoton perustaminen Nummelaan Karviaisen toimesta, edellisen valtuuston poistettua sen.

- Sosiaali- ja terveyskulujen kasvu on saatu laskevalle uralle, sillä ennen Karviaista Vihdin perusturvakeskuksen vuoden 2008 kulut kasvoivat yli 12 % ja viime vuonna 2011 Karviaisen vastaavien kulujen kasvu oli alle 3 %. Karviaisen kulujen kasvu on jokaisena toimintavuonna pienentynyt ja on ollut jokaisena toimintavuonna alhaisempi kuin Vihdin perusturvakeskuksen aikaan 2000 luvulla.
- Panostamalla kotihoitoon, ikäihmisten laitoshoitoa on onnistuttu vähentämään ja siten parantamaan elämisen laatua.

- Lastensuojelun toimintaa on tehostettu panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan ja sen myötä euromääräisesti  kulut ovat pienentyneet jo kahtena peräkkäisenä vuotena.

- Toimeentulotuen ja työmarkkinatuen menot ovat euromääräisesti alhaisempia kuin vuonna 2009 yhdenmukaistamalla toimeentulotuen jakoperusteita.
 

Ja lopuksi muutamia mietteitä loppuvaalikauden tavoitteiksi.

Niin viranhaltijoiden, muiden kunnantyöntekijöiden kuin luottamushenkilöidenkin aika on kulunut pitkälti Vihdin taloushaasteisiin vastaamiseen. Joten varsinainen innostunut kehitystyö on jäänyt pakosta vähemmälle. Toisaalta jos talous ei ole kunnossa, niin eipä ole paljoa varaa kehittääkään…

Yksittäisistä asioista voisi loppukaudeksi mainita vaikka neljä: Haimoon koulun rakentamisen saaminen käyntiin, joukkoliikenne palveluiden kehittämisen saaminen käyntiin, sekä mahdolliset satsaukset kunnan henkilöstöön (esim. sijaiskiellon poistaminen). Ja teemme oman osamme että uusi kunnanjohtaja saa mahdollisimman hyvät lähtökohdat työnsä aloittamiseen.

Tavoite on että loppukaudellakin Vihdin talous pidetään kestävällä pohjalla. Tämän lisäksi teemme työtä että niin luottamushenkilöt kuin virkamiehetkin jaksavat tehdä innostuneesti töitä yhteisen päämäärän: paremman VIHDIN hyväksi.

Kunnallisvaaleihin valmistautumisesta

Keskiviikko 7.3.2012 - Eerikki Viljanen

Väliaikatietoa paikallismediolle Vihdin Keskustan valmistautumisesta kunnallisvaaleihin.

Keskustan valmistautuminen ja kunnallisvaaliehdokkaiden "hankinta" on alkanut. Kunnallisjärjestön vaalipäälliköiksi valittiin Asko Autelo ja Pasi Saario. He vastaavat käytännön vaalitoimintojen organisoinnista, itse vaalityöt tehdään koko ehdokasjoukon voimin.

Tällä hetkellä valtuutettuna toimivilta odotetaan vastausta huhtikuun loppuun mennessä siitä ovatko he edelleen ehdolla. Todennäköisesti valtaosa nykyisistä valtuutetuista on ehdolla tulevissakin vaaleissa. Keskustan kunnallisjärjestö tulee samoin olemaan yhteydessä huhtikuun loppuun mennessä kaikkiin niihin jotka ovat olleet listoillamme ehdolla edellisissä vaaleissa. Näiden tiedusteluiden rinnalla etsimme koko ajan aktiivisia kuntamme asioista kiinnostuneita ehdokkaita.

Koska olemme saaneet omat painotuksemme hyvin näkyvästi esiin Vihdin kunnallisessa päätöksenteossa, teemme kovasti työtä ehdokashankinnassa ja pyrimme saamaan vielä edellisiäkin kunnallisvaaleja kattavamman ehdokaslistan.

Ehdokkuus Keskustan riveissä on todella hyvä tilaisuus kaikille kotikunnan asioihin vaikuttamisesta kiinnostuneille. Teemme kunnallisvaaleihin oman vaaliohjelmamme jota kaikki ehdokkaat pääsevät valmistelemaan. Ehdokkaaksi on helppo lähteä, ehdokkuus ei maksa mitään ja kunnallisjärjestö järjestää kampanjointiin ja käytännön kunnallispolitiikkaan tutustuttavaa koulutusta kaikille halukkaille.

Keskusta on avoin ja ajassa elävä kansanliike, jonka riveissä kukin pääsee tasa-arvoisesti vaikuttamaan tehtäviin linjauksiin ja politiikan sisältöön. Maan hallitukselta tulee liukuhihnalta ehdotuksia jotka vaarantavat tai kyseenalaistavat kaikille suomalaisille tarjottavat palvelut. Näistä palveluista päättäminen kuuluu valtaosaltaan kunnalliseen päätöksenteon piiriin, joten nyt jos koskaan on tärkeää lähteä vaikuttamaan kunnalliseen päätöksentekoon. Kannustamme kaikkia ehdokkuudesta mahdollisesti kiinnostuneita ottamaan yhteyttä.

Vihtiläisten palveluiden puolustaminen on Keskustan keskeisin vaaliteema. Koska meillä on vihtiläisten etujen puolustamisesta vahvoja näyttöjä kuluvaltakin vaalikaudelta, niin Keskustan kunnallisjärjestö on asettanut vaalitavoitteekseen valtuustopaikkojen määrän nostamisen nykyisestä 11sta 12sta.

Neljä näkulmaa hallituksen esittämään Vihdin ja Karkkilan kuntaliitokseen

Tiistai 14.2.2012 - Eerikki Viljanen

Maan hallitus on kertonut ajavansa kuntaliitoksia vaikka pakolla, jos niitä ei vapaaehtoisesti synny. Vihdin kohdalla viimeisin ehdotus on että Karkkila ja Vihti liitettäisiin yhteen. Ohessa Luoteis- Uusimaahan lähettämäni neljä näkökulmaa esitetystä kuntaliitoksesta

1. Vihdin ja Karkkilan välillä käytiin keskusteluja viime syksynä. Tuolloin molempien kuntien kanta oli selkeä, sekä Vihti että Karkkila haluavat jatkaa itsenäisinä kuntina. Tämä kuntien ja niiden edustajien näkemys täytyy huomioida, vaikka valtiovalta esittää millaisia "karttaharjoituksia hyvänsä".

2. Valtiovalta ei ole osoittanut mitään laskelmia siitä kuinka paljon sen ehdottamilla pakkoliitoksilla syntyisi säästöjä. Tähän asiaan on selkeä syy, varsinkaan Uudellamaalla ei säästöjä synny kuntien rajoja siirtelemällä. Esimerkiksi Vihdin ja Karkkilan hallintojen yhdistämisellä on parhaimmillaankin mahdollista saavuttaa arviolta 0-3% säästöt, eli kyse on pienemmästä prosentista kuin mitä kunnan menot kasvavat vuosittain tarkan talouden Vihdissäkin. Ei kuntalaisten palveluiden tarve lopu kuntaliitokseen, eli palvelutuotannon kysyntä ei laske yhtään kuntaliitoksessa.

Maan hallituksen syksyllä lanseeraamat suuret kuntatalouden säästöt on mahdollista synnyttää vain palveluita karsimalla, joko kuntaliitosten yhteydessä tai sitten tulevissa suurkunnissa. Hallitus vaan ei halua tunnustaa tätä palveluiden pakkokeskittämis- ja karsimissuunnitelmaa näin kunnallisvaalivuonna. Eli hallituksen 4 miljardin euron säästösuunnitelmat eivät toteudu ilman rajua kuntien nykyisten palveluiden karsimista.


3. Vihdillä ja Karkkilalla on jo nyt yhteisenä sosiaali- ja terveystoimintojen järjestäjä Karviainen. Nummi-Pusulan liittyessä Lohjaan, voidaan Karviainen muuttaa ns. "isäntäkunta malliin". Tässä mallissa Vihti toimisi isäntäkuntana ja Karkkila ostaisi nykyiset Karviaisen palvelunsa Vihdiltä. Tämä olisi toimivin ratkaisu tulevillekin vuosille. Karviainen on sen verran suuri että siitä on saatavissa "suuruuden hyödyt", mutta samalla se on sen verran pieni että hallinnon ja byrokratian osuus palveluiden tuottamisessa on mahdollista pitää mahdollisimman pienenä.


4. Maan hallitus yrittää hoitaa kuntatalouden ongelmia aivan väärillä lääkkeillä. Ensin hallitus velvoittaa kunnat tarjoamaan entistä enemmän palveluita kunnille. Sitten sama hallitus leikkaa näiden palveluiden tuottamiseen tarkoitettua valtion rahoitusta. Ja kolmanneksi valtio yrittää nyt silmäänkääntötempulla kiinnittää kuntalaisten huomion kuntien rajoihin, ikään kuin rajoja siirtämällä kaikki ongelmat poistuivat. Hallituksen epärealistiset kuntatalouden säästötavoitteet eivät toteudu oli Suomessa vuonna 2015 sitten 1 tai 301 kuntaa. Mahdoton yhtälö: hallitus lisää julkisia palveluita ja laskee veroja, tilanteessa jossa työssäkäyvien määrä vähenee kovalla vauhdilla.

Kysyä sopiikin, miten vihtiläisten palvelut paranisivat jos velkainen Karkkila liitettäisiin Vihtiin?

Millainen kunnanjohtaja Vihtiin halutaan?

Torstai 26.1.2012 - Eerikki Viljanen

Paikallismediossa, turuilla ja toreilla pohditaan uuden kunnanjohtajan valintaa. Mitä ominaisuuksia uudelta johtajalta odotetaan?

Ohessa paikallislehteen antamani vastaukset siitä, mitä Keskustan valtuustoryhmä odottaa uudelta kunnanjohtajalta.

- Millaista kunnanjohtajaa Vihtiin halutaan?

Vihtiin halutaan motivoitunut, taitava ja kuntamme kehittämiseen sitoutunut
kuntajohtamiskokemusta omaava kunnanjohtaja.

- Miksi kokoomus ja keskusta eivät kannata Myllymäkeä?

Keskustan valtuustoryhmä on käsitellyt hakuprosessia ainakin neljässä
valtuustoryhmämme kokouksessa. Ryhmämme jäsenet ovat kertoneet mielipiteitään
prosessista sekä evästäneet haastattelijoitamme siitä milllaisia ominaisuuksia
uudelta kunnanjohtajalta edellytetään. Haastattelijat ovat nyt työnsä tehneet
ja uskon että kukin haastattelijoista muodosti oman näkemyksensä siitä kuka
hakijoista olisi Vihdille paras kunnanjohtaja. Haastatteluiden jälkeen
kunnanhallituksen jäsenet eivät olleet yksimielisiä parhaasta hakijasta joten
paremmuusjärjestys haettiin äänestämällä. Minä luotan haastatteluissa
mukanaolleiden keskustalaisten arvioon ehdokkaiden paremmuusjärjestyksestä.



- Miksi kunnanjohtajan valinta on näin riitainen prosessi?


Haastattelijat ovat tehneet hyvää työtä, ja kunnanhallituksen jatkohaastatteluun valitut Miettinen, Siikaluoma ja Myllymäki olivat kaikki hyviä ehdokkaita. On erittäin hyvä asia, että hakijoita oli runsaasti ja että joukossa oli niin hyviä ehdokkaita - saimme kunnon kilpailun ja kunnon ehdokkaat. Hyvistä ehdokkaista on aina vaikea valita, joten on oletettavaakin, että lopputulos ei välttämättä ole yksimielinen.

Kuntaliiton toiminta kuntauudistuksessa?

Keskiviikko 25.1.2012 - Eerikki Viljanen

Luoteis- Uusimaa tiedusteli tänään minulta Keskustan valtuustoryhmän kantaa Vihdin jäsenyydelle kuntien "etujärjestössä" kuntaliitossa. Ohessa kysymys ja vastaukseni.

Muutamat kunnat Suomessa aikovat jättää Kuntaliiton jäsenmaksun maksamatta, koska niiden mukaan liitto ei hoida kuntien edunvalvontaa suuressa kuntauudistuksessa. Uudistuksessa Vihti on liitetty Lohjaan. Olisiko Vihdin syytä pysyä Kuntaliiton jäsenenä jatkossakin? Mitä hyötyjä Vihti jäsenyydestä saa?

Lopullisia ehdotuksia kuntauudistuksesta ei vielä ole tiedossa. Koska tietoa ehdotuksesta ei ole, asiaan ei ole vielä kuntaliiton lopullista kantaakaan. Joten johtopäätösten vetäminen kuntaliiton toiminnasta kuntauudistuksen yhteydessä on tässä vaiheessa ennenaikaista.  Keskustan valtuustoryhmä ei ole tekemässä ehdotusta Vihdin eroamiseksi Kuntaliitosta. Kuntaliitto on monissa yhteyksissä Vihdille tärkeä tiedon ja tuen antaja. Kuntaliitto on kuntien edunvalvoja, joten vaadimme toki että Kuntaliitto ajaa myös Vihdin kunnan etua.

Vihdin ei ole pakko liittyä minnekkään

Keskiviikko 18.1.2012 - Eerikki Viljanen

Kommettini Vihdin Uutisille hallituksen esityksestä, jonka mukaan Vihdin tulevaisuus riippuu kuntaliitoksista.

Tilastojen mukaan Suomen väestö ikääntyy ja maamme huoltosuhde heikkenee tulevina vuosikymmeninä. Maan hallituksen huoli hyvinvointipalveluiden rahoituspohjan kaventumisesta on oikea, mutta lääkkeet ongelman ratkaisemiseksi väärät. Erityisen huonosti hallituksen ajama kuntien pakkoliitosten linjan sopii 1,5 miljoonan asukkaan Uudenmaan maakuntaan. Uudenmaan osalta ratkaisevaa ei ole se onko tällä Suomen mittakaavassa suppealla, mutta erittäin väkirikkaalla alueella kuntia kuusi vai kaksikymmentä. Ratkaisevaa on se miten hyvin kunnallinen päätöksenteko ja demokratia toteutuvat palveluista päätettäessä sekä se miten tehokkaasti ja laadukkaasti kuntalaisten palvelut kyetään tuottamaan.

Vihdinkin kannalta keskeisin lähestymistapa tähän asiaan on oltava kuntalaisnäkökulma eli miten vihtiläisten palvelut parhaiten voidaan turvata ja kehittää niitä edelleen. Tähän asiaan parhaita asiantuntijoita ovat vihtiläiset, eikä norsunluutornista käskyjään jakeleva kuntaministeri ja maan eripurainen hallitus. Vihti osaa parhaiten itse tehdä itseään koskevat päätökset ja kehittää kunnallisia palveluja.

Hallituksen pakkolinjankin edessä Vihdin ensisijainen tavoite pitää olla kuntalaisten lähipäveluiden turvaaminen säilymällä itsenäisenä kuntana. Toinen keskeisin tavoite on se että harjoitamme hyvää yhteistyötä muiden kuntien kanssa.

Omalla palvelutuotannolla ja hyvällä yhteistyöllä alueemme muiden kuntien kanssa saamme tuotettua kattavimmat, tehokkaimmat ja laadukkaimmat palvelut vihtiläisille.

Useat kuntatalouteen ja kuntien palvelutuotantoon perehtyneet tutkijat ovat todenneet että palveluiden tuottamisessa tehokkaimpia ovat 20 000 - 50 000 asukkaan kunnat. Tämän kokoisissa kunnissa palveluiden tuottamisen yksikkökoko on tarpeeksi suuri tehokkaan palvelutuotannon järjestämiseksi. Kuntakoon kasvaessa tästä edelleen, suuruuden hyödyt hukkuvat kuntakoon kasvun myötä moninkertaiseksi kasvavan byrokratian pyörittämiseen. Suurimmissa kunnissa hallinnointi kasvaa lähipalveluiden kustannuksella.
Edellinen hallitus kannusti kuntia yhteistyön lisäämiseen sekä kuntien vapaaehtoisiin liitoksiin. Yhteistyö lisääntyi merkittävästi ja vapaaehtoisia kuntaliitoksiakin tehtiin yli 100. Suurin osa liitoskunnista oli sekä maantieteellisesti että asukasluvultaan pieniä (1000- 2000 asukkaan) kuntia. Liitoksia tehtiin etenkin muuttotappioalueilla joilla väestön ikääntyminen on suurin ongelma. Vihdin lähes 30 000 asukkaan ikärakenne on juuri sopiva palveluiden tuottamiseksi ja turvaamiseksi. Vihti on kasvava, väestöltään nuorekas pääkaupunkiseudun kunta. Me kykenemme parhaiten palvelemaan kuntalaisia omalla päätöksenteollamme, meidän ei ole palveluidemme turvaamiseksi pakko liittyä minnekään.

Hallituksen yhteinen ideologia, kuntalaisten palveluiden pakkokeskittämien ja karsiminen!

Torstai 8.9.2011 - Eerikki Viljanen

Voimiensa tunnoissa oleva Kataisen- Urpilaisen "six-pack" hallitus julkisti tavoitteensa hävittää 70% Suomen kunnista. Vaalien alla nykyiset hallituspuolueet eivät puhuneet mitään moisesta hankkeesta, mistä lie tämä into tullut?

Hämmästyttävintä tässä on se, että hallituksessa näytetään ajattelevan että kuntalaisten palveluiden tarve katoaa kuntarajoja siirtelemällä. Muutenhan esityksen perustelelut ovat täysin vailla pohjaa. Pääministeri Katainen ja valtionvarainministeri Urpilainen kun lupaavat tällä "karttaharjoituksella" syntyvän miljardisäästöt vuosittain.

Toivon että kuntalaiset näissä "lahdattavissa" kunnissa nostavat esityksestä äläkän. Hallituksen säästöthän syntyvät vain, jos kuntien pakkoliitosten jälkeen kaikki kuntapalvelut keskitetään uusien suurkuntien keskustoihin. Näin se on, miljardeja ei muilla keinoilla säästetä, kuin karsimalla kuntalaisten palveluita todella rajulla kädellä.

Paikallislehtikin tiedusteli kantoja tähän hallituksen hullutukseen, ohessa vastaukseni.

- Mitä mieltä Vihdin päättäjät ovat mahdollisesta kuntaliitoksesta?

Maan hallitus aikoo noudattaa vanhaa "hajoita ja hallitse" oppia. Se haluaa suunnata huomion uusien viivojen vetämiseen kuntakartalle, sen sijaa että keskusteltaisiin kuntien palveluvelvoitteiden ja valtion pienenevän rahoituksen räikeästä ristiriidasta. Jos kuntarakenteella aiotaan ratkaista palveluiden tuottamisen rahoitusongelmat, se voi tarkoittaa vain sitä että samalla palveluita ja palveluverkkoa supistetaan todella rajusti. Kuntakartan karttaharjoituksella kuntia ajetaan tilanteeseen jossa ennemmistöt sitten karsisivat vähemmistön palvelut. Eli Vihdille tullaan todennäköisesti tarjoamaan: Joko teemme kuntaliitoksen Karkkilan kanssa, jolloin vihtiläisten palvelut olisi mahdollista säilyttää tekemällä leikkaukset "vanhan Vihdin enemmistöllä" entisten Karkkilalaisten palveluihin. Tai sitten meidät uhataan liittää tai liitetään Lohjaan tai Espooseen joille sitten tarjotaan mahdollisuutta tehdä leikkaukset "vanhan Vihdin" palvelut omilla enemmistöillään. On toki olemassa kolmaskin vaihtoehto, se että Suomesta tulee suurkuntien Suomi jossa palvelut keskitetään(toki enemmistöjen pätöksillä) vain keskustaajamiin.
Kuten edellä kuvatusta on pääteltävissä, maan hallituksen linjaukset : kuntien vastuiden lisäämiseksi, palveluiden rahoituksen supistamiseksi ja suurkuntien luomiseksi ovat kaikki Vihdin kannalta vahingollisia.

Keskustan valtuustoryhmässä toivotaan maan hallituksen tulevan järkiinsä ja miettivänsä myös kuntalaisten palveluiden tarjonnan ja saavutettavuuden tasapuolisuutta. Meidän ei pidä nyt suunnata energiamme sisäisiin taisteluihin mahdollisten kuntaliitosten suunnasta, vaan siihen että palvelumme säilyvät (parhaiten säilyvät nykyisessä Vihdin kunnassa) Samalla kun odotamme hallituksen palaamista kestäville linjoille, niin meidän pitää keskittyä oman kotikuntamme asioiden hoitamiseen. Se että Vihdin asiat ovat mahdollisimman hyvällä tolalla, se on meidän vahvin tuki ja turva kaikkia hallituksen oikkuja vastaan.

- Tuliko koko asia täytenä yllätyksenä?

Osasin odottaa että hallitus keksii jonkinlaisen hämäyksen, jotta kuntalaiset eivät huomaisi sitä että hallitus leikkaa kaikkien suomalaisten peruspalveluita leikkaamalla kuntien saamia valtionosuuksia.

Jokainen kuntalainen on oman arkensa asiantuntija

Torstai 26.5.2011 - Eerikki Viljanen

Minulta tiedusteltiin Keskustan asetelmista tuleviin kuntavaaleihin.

Näin vastasin.

Keskustan tavoitteena on saada monipuolisilla ehdokkailla täysi lista. Ehdokkaiden odotetaan kannattavan Keskustalaisia näkemyksiä Vihdin kunnan kehittämisestä ja palveluiden järjestämisestä. Olemme halukkaita  keskustelemaan kaikkien ehdokkuudesta kiinnostuneiden kanssa, ja kannustankin kaikkia kunnan asioista kiinnostuneita ottamaan yhteyttä. Omaa mahdollista ehdokkuutta ei pidä aristella, sillä jokainen meistä kuntalaisista on asiantuntija ainakin oman elämänpiirinsä asioissa. Ja pääsosin kuntapolitiikka on juuri tällaisien ihmisen kokoisten arjen asioiden parissa toimimista.

Uskon että pääsemme lähtemään kunnallisvaaleihin hyvällä ehdokaslistalla, koska erittäin hankalasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta olemme onnistuneet turvaamaan sekä kuntalaisten palvelut, että henkilöstön aseman.

Rahoituskriisin taustaa

Lauantai 16.4.2011 - Eerikki Viljanen

Kuluvan viikon kysytyin asia vaalikentillä on ollut suhtautumiseni vaikeuksiin joutuneiden EU-maiden tukemiseen. Asiaa on käsitelty monelta kantilta, mutta ajattelin kirjailla tähän vielä hyvin lyhyen tiivistelmän kannoistani.

Ensimmäiseksi voisi todeta, ettei tämänhetkinen tilanne tee oikeutta Keskustalle. Silloin kun pääministeri Lipposen johdolla Suomea runnottiin rahaliittoon, Keskusta oli liittymistä vastaan. Keskustan vastustuksen ytimessä oli rahaliiton jäseneksi kaavailtujen maiden hyvin erilainen taloudellinen tilanne. Eduskuntakäsittelyssä Keskustan eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoroissa todettiin jo tuolloin, että Etelä-Euroopan maiden talous on niin huonolla tolalla, ettei niitä pidä ottaa rahaliittoon samoilla ehdoilla kuin esim. Pohjoismaita ja Saksaa.

Keskusta hävisi taistelunsa. Suomi meni rahaliittoon ehdoilla, joiden järkevyyttä SDP nyt arvostelee. On todella ironista, että Mari Kiviniemi joutuu nyt siivoamaan sotkua, joka SDP:n toimesta on saatu aikaan. Vieläkin ironisempaa on se, että kovin tämän siivouksen arvostelija on samainen SDP.

No, jälkiviisaudesta ei tunnetusti ole apua. Nyt tästä tilanteesta on vain selvittävä. En ihmettele sitä, että suomalaisia jurppii, että Suomi on mukana tukemassa oman taloutensa sotkeneita maita. Jurppimisen ei saa kuitenkaan antaa estää järkevää toimintaa, eikä varsinkaan sitä, että turvaamme oman etumme tässä talousmylläkässä.

Selvää on, että sotkut aiheuttaneet pankit on saatava vastuuseen. Ei voi olla niin että suurten sijoitusriskien vuoksi Kreikan lainoituksella miljardeja keränneet pankit saavat nyt ulkoistettua vastuut EU:n jäsenvaltiolle. Sijoittajat ovat tienneet sijoitustensa riskit, kun ovat lähteneet lainoittamaan horjuvia talouksia.

Yhtä selvää on se, että demarien puheenjohtaja Jutta Urpilainen antaa äänestäjille väärän kuvan rahoituskriisin ratkaisuista.

Viimeksi Eurooppa-oikeuden professori Juha Raitio kirjoitti Helsingin Sanomissa äänestäjän heikosta kuluttajansuojasta. Hänen mukaansa Urpilaisen nyt esittämällä tavalla toteutettu pankkien vastuu edellyttää EU:n Lissabonin perussopimuksen muutosta. Parhaimmillaankin tämän muutoksen tekeminen veisi kuukauden sijasta vuosia.

Kyllä Urpilainenkin tämän faktan varmasti tietää, mutta vetää ”mutkat suoraksi” ja puhuu sitä mitä äänestäjät haluavat kuulla.

Yhtä mahdoton on Urpilaisen puhe Portugalin asettamista velkajärjestelyyn. Tämähän tarkoittaisi sitä, että nostettaisiin heti kädet pystyyn - että Portugalin ei tarvitsisi edes yrittää maksaa kaikkia velkojaan.

Erikoinen on myös demarien linjaus koko Euroopan vakauspaketin kaatamisesta. Vakauden kaataminen toisi laman Eurooppaan. Sijoittajien vastuu kyllä toteutuisi, mutta samalla kaatuisi lukematon määrä suomalaisia yrityksiä ja menettäisimme kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Kyllä Urpilaisen näkemys on varsin erikoinen tavallisten suomalaisten ja meidän työpaikkojemme turvaamisen kannalta.

Urpilaisen kanssa kilpalaulantaa tässä asiassa harrastanut Timo Soini on myös päätynyt varsin erikoisiin johtopäätöksiin. Soinin näkemys tuloksellista Eurooppa-asioiden hoidosta on, ettei Suomelle olisi mitään haittaan, vaikka vakauspaketti kaadettaisiin.

Miten Soini turvaisi Suomen tulevat neuvotteluasetelmat meille elintärkeissä asioissa tilanteessa, jossa Suomi on yksin kaatanut kaikkien muiden jäsenmaiden kannattaman koko Euroopan vakautta ylläpitävän järjestelmän?  

Vaikka me emme pidä tästä koko Eurooppaa koskevasta vakauspaketista, niin se kaatamisen seuraukset tulisivat kyllä eteemme hyvin nopeasti. Suomi menettäisi uskottavuutensa ja nykyisen vakaan ja arvostetun asemansa.  Jos Suomi paketin kaatamalla saa aikaan uuden talouden taantuman syntymisen Eurooppaan, niin oma vientivetoinen taloutemme on suurimpien kärsijöiden joukossa. Yli puolet Suomen bruttokansantuotteesta tulee viennistä, eli suurin osa hyvinvoinnistamme maksetaan vientituloilla. Jos ja kun joutuisimme viennin supistuttua taloudelliseen ahdinkoon, apua ja tukea olisi varmasti muilta turha odottaa. Tämäkin on hyvä pitää mielessä, vaikka holtittomien auttaminen harmittaakin.

Suomen on ikävä kyllä oltava, tavalla tai toisella, mukana hätään joutuneiden maiden auttamisessa. Auttaminen ei ole pyyteetöntä, sillä kyseessä on Suomen oman edun varmistaminen. Kuten on nähty, tälle avulle on myös erittäin kovat ehdot. Portugalissa oppositio kaatoi hallituksen, koska hallitus ajoi avun ottamista tästä eurooppalaisesta avustusjärjestelmästä. Hallitus kaadettiin siksi, että Portugalissa avun vastaanottamisen ehtoja pidettiin liian ankarina. No, hallitus kaatui, mutta Portugali joutui silti pyytämään EU-apua. Opposition ilo oli erittäin lyhytaikainen, sillä nyt Portugalille myönnettävälle tuelle on asetettu vieläkin tiukemmat ehdot.

Edellä kerrottu kuvaa hyvin sitä, että Suomenkin antamalla tuella on saajamaille todella tiukat ehdot. Kreikan valtio myy paraikaa omaisuuttaan, alentaa palkkojaan ja tekee todella ankaria leikkauksia, jotta kykenee selviämään veloistaan, ja jotta EU-maiden myöntämät lainatakaukset eivät realisoituisi. Voi kuulostaa kovalta, mutta tämä on oikea tie, sillä sen verran vastuuttomasti avustettavissa maissa on taloutta tähän asti hoidettu.