Perheiden kotiapu on palautettava

Maanantai 11.4.2011 - Eerikki Viljanen

Perheiden kotiapu on palautettava

Kunnallinen kotiapu on tänä päivänä harvinaisuus, sillä edellisen talouden taantuman syövereissä kotiapu lopetettiin useissa kunnissa. Apua arjen askareisiin tarvitsisivat kuitenkin etenkin lapsiperheet. Perheiden arjen tukeminen olisi sosiaalisesti oikeudenmukaista ja taloudellisestikin järkevää.

Monet vanhemmat ovat äärirajoilla kamppaillessaan kasvatusvastuun paineissa. Elämänhallinta voi  horjua, työn ja perheen yhdistäminen ei aina ole helppoa. Suuret elämänmuutokset, kuten yksinhuoltajuus tai työttömyys voivat tehdä arjen pyörittämisestä hetkittäin lähes ylivoimaista.

Kunnallisen kotiavun idea on tarjota arjen käytännön palveluita. Arjessa jaksamista voi ratkaisevalla tavalla auttaa apu, jota voisi saada sairaan lapsen hoitamiseen, siivoamiseen, kaupassa käymiseen tai ruoanlaittoon. Jotta romahduksilta vältyttäisiin, kynnys avun tarjoamiseen ja myös sen vastaanottamiseen ei saa olla liian korkea.

Tukea tarvitsevia perheitä on hyvin monenlaisia, mutta selvää on, että mahdollisuus saada kotiapua voisi auttaa monet perheet ”pahimman yli”, mikä lisäisi sekä vanhempien että lasten hyvinvointia. Ääritapauksissa kotiavulla voitaisiin myös välttyä lastensuojelullisilta toimenpiteiltä ja jopa huostaanotoilta. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän kasvu tuleekin pysäyttää. Meillä on oltava varaa helpompiin ja pehmeämpiin keinoihin koko ajan kasvavien huostaanottomäärien sijaan. Tämä on sekä perheiden että koko suomalaisen yhteiskunnan etu.

Tavoitteenani on lapsi- ja perheystävällinen Suomi, jossa jokaisen on hyvä ja turvallista kasvaa, elää ja tehdä työtä. Siksi Keskustan esitys lapsi- ja perheministerin nimittämisestä seuraavaan hallitukseen on erittäin kannatettava ajatus. Uudenlainen ministerin salkku ei lisäisi byrokratiaa tai virkakuntaa, vaan tarjoaisi parempaa lasten, nuorten ja perhepolitiikan yhteensovittamista.

Suomalaiset perheet ansaitsevat sen, että heidän asioitaan katsotaan kokonaisuutena. Nykyisessä hajanaisessa hallintomallissa eniten apua ja tukea tarvitsevalla on riski pudota hallinnollisten rajojen väliin.

On erityisen tärkeää, ettei perheiden kotiavun järjestämistä jätetä pelkästään kuntien kustannettavaksi, vaan valtion on tultava omalta osaltaan mukaan turvaamaan kotiavun saatavuutta.

 

Koulut ja koulutus

Torstai 31.3.2011 - Eerikki Viljanen

Olin tänään Vihdin opettajien yhdistyksen vaalipaneelissa. Ehdin harmittavasti olla opettajien paneelissa vain reilun tunnin, sillä olin lupautunut toisaalle iltatilaisuuteen jo ennen kuin sain tiedon opettajien paneelista. Sain kuitenkin esitellä omat vaaliteemani sekä Keskustan koulu- ja opetuslinjaukset.

Ajallisesti rajatussa avauspuheenvuorossa otin esille tärkeimmät tulevan vaalikauden kouluasiat. Kannatan täysillä Keskustan lanseeraaman koulutuksen ”tasa-arvo-paketin” toteuttamista. Pakettiin kuuluvat mm. opetusryhmien pienentäminen valtion lisärahoituksen turvin, 1-2 luokkien oppilaiden tuntimäärän lisääminen kahdella viikkotunnilla ja opetuksen tuntijakouudistuksen tasa-arvoinen toteuttaminen. Pakettiin kuuluu myös sitoumus siitä, että jokaiselle nuorelle taataan ja turvataan peruskoulun jälkeinen jatko-opiskelupaikka. Samoin Keskusta on linjannut kynnyskysymyksekseen senkin, että koulujen rakentamisen ja remontoimisen valtionapurahat on turvattava. Näiden ns. ”homekoulujen” korjausavustuksien varmistaminen ei ole muiden puolueiden ohjelmissa.

Edellä mainittujen lupausten rinnalle pitää nostaa Keskustan kanta kuntien ja valtion välisestä suhteesta. Olemme linjanneet, että jos valtio määrää kunnille lisää vastuita tai velvoitteita, niin valtion pitää antaa niihin myös rahoitus. Vain tämä takaa sen, että päätetyt parannukset kyetään toteuttamaan samalla tavalla kaikissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa.

Opintouran loppupuolelta nostin esille kaksi asiaa. Olen puolueen kanssa samaa mieltä siitä, että opintotuen ns. huoltajakorotus pitää palauttaa. Nyt perheelliset opiskelijat eivät saa korotettua opintorahaa ja perheellisten opiskelijoiden taloudellinen asema on usein erittäin tukala. Tämän parannuksen ohella perusopintotuki (opintoraha) pitää sitoa indeksin, eli sen pitää nousta samassa tahdissa hintojen nousun kanssa.

 

 

Ollakko vai eikö olla, kas siinä Soinilla pulma?

Maanantai 28.3.2011 - Eerikki Viljanen

Perussuomalaiset ovat porskuttaneet mielipidemittauksissa ennätyksestä toiseen. Suurimpana syynä kannatuksen nousulle on pidetty puheenjohtaja Soinin selkeiltä kuulostavia kantoja. Soini on tehnyt mielummin vääryyttä asiasisällölle kuin viestin selkeydelle. Kuukausien ajan on kuultu vastauksia  kaikkien mahdollisten ongelmien hoitamiseen, ja syypää asioiden nykytilaan on "veltto" hallitus, joka ei hänen mielestään ole kantanut vastuutaan.

Toisena perussuomalaisten kannatuksen nostajana lienee yleisen tyytymättömyyden kanavoituminen puolueen gallup-kannatukseksi. Tätä tyytymättömyyttä on vahvistanut niin jätevesiasetuksen vaikeudet kuin eurooppalaisten talouksien horjuminen. Soini ryhtyi tyytymättömyyden äänitorveksi ja vielä muutamia kuukausia sitten hän toisteli kuinka eteläisen Euroopan tuhlarivaltiota ei pidä missään olosuhteissa auttaa, puheessa vilisivät niin oliivipuut kuin Zorbaksetkin.  

Mutta mitä tapahtuukaan nyt kun hallituksen ovet näyttävät vihdoin avautuvan perussuomalaisille? Selkeät kannanotot ovat muisto vain ja tulevaa hallitusvastuuta pakoillaan jo ennen vaaleja. Kannanotot ovat muuttuneet aivan samanlaisiksi kuin muillakin, koska nyt myös perussuomalaisilla on olemassa ”vaara” että niistä joutuu kantamaan myös vastuun.

Esimerkiksi käy hyvin tämänpäiväinen surkuhupaisa näytelmä EU:n lainatakausten myöntämisestä. Soini on koko ajan toistellut, että ”vanhat puolueet” syytävät rahaa tuhlarivaltioille, ja että perussuomalaiset eivät sitä salli. Tämän retoriikan taustalla on ollut oletus siitä, että päätökset näistä ikävistä talousasioista tehdään jo ennen vaaleja. Pääministeri Kiviniemi on kuitenkin koko ajan sanonut, että Suomen kanta asiaan päätetään vasta vaalien jälkeen, jos se vain suinkin on mahdollista. Näin toimimalla Suomen kansa pääsisi ottamaan kantaa asiaan vaaleissa.

Pääministeri Kiviniemi saikin ajettua viime viikonloppuna Euroopan johtajien kokouksessa läpi kannan, että talouspaketin sisällöstä ja sitoumuksista ei päätetä ennen toukokuuta. Tänään maanantaina Soinilla onkin sitten ollut selittämistä. Halu hallitukseen on kova, mutta vastuuta vaikeista päätöksistä ei ole halua kantaa. Soini on todennut, että perussuomalaiset haluavat saada erivapauden olla hallituksessa takauspäätöstä vastaan, vaikka muu hallitus olisi puolesta.

En tiedä voiko politiikassa suurempaan venkoilua olla. Soini siis haluaa hallitukseen, mutta ei halua tehdä päätöstä hallituskauden suurimmasta asiasta. Soini myös haluaa jatkaa hallituksessa vaikka hallitus tekisi Soinin täysin vastustaman päätöksen. Ja kaiken kukkuraksi hän ei puheissaan edes yritä sanoa, että koko hallituksen pitäisi tulla hänen ja perussuomalaisten linjoille, vaan haluaisi vain protestoida päätöstä vastaan. Hän on käytännössä sitä mieltä, että päätökset talouden vakausjärjestelmän luomisesta pitää tehdä, että kyseinen väline on luotava EU:hun ja että Suomen on oltava siinä mukana. Soini siis mitä ilmeisimmin haluaa että tukipäätökset tehdään, mutta muiden kuin perussuomalaisten nimissä. 

Toinen vaihtoehto on se, että näillä käsittämättömillä vastuunpakoilu-lausunnoillaan perussuomalaiset yrittävät rajata itsensä hallituksen ulkopuolelle jo ennen vaaleja. Puheenjohtaja Soini on siis voinut kokea realismin herätyksen. Hän on tajunnut, että tulevallakin vaalikaudella hallitusvastuu tarkoittaa sitä, ettei voi vain huudella puskista ja olla populistisesti kaikkea vastaan. Kysyä sopiikin, että voiko politiikassa olla suurempaa sumutusta kuin hirmuinen vallanhimo ilman pienintäkään halua kantaa vastuuta?

Soini on itse koko ajan saarnannut olevansa kansan puolella ja vaihtoehto muille puolueille. No nyt on käynyt selväksi ainakin se, että Soini on vain itsensä ja oman etunsa puolella.

 

Vihdin Keskustan kannanotto

Torstai 10.3.2011 - Asko Autelo

Keskustan Vihdin kunnallisjärjestö päätti tänään kokouksessaan ottaa kantaa ehdokkuuteni puolesta. Julkaisen tämän kannanoton tässä päiväkirjassanikin siltä varalta jos se vaikka ei läpäise lehdistön julkaisuseulaa.

 

Kannanotto Eerikki Viljasen puolesta Vihdissä 10.3.2011

Vihdin Keskusta kannattaa Viljasta

Keskustan Vihdin kunnallisjärjestö kannattaa tulevissa eduskuntavaaleissa Eerikki Viljasta. Kunnallisjärjestön johtokunnan mielestä Viljasesta Vihti ja koko Uusimaa tulee saamaan asiantuntevan ja osaavan päätöksentekijän, jolla on sekä paikallistuntemusta että näkemystä koko Uudenmaan kehittämisestä.

Viljanen on nuoresta iästään huolimatta kokenut vaikuttaja ja järjestötoimija. Hänellä on kokemusta Vihdin kunnan ja Vihdin seurakunnan luottamustoi-mista jo yli 15 vuoden ajalta. Johtokunta korostaa, ettei pitkä ura ole Viljasen saavutus, vaan se miten hyvin hän on tehtävänsä hoitanut.

Taitavaksi neuvottelijaksi tunnetun Viljasen tällä hetkellä merkittävin luottamustehtävä Vihdissä on Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajuus. Vihdin lisäksi Eerikki Viljanen on kartuttanut aluetuntemustaan edustamalla Vihtiä niin Karkkilan kaupungin isännöimässä kuntayhtymä Puhdissa kuin Lohjan vetämässä Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunnassakin. Yhteiskunnallisten asioiden lisäksi Viljanen toimii myös maa- ja metsätalouden, metsästyksen, kalastuksen, vapaaehtoisen maanpuolustuksen asioiden ja järjestöjen parissa.

Keskustan valtuustoryhmä on Viljasen johdolla toiminut aktiivisesti kunnan palveluiden parantamiseksi sekä yrittäjyyden ja yritystoiminnan kehittämiseksi Vihdissä. Keskustan valtuusto-ryhmän linja on, että lähipalveluja on kehitettävä koko kunnan alueella.

Viljanen on perehtynyt hyvin Vihdin elinkeinopolitiikkaan ja on toiminut aktiivisesti hyvän työnantajapolitiikan, työllisyyden, elinkeinopolitiikan ja yrittäjyyden puolesta.

Keskustan Vihdin kunnallisjärjetön mielestä juuri nyt on erittäin tärkeä saada eduskuntaan asiat osaava ja taitava vaikuttaja ajamaan vihtiläisten ja uusmaalaisten asiaa. Vihdin ja muiden kuntien uhkana on jääminen metropolipolitiikan pelinappulaksi. Tuore maakuntakaavaluonnos on hyvä esimerkki siitä tulevaisuudesta, joka Vihtiä uhkaa ilman vahvaa puolustajaa. Toteutuessaan kaavaluonnos pysäyttäisi myös Vihdin kehityksen täysin; kunnastamme kaavaillaan lähinnä pääkaupunkiseudun läheistä ”ulkoilmamuseota”. Luonnoksessa Uudenmaan kaupankäynnin, asumisen ja työpaikkojen sijoittumisen alueet pakkokeskitetään Kehä III:n sisäpuolelle. Tulevalla eduskuntavaalikaudella käsittelyyn tulee muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus, jossa määritellään niin työpaikka- kuin asuntorakentamisen ja sijoittumisen ehdot Uudellemaalle. Jos me emme saa edustajaamme vaikuttamaan lainsäädäntöön, uhkana on että maakuntakaavaan suunnitellusta pakkokeskittämisestä tulee sääntö eikä poikkeus. Uudellemaalle ja vihtiläisille on ensiarvoisen tärkeää saada eduskuntaan sellainen edustaja, joka tuntee jo valmiiksi sekä asiat, ihmiset että vaikuttamisen keinot.

Tunnettu toimija puolueen sisällä

Eerikki Viljanen on ollut pitkään mukana Keskustan puolueen toiminnassa sekä luottamustehtävissä että työntekijänä. Lähes 20 vuoden ura Uudenmaan Keskustan piirihallituksessa sekä työt puoluetoimistolla ja eduskuntaryhmässä ovat tehneet Viljasen tunnetuksi luotettavana asiantuntijana. Luottamus on tuonut Eerikki Viljaselle paikan niin Keskustan periaateohjelma- kuin hallitusneuvotteluiden valmistelutyöryhmäänkin. Vaikuttamistyö eduskunnassa, sidos-ryhmät ja muiden puolueiden toimijat ovat tulleet Viljaselle erittäin tutuiksi hänen toimiessaan Keskustan eduskuntaryhmän kansliassa maa- ja metsätalouspoliittisena sihteerinä. Hyvät verkostot ja yhteydet ovat tärkeitä etenkin maakunnallisten asioiden eteenpäin viemisessä eduskunnassa.

Vihdin Keskusta on yhtenäisenä Viljasen takana

Keskustalla on edellisen kerran ollut Vihdistä vain yksi eduskuntavaaliehdokas vuonna 1991, jolloin Eerikki Viljasen isä Pekka Viljanen tuli valituksi eduskuntaan. Tämän jälkeenkin vihtiläiset Keskustan ehdokkaat ovat saavuttaneet epäedullisesta ehdokasasettelusta huolimatta hyviä tuloksia. Eerikki Viljanen oli ensimmäisen kerran ehdolla vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Tulos oli hyvä, Viljanen on tällä hetkellä toisella varakansanedustajan paikalla. Kasvanut kannatus Vihdissä ja naapurikunnissa sekä edullinen ehdokasasettelu antaa Viljaselle nyt erinomaiset mahdollisuudet läpimenoon. Keskustan Vihdin kunnallisjärjestö tekee hartiavoimin töitä ehdokkaansa valinnan varmistamiseksi.

Kynnyskysymys

Lauantai 5.3.2011 - Eerikki Viljanen

Kynnyskysymys           

Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi linjasi tänään Keskustan vaalikampanjan avajaisissa, että meillä on vaaleissa ja mahdollisissa hallitusneuvotteluissa kynnyskysymys, josta ei tingitä. ”Keskusta torjuu ehdottomasti perusturvan ja lapsiperheiden etuuksien leikkaukset”. Olen tästä ehdottomasti samalla linjalla, suomalaisten perusturvaa ei pidä heikentää ja lapsiperheiden asema on turvattava.

Näin vaalien alla moni kuitenkin kysyy mitä me sitten saamme lisää? Valmistelen parhaillaan omaa vaaliohjelmaani, jossa lisäyksiäkin lupaan. Mutta menolisäysten pitää tässä valtiontaloudellisessa tilanteessa olla maltillisia, tai sellaisia jotka säästävät tai tuottavat toisaalla.

Valtiontalouden tasapainottamiseksi tuleva hallitus nimittäin joutuu hallituspohjasta riippumatta miettimään ankarasti myös mahdollisia säästökohteita. Juuri tästä syystä Keskustan linjaus on merkittävä. Keskustaa äänestämällä voi varmistaa ettei ainakaan perusturvasta tai lapsiperheiltä leikata.

Toinen huomion arvoinen seikka on se, että perusturvaa ja lapsiperheitä koskevia etuja ja tukia on korotettu huomattavasti Keskustan hallituskauden aikana.  Perheisiin, lapsiin ja perusturvaan liittyvät pienimmät tuet on nyt sidottu indeksiin opintoraha pois lukien. Tämä tarkoittaa sitä, ettei etuuksien ostovoima enää heikkene vaikka hinnat nousisivatkin. Uudistus on todella merkittävä. Kun tähän vielä lisää sen, että opintorahankin sitominen indeksiin on nyt Keskustan vaaliohjelmassa, tilanteen voi sanoa olevan vähintään hyvä.  

Miten Keskustan vaatimus sitten otettiin vastaan? Kokoomus tyrmäsi, Persuilla ei ole kantaa koko asiaan ja demarit yrittivät ”laittaa paremmaksi”. Demareiden vastaus oli ”koko perusturvaan 100 euroa lisää”. Tavoite on epäilemättä hyvä, mutta vähintäänkin epämääräinen ja mahdoton toteuttaa.

Miksi näin? Perusturva kattaa kaikki mahdolliset etuudet mitä Suomessa on. Tämän turvan piiriin kuuluvien valtiollisten eläkkeiden korottaminen maksaa noin 8 miljoonaa per euron korotus. Eli pelkästään eläkkeiden korottaminen satasella maksaisi valtiolle 800 miljoonaa. Mitä sitten 100 euroa koko perusturvaan maksaisi? Sitä ei ole Suomessa vielä kukaan pystynyt laskemaan, edes demarit eivät kerro sille ”hintalappua”. Ainoa tiedetty asia on se, että summa olisi vähintäänkin useita miljardeja. Miljardien lupaus tilanteessa, jossa miljoonatkin on tiukassa.

Kysyä siis sopii. Äänestääkö varmaa lupausta, vai perusteetonta unelmaa?

PERSUsconi - Suomen turva?

Perjantai 4.3.2011 - Eerikki Viljanen

Italian pääministeri on aina tervetullut Suomeen, tällä kerralla hän on Silvio Berlusconi. Näin totesi Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen, kun häneltä tivattiin, onko aateveljen saapuminen Helsingin oikeistojohtajatapaamiseen hänelle kiusallista. Kataisen lausunto oli varmasti totta, mutta yhtä varmasti häntä harmitti suuren yleisön sekä median huomion kohdentuminen Suomea morkanneeseen käräjäministeriin.

Vaikka kokouksen pääasiallinen tarkoitus oli varmaankin vain vauhdittaa Kokoomuksen vaalikampanjaa, sisältyy siihen parikin huomionarvoista seikkaa.

Ensinnäkin Kokoomus on jo pitkään mainostanut olevansa Euroopan tasolla suurimman EPP- oikeistoryhmittymän osa. Tähän viitaten Kokoomus on myös todennut, että se on suomalaisista puolueista ainoa, jolla on vaikutusvaltaa Euroopassa. Tälle varsinkin europarlamenttivaalien alla viljellylle väitteelle pitäisi löytyä jotain todisteitakin. Hyväksi todisteeksi kävisi se, että Kokoomus saisi omalla vaikutusvallallaan muut EU-maat talousasioissa Suomen linjoille.

Ikäväkseni minun on kuitenkin todettava, että epäilen vahvasti tämän todistusaineiston syntymistä. Helsingin ryhmäkokouksen anniksi jäänee se, että nyt muidenkin maiden kokoukseen tulleet oikeistojohtajat saavat tietää mitä Saksa ja Ranska ovat heidän puolestaan päättäneet. Mielelläni pyörtäisin tämän arvioni, mutta epäilen vahvasti, että koska vaikutusvaltaan viittaavia todisteita ei löydy, joudun pysymään tällä esittämälläni kannalla.   

Toinen mielenkiintoinen seikka on edellä mainitun suuruusuhon aikaansaama suuntautuminen. Muut EU:n pienet jäsenmaat ja niissä valtaapitävät puolueet ovat pitäneet vahvaa komissiota tukenaan ja turvanaan. Suomessa Kokoomus eroaa tältä osin ratkaisevasti esimerkiksi Keskustasta. Kataisen ja Stubbin johdolla Kokoomus olisi valmis antamaan eurooppalaisille puolueryhmittymille nykyistä huomattavasti enemmän valtaa. Kysyä sopii, uskovatko he, että Suomelle edulliset päätökset syntyisivät helpommin yksinkertaisella enemmistöllä Euroopan parlamentissa kuin yksimielisesti komissiossa? Suomalaisten euroedustajien määrä on Euroopan parlamentissa 1,75%, komissiossa jäseniä on yksi jokaisesta jäsenmaasta.

En minäkään tosin ole mikään suuri komission ystävä, mutta yhtälailla on selvää, että Suomen kaltaisen maan vahvuus on päätösten valmisteluun ja päätösesityksiin vaikuttamisessa. Koon tuomalla voimalla me emme EU-tantereilla pärjää, koska meillä ei sen kaltaista voimaa ole. Liittoutumalla voimia voi taakseen saada, mutta kuka uskoo esimerkiksi Silvion sitoutuvan Suomen linjaan?

Totuuden nimissä EU:n päätöksentekojärjestelmä ei ole aivan näin yksinkertainen, mutta perusasetelma on. Ääni eduskuntavaaleissa Kokoomukselle on samalla ääni yhteistyöhön sitoutumiselle mm. tämän Italian ”Persusconin” kanssa. Ääni Keskustalle on ääni sille, että Suomen asiaa ajetaan etenkin siellä missä vaaditaan yksimielisyyttä ja Suomen kannat on siten paremmin saatavissa läpi. 

ps: Silvio PERSUsconin pääministeriys osoittaa sen, että populismin ansaan mennään muuallakin kuin meillä. Karmivaa on tosin ajatella sitä kauhukuvaa, että Suomessa populismin kuplan puhkeaminen kestäisi yhtä kauan kuin Italiassa.

Kampanja liikkeelle

Maanantai 28.2.2011 - Eerikki Viljanen

Kampanja liikkeelle

Avasin tänään vaalikampanjani kiertämällä pääministeri Mari Kiviniemen kanssa Länsi- ja Keski-Uudellamaalla aurinkoisissa tunnelmissa. Ohjelmassa oli tilaisuudet Lohjalla, Vihdissä, Karkkilassa ja Hyvinkäällä. Tunnelma kierroksella oli erittäin hyvä, selvää vaali-innostustakin oli yleisössä havaittavissa.
 
Tapahtumien luonteen vuoksi ehdokkaiden puheenvuorojen piti olla lyhyitä ja ytimekkäitä. Typistin teemani kolmeen kokonaisuuteen:

1. Vapaan valinnanmahdollisuuden puolesta - pakkokeskittämistä vastaan. Tämän kohdistin erityisesti kritiikiksi esiintyvää ”vapaavuorelaista” keskittämispolitiikkaa kohtaan. Suomalaisilla pitää mielestäni edelleen olla valinnan vapaus siitä missä he haluavat asua, tehdä työtä tai yrittää.

Valinnanmahdollisuus on oltava myös lastenhoitomuodon valinnassa kuin siinäkin kuinka ja missä vanhuksista huolehtiminen on järjestetty.

2. Hyvinvointipalvelut on turvattava. Varmin tapa turvata palvelut on huolehtia niiden rahoituspohjasta. Tavoitteina ovat oikeudenmukainen verotus, työnteon ja työssä jaksamisen tukeminen, sekä yrittäjyyden ja työpaikkojen luomisen tukeminen.

3. Biotaloudesta kestävästi lisää omavaraisuutta, energiaa, työtä ja yrittäjyyttä. Suomella on todella merkittävät luonnonvarat. Näinä Kiina-ilmiön aikoina meidän on hyödynnettävä osaamisemme ja luonnonvaramme paljon nykyistä paremmin. Suomalaisesta ruoasta, uusiutuvasta energiasta ja puunkäytön monipuolistamisesta ja jalostusasteen nostamisesta on meille luotavissa ”uusi Nokia”. Ja mikä parasta, omiin luonnonvaroihimme, työhömme, yrittäjyyteemme ja osaamiseemme nojautuva biotalous ei ole siirrettävissä Kiinaan, vaikka suhdanteet heittelisivätkin.

Näin aluksi. Lisää tavaraa on tulossa sivuille kampanjan edetessä.

Talviriehat

Sunnuntai 27.2.2011 - Eerikki Viljanen

Harvoin on Ojakkalan talviriehassa ollut niin hyvät kelit kuin tänään. Keli kohdillaan, kivaa tekemistä koko perheelle ja paljon tuttuja - mitä muuta voi enää kevättalven talvitapahtumalta odottaa?

Iltapäivän ohjelmassa oli myös Hiidenveden talvirieha Nummelan lentokentällä. Hiidenveden alueen kansanedustajaehdokkaille järjestettiin tapahtumassa Hiidenvettä ja vesistöjen suojelua koskeva tietokilpailu. Osallistujia oli toistakymmentä ja kaikille esitettiin samat monivalintakysymykset (kysymykset alla). Kaikki kysymykset eivät olleet ihan helppoja saatikka yksiselitteisiä. Sain ainoana porukasta kuitenkin kaikki oikein, ja palkinnon ojensi itse Hiidenveden maskotti. Kisailu oli leikkimielinen, mutta se kiinnitti kyllä mukavalla tavalla ehdokkaiden huomion tärkeisiin vesistöasioihin.

Hiidenveden talviriehan olivat yhdessä järjestäneet Hiidenveden kunnostushanke ja Vihtiläiset rotaryklubit.

 

 

Hiiden kinkkiset kysymykset

 

1. Hiidenvesi on Uudenmaan

a) pyörein järvi

b) suurin järvi

c) toisekseksi suurin järvi

d) kolmanneksi suurin järvi

 

2. Millä menetelmällä Hiidenveden kuormituksen suuruutta on arvioitu?

a) stetson menetelmällä

b) erilaisilla matemaattisilla malleilla

c) maalaisjärjellä

d) EU:n direktiivien pohjalta

 

3. Miten kiintoaine näkyy vesistössä?

a) näkösyvyys järvissä kasvaa

b) jokialueilla taimenkalojen kutupaikat tukkeutuvat

c) madekanta heikkenee

d) veden ph nousee

 

4. Hiidenveden rannoilla on

a) runsas sata kesämökkiä

b vain punaisia kesämökkejä

c) noin 600 kesämökkiä

d) lähes tuhat kesämökkiä

 

5. Miten rakennetut kosteikot vaikuttavat Hiidenveden valuma-alueilla?

a) poistavat kiintoainetta ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta

b) kosteuttavat ilmastoa niin, että kesien ja talvien sateisuus lisääntyy selvästi

c) ei mitään vaikutusta

d) houkuttelevat paikalle hietikkosusihämähäkkejä (Pardosa plumbies)

 

6. Kuinka paljon Hiidenveteen tulevien ravinteiden määrää pitäisi vähentää?

a) järveen pitäisi päästää vain tislattua vettä

b) puoleen nykyisestä

c) kolmasosaan nykyisestä

d) ei tarvitse vähentää

 

7. Millaisia toimenpiteitä Hiidenveden kunnostus-hankkeen kautta voidaan tehdä?

a) viranomaisten määräämiä toimenpiteitä

b) Suomen presidentin määräämiä toimenpiteitä

c) maanomistajien haluamia toimenpiteitä

d) hankkeen määräämiä toimenpiteitä

 

8. Hiidenvedestä pääseen melomalla?

a) Mustionjoelle

b) Lohjan järvelle

c) Vihdin keskustan jäätelökioskille

d) Väänteenjoen padolle

 

9. Miten kuvailet Hiidenveden valuma-alueella toteutettujen kosteikkojen määrää?

a) saman verran kuin muissakin kunnostushankkeissa maassamme

b) Hiiden mielestä liian vähän

c) enemmän kuin missään muussa kosteikkohankkeessa maassamme

d) vähemmän kuin muissa kosteikkohankkeissa maassamme

 

10. Hiidenveden suurin syvyys on

a) 33,3 metriä

b) 66,66 metriä

c) 23,6 metriä

d) 29,4 metriä

 

Oikeat vastaukset:

1C, 2B, 3B, 4D, 5A, 6B, 7C, 8A, 9C, 10A

 

 

Suosi suomalaista - osta kotimaista

Perjantai 25.2.2011 - Eerikki Viljanen

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila vieraili Vihdissä. Ministeri kertoi laajalti politiikan ajankohtaisuuksista, erityishuomion saivat kuitenkin lähestyvien vaalien merkitys sekä luonnollisesti maa- ja metsätalouden asiat.
 
Aihepiirin asiat ovat minulle tuttuja, mutta yksi ministerin ”kärjistys” jäi erityisesti mieleeni. Anttila totesi, että meidän kaikkien pitää nyt alkaa ”saksalaisiksi”. Eli hän kehotti meitä kaikkia suosimaan suomalaista ja ostamaan kotimaista. Tällä hän ei tarkoittanut vain elintarvikkeita vaan kaikkea mahdollista, jossa valinta on tehtävissä suomalaisen ja ulkomaisen väliltä. Ministeri korosti, että varma tapa työpaikkojen syntymiseen ja vanhojen säilymiseen on käyttää euroistaan mahdollisimman suuri osa kotimaista raaka-ainetta ja työtä sisältäviin tuotteisiin.

Olen ministerin kanssa täysin samaa mieltä.

ARKISTOSTA

Sunnuntai 2.1.2011 - Eerikki Viljanen

ALLA KIRJOITUKSIA ARKISTOSTA

Elinkeinopolitiikasta

Maanantai 20.12.2010 - Eerikki Viljanen

Valtuustoryhmän puheenjohtaja pääsen suhteellisen usein vastailemaan paikallislehtien ajankohtaisiin kysymyksiin. Ohessa kysymyksiä elinkeinopolitiikasta ja "lyhyet vastaukseni".

1.) Vihdin työpaikkaomavaraisuusprosentti on noin 60. Miten Vihtiin saadaan lisää työpaikkoja? Mitä on tehtävä? Kertokaa ainakin kolme mielestänne parasta keinoa.

Meillä on oltava koko ajan tarjolla yritystontteja monipuolisesti. Monipuolisuudella vastataan yritysten vaateisiin. Eri kokoisia, eripuolilla kuntaa, eritarkoituksiin ( Veikkoinkorpi, Hiekan alue ovat osalle yrityksiä erinomaisia, mutta sijaitsevat pohjavesialueella joten tontteja pitää olla tarjolla myös pohjavesialueiden ulkopuolelta ). Tarjontaa monipuolistavat nyt Kirkonkylä ja Koivissillan alue, sekä uusimpana erittäin merkittävä Palojärven alue. Ns. Vihti-konsepti toimintaa on jatkettava.
Kaikilla yrityksillä ei ole heti kiinnostusta tai mahdollisuutta siirtyä omassa omistuksessa oleviin toimitiloihin, joten vuokratilojen tarjoamisen mahdollisuutta etenkin pienille yrityksille pitäisi miettiä vakavasti.
Asuntotarjonta on pidettävä kunnassa monipuolisena. Saatavilla olisi oltava niin omistus kuin vuokra-asuntoja, niin yhtiömuotoisia (kerros ja rivitalot) kuin omakotitalojakin.
Kunnan on pidettävä aktiivisesti yhteyttä yrityksiin. Markkinoinnilla, yrityskeskustoiminnalla, aktiivisella yhteistyöllä oppilaitosten kanssa (ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi) tuetaan yritysten toimintaedellytyksiä Vihdissä, ja siten vihtiläisten työllisyyttä ja kunnan toimintaedellytyksiä.
Yritysten ja yritysten työntekijöiden toimintaa Vihdissä tuetaan myös pitämällä kunnalliset palvelut hyvinä ja verotasot kohtuullisina. Esimerkiksi monipuoliset mahdollisuudet lasten hoidon järjestämiseen sekä mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen tukevat kunnan vetovoimaisuutta niin yrittäjien kuin yritysten työntekijöidenkin ”silmissä”.

Vihdin vetovoimaisuutta parannetaan. Kuvaa kunnastamme on kirkastettava valtakunnan tasolla saakka. Tämä vaatii aktiivisuuden lisäämistä niin luottamushenkilöissä kuin viranhaltijoissakin. Tärkeä askel Vihti-kuvan kirkastamisessa on se, että (uskaltaisimme) olemme rohkeasti ylpeitä omasta kunnastamme. Vihdissä on erittäin paljon hyviä asioita. Niin omassa kuin kunnankin viestinnässä meidän tulee korostaa hyviä puolia, eikä lähteä liikkeelle negatiivisuuden kautta. On toki totta että parannettavaakin löytyy, mutta korostakaamme niitä asioita vasta sitten kun olemme keksineet niihin parannuskeinot. Vihti ei ole mikään PKS:n laidan heittopussi, vaan valtakunnallisessakin mittakaavassa merkittävä kunta ja toimija. meidän kaikkien pitää nyt myös asennoitua niin.

2.) Millaisia työpaikkoja Vihti tarvitsee (teollisia/tuotannollisia,
palvelu-, ict- vai mitä)?

Kaikenlaiset yritykset kelpaavat. Viime vuosina Vihdin palvelut ovat vahvistuneet etenkin palveluiden ja kaupan alalla, ja tämä kehitys jatkunee.
Suunnitteilla olevalle Palojärven alueelle voisi asettua mm. ict-alan yrityksiä. Realistisinta lienee että syntyvät ja mahdollisesti muualta sinne siirtyvät yritykset ovat pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Tällä sektorilla yrityksen koko ei ole rajoittava tekijä.
Vihdin kunta ei toki saa kääntää selkäänsä myöskään enemmän tuotannollisille tai teollisille yrityksillekkään. Tämä on huomioitava etenkin kunnan yritystonttitarjonnassa sekä oppilaitosten koulutusohjelmissa.
Hoiva-alan työpaikat ovat kasvaneet Vihdissä tasaisesti, tälläkin saralla meillä on edelleen kasvupotentiaalia. Matkailualan mahdollisuudet ovat Vihdissä hyvät, niiden hyödyntämisessä on vielä kasvuvaraa. Edelleen vahvistuva lähiruoka- ja luomuruoka ajattelu avaa Vihdille /vihtiläisille kasvunäkymiä myös alkutuotannon puolelta. Vihti on vahva maatalouspitäjä, erittäin suuren markkina-alueen vieressä ja meillä on Vihdissä jo vahvaa osaamista lähi/luomuelintarvikkeiden viljelystä, jalostuksesta ja kaupasta.

3.) Onko Vihdin kunnan nykyinen elinkeinopoliittiinen organisaatio riittävä (kunnanjohtaja, markkinointipäällikkö ja elinkeinoryhmä) vai ei? Onko kunnanhallitus tarpeeksi aktiivinen elinkeinoasioissa? Pitäisikö Vihdissä olla esim. kunnanhallituksen elinkeinojaos? Tai elinkeinolautakunta? Tai elinkeinopoliittinen neuvottelukunta?

Elinkeinopoliittinen organisaatio on riittävä. Kunnanhallituksen ryhmä on toiminut melko aktiivisesti, mutta parannettavaakin varmasti löytyy. Jaoston perustamisesta on käyty keskustelu kh-ssa loppukesästä
ja kunnanhallitus ryhmät päätyivät yksimielisesti siihen lopputulokseen ettei elinkeinojaosta tarvitse perustaa.

4.) Vihdin kunnalla on tuore elinkeinopoliittinen strategia 2010-25. Miten sitä voidaan toteuttaa, kun vuodelta 2011 karsittiin pois mm. Palojärven työpaikka-alueen kehittämisselvityksen ja yrityskartoituksen määrärahat?

Palojärven kehittämiseen on olemassa riittävästi rahaa. Vaikka siihen varta vasten ”korvamerkittyä” määrärahaa ei budjetissa olekaan, alueen kehittäminen, kaavoitus ja alueen suunnittelu etenevät kuten strategiassa on suunniteltu.
Kuntamme menestyksen kannalta keskeistä on se, että Vihdin asioita tuotaisiin esille mediassa, viranhaltijaorganisaatiossa ja poliittisissa piireissä huomattavasti positiivisemmassa sävyssä. Vaikka parannettavaa löytyy, huomio pitää siirtää epäkohtien etsimisestä vahvuuksien korostamiseen.
Meidän pitää korostaa kuinka hyvä paikka Vihti on elää, asua, tehdä työtä ja yrittää. Meidän pitää korostaa miten yritystoimintaa tuetaan ja miten toimintoja ollaan kehittämässä. Avoimesti voimme kehua mm sitä miten nopeasti voimme tarjota yritys tai asuintontteja, taajamasta tai haja-asutusalueelta. Meidän ei pidä vähätellä sitä miten lähellä pääkaupunkia olemme, miten hyvät ja lyhyet etäisyydet meiltä lentokentälle satamiin ym. Väheksyä ei pidä myöskään vapaa-ajan vieton ja harrastamisen mahdollisuuksiamme. Tarjontaamme kuuluu mm. kaksi jäähallia, palloiluhalli, Nummelan harjun ja Nuuksion tarjoamat puitteet luonnossa liikkumiseen, 2 golfkenttää, 2 frisbee golfkentäää, laskettelumahdollisuudet, mikroautorata. Vihdissä on myös erinomaiset veneily ja kalastusmahdollisuudet sekä laaja ja kaunis luonto.
Mainostamiseen ja positiiviseen asenteeseen pitää panostaa. Kunnallamme on tarjota todella paljon erilaisia mahdollisuuksia, meidän on nyt ymmärrettävä se. Meidän pitää olla rohkeasti ylpeitä itsestämme ja kunnastamme, tämä ei ole uhoa tai ylimielisyyttä- vaan ymmärrystä sille kuinka erinomaisessa kunnassa elämme.
On hyvä huomioida, ettei kukaan markkinoi omia tuotteitaan toteamalla ”tästä nyt puuttuu se ja tuo ominaisuus”. Tämä pätee myös kunnan markkinointiin (jota omalta osaltaan tekee jokainen kuntalainen), kuntaakaan ei pidä markkinoida sen mahdollisia kehittämiskohteita korostamalla. Vihti on jo pitkään ollut houkutteleva asuinkunta, tämän todistaa jo pitkään jatkunut muuttovoittomme. Nyt meidän on saata päälle samanlainen draivi työpaikkojen suhteen.

Keskustan kannat Vihdin kouluverkosta

Lauantai 4.12.2010 - Eerikki Viljanen

Pääosin valtuuston puheenjohtajiston voimin on sorvattu ehdotusta Vihdin tulevaksi kouluverkoksi. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että asemansa perusteella kootun porukan on kerrottu antavan esityksen kyläkoulujen lakkauttamisesta. Paikallislehti tiedusteli valtuutetuilta kantoja kyläkoulujen asemaan. Ohessa lyhyet, mutta yksiselitteiset vastaukseni- näihin en anna yhtään neuvotteluvaraa.

1. Kannatatko nykyisenkouluverkon supistamista kuudella esitetyllä
koululla (Haimoo, Jokikunta, Oinasjoki, Tervalampi, Vanjärvi, Vihtijärvi)?

- en

2. Kannatatko kouluverkon säilyttämistä nykyisellään?

- kyllä

3. Kannatatko vaihtoehtoa, jonka mukaisesti vain Vihdin kaksiopettajaiset
koulut lakkautettaisiin?

- en

4. Äänestätkö oman kantasi mukaan, jos se poikkeaa ryhmäpäätöksestä?

- ei tarvitse, sillä johtamani Keskustan ryhmä ei kannata kouluverkon karsimista

Kommenttia kaavoitus keskusteluun, kylät ovat Vihdin vetovoimatekijä

Keskiviikko 20.10.2010 - Eerikki Viljanen

Vihdin kunnan kaavoitusohjelman uudistaminen on kummuttanut kiivaita kannanottoja. Keskusteluhan on aina hyvästä, varsinkin jos faktat keskustelun taustalla ovat oikein. Tässä tapauksessa keskustelu on kuitenkin "lähtenyt laukalle" ennen aikojaan.

Tässä kommettini paikallislehteen aiheesta.

Kaavoitusohjelmaa ole käsitelty/hyväksytty vielä kunnanhallituksessa tai valtuustossa. Eli kyse on ehdotuksesta kaavoitusohjelmaksi.
Valittavissa on oltava edelleen asuinpaikka omien halujensa mukaan joko taajamista tai haja-asutusalueilta. Tavoitteena on oltava, että Vihdissä on tarjolla erilaisia hinta-laatusuhteeltaan hyviä asumispaikkoja niin taajamista kuin haja-asutusalueilta.

Kunnan strategiassa ja palveluverkkosuunnitelmassa on linjattu, että haja-asutusalueen kylät pidetään elinvoimaisina ja niitä kehitetään. Myös taajamia pitää kehittää ja varmistaa, että Nummelan lisäksi myös Vihdin kirkonkylä, Ojakkala ja Otalampi pysyvät kehityksen tahdissa. Eli haja-asutusalueita ja taajamia pitää kehittää rintarinnan.

Haja-asutusalueet ovat osa Vihdin vahvuutta. Tästä käy esimerkiksi Vihdin viime aikoina saama myönteinen julkisuus Jokikunnan koulun ja Vihtijärven kylän ansiosta.

Kylät ovat Vihdin vetovoimatekijä, ja niiden moderniutta ja modernia yhteisöllisyyttä pitäisi kyetä hyödyntämään nykyistä enemmän. Kuntien välisessä kilpailussa Vihdin kylien tarjoama luonnonrauha, sopivat ja riittävän tilavat tontit ovat kunnallemme todellinen kilpailuvaltti.

Haja-asutusalueita kannattaa kehittää ja kaavoittaa hallitusti. Useimmilla kylillä asukasluku voi kasvaa ilman kunnan välitöntä investointipainetta, hyödyntämällä esim. jo olemassa olevaa koulukapasiteettia. Kunnan asukasluvun ja sitä kautta verokertymän kasvattaminen ilman tarvetta suuriin investointeihin koituu kaikkien kuntalaisten eduksi.

Kunnan taloudesta

Keskiviikko 23.6.2010 - Eerikki Viljanen

Paikallislehti esitti kysymyksiä kunnan taloudelliseen tilaan liittyen.

1) Miten tästä taloudellisesta suosta noustaan ylös, kun valtuusto
ei ollut valmis tekemään hankalia päätöksiä esim. palveluverkosta
tai Karviaisen toimipaikoista?

- Kunnan tulopohjan vahvistaminen on kaikkein keskeisin talouden
vakauttamisen lähde. Nyt kun palveluverkko-asia on vihdoin saatu
käsiteltyä, niin kaikki voimavarat on kohdistettava tulopohjan
vahvistamiseen. Aktiivinen Vihdin markkinoiminen yritysten
sijaintipaikkana, nykyisten yritysten tukeminen sekä työllisyyttä
tukevat toimet ovat ainakin käytettäviä toimenpiteitä.

- Valtuusto teki päätöksiä palveluverkosta. Päätettiin ettei kouluja
nyt suljeta, minkä johdosta ainakin koulupuolen kustannusrakenne
lienee suhteellisen tarkasti tiedossa tulevalle vuodelle. Näin
tarkkaa kustannustietoa ei olisi käytettävissä jos kouluverkkoa
olisi muutettu radikaalisti. Vuoden 2010 aikana kasvatus- ja koulutuslautakunta tarkastelee
oppilaaksiottoaluemuutosten mahdollisuuksia. Siinä yhteydessä voidaan
tutkia, olisiko ns. tyhjiä koulupaikkoja mahdollista täyttää eli
voisiko nykyistä kouluverkkoa käyttää tehokkaammin..
Meillä on nyt myös olemassa tilakapasiteettia, jos jossain
koulukiinteistössä esimerkiksi tapahtuu vesivahinko- näin meidän ei
tarvitse heti automaattisesti turvautua tilapäisjärjestelyihin.
Kouluverkossa on myös "kasvuvaraa", joten muuttovoitto ei
välttämättä tarkoita useita välittömiä kouluinvestointeja.

- Karviaisen kohdalla tehtiin hankala päätös. Luopuminen kirkonkylän
terveysasema-peraatteesta on Vihdin mitassa jopa radikaali päätös.
Karviaiselle jäi laajat valtuudet tehdä ehdotus kirkonkylälle
sijoittuvan uuden terveydenhuollon toimipisteen sijainnista sekä
toimintaperiaatteesta. Näin Karviaisella on valtuudet ehdottaa
kirkonkylälle taloudellisesti ja toiminallisesti sopivaa yksikköä.

- Päätimme myös, että kirkonkylän terveysaseman tiloihin on mahdollista
sijoittaa lasten ja nuorten palvelukeskus. Näiden toimintojen
keskittämisen myötä Karviaisen lasten ja nuorten palvelulinjan menot
pitäisi saada paremmin kuriin, ja myös ennalta ehkäisevän työn
mahdollisuuksien pitäisi parantua ja säästöjä syntyä sitäkin kautta.

- Lisäksi päätimme, että selvitetään mahdollisuus jättää hammashoitola
lukiolle seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Siten säästetään ainakin 225
000€ – sen verran maksaisi hammashoitolan muuttaminen luokkatiloiksi.

- Otalammen neuvolan tilojen kulut pienentyvät tuntuvasti heinäkuusta
lähtien, koska tilojen käyttöä on tehostettu: kaksi alusta saakka
tyhjillään olevaa huonetta on otettu päiväkodin käyttöön. Neuvolan
lakkauttaminen ei olisi myöskään juurikaan säästänyt
henkilöstöpuolella, koska ainoa työntekijä olisi vain siirtynyt
kirkonkylän perhekeskukseen ja tilaakin hän olisi tarvinnut siellä
huoneen verran, kuten Otalammellakin.

- Lisäksi on hyvä muistaa, että Karviaisen tilasuunnitelma ei tuo
välitöntä säästöä, vaan ensin kasvavat investointikulut, ja juuri
investointeja meidän pitää harkita nyt erityisen tarkasti.


2) Jos palveluverkosta ei voi tinkiä, mistä voidaan tinkiä ja säästää?

- Koko kustannusrakenne pitää käydä tiiviisti lävitse. Rakennetta ja
toimintaa pitää tarkastella kokonaisuutena, mitkä toiminnat on
tarkoituksenmukaista tehdä ns. "omanatyönä", mitkä kentien tuottaa
ostopalveluna. Esimerkiksi teknisen puolen työt ja työvoimankäyttö
on käytävä kokonaisuudessaan lävitse. Keskeistä ei ole kaikkien
toimintojen supistaminen, vaan voimavarojen oikea kohdentaminen.

- Varsinkin tässä taloudellisessa tilanteessa kaikki investoinnit on harkittava erittäin perusteellisesti, suunniteltava hyvin ja toteutettava sujuvasti. Tästä on puhuttu jo kauan mutta edelleen parantamisen varaa on.

3) Onko olemassa säästämisen ja lomautusten ohella muita keinoja,
joilla Vihdin talous saadaan kuntoon?

- Kaikki mahdolliset ns. "vapaaehtoiset" säästömahdollisuudet on
käytettävä hyväksi. Hyvänä esimerkkinä on työntekijöiden
mahdollisuus vaihtaa lomarahat lisälomapäiviksi.

- Kunnalla on myös suhteellisen suuret "raakamaa" varat, jotka on
nyt saatava jalostettua ja kaupaksi.

- Kunnan ulkopuolisen rahoituksen saamisen mahdollisuudet on
selvitettävä, onko esimerkiksi rakennusinvestointeihin mahdollista
saada nykyistä suurempi osuus ulkopuolista rahoitusta.

- myös tuloveroprosentin korottamista tulee miettiä osana kunnan
tulopohjan ja sitä kautta talouden vahvistamista.

- Yleinen talouskehitys vaikuttaa välillisesti todella paljon
Vihdinkin kunnan talouskehitykseen. Talouskehitys ei ole valtuuston
käsissä, mutta kuntalaisten tulojen kääntyminen kasvu-uralle olisi
kuntataloudenkin kannalta erittäin toivottava asia.

Korjataanko Vihdin uimahallia, jos- niin miten?

Tiistai 25.5.2010 - Eerikki Viljanen

Keskustelu Vihdin uimahallin korjauksen aikataulusta yltyy. Kommentoin aikataulua ja uimahallin asemaa peruspalveluiden tuottajana seuraavalla lailla.

Uimahalliin suunniteltu toiminnan jatkumisen kannalta välttämätön noin 115,000,- korjaus voitaneen toteuttaa. Suunnitelma pitää sisällään lastenaltaan yläpuolisen lämpöeristeen ja akustiikkalevyjen vaihdon sekä isonaltaan kattolevyjen puhdistuksen ja yläpohjan lämpöeristeiden parantamisen ja joitakin muita pienehköjä yksityiskohtia. Jos toiminnan jatkumisen kannalta välttämättömien remonntitöiden lista jostain syytä kasvaisi edellämainittuja laajemmaksi, tulee mahdollista remonttia harkita erittäin tarkoin.

Kunnan palvelutuotannossa peruspalveluiden turvaaminen on kuitenkin aina tärkeintä. Tässä erittäin tiukassa taloudellisessa tilanteessa, ei uimahallin laajamittaiseen esimerkiksi 500 000- 1 000 000 euron remontointiin voida lähteä.

Uimahallitoiminnan jatkuminen Vihdissä on erittäin toivottavaa. Keskustan valtuustoryhmäkin tiedostaa että uimahalli palvelee laajaa ja monipuolista käyttäjäkuntaa, uimataidon oppiminen on lapsille tärkeää aivan yhtälailla vesiliikunta on ikääntyneille hyvä ja tärkeä kunnonylläpitämisen väline. Väheksyä ei pidä myöskään kilpailu-uimareittemme saavutuksia, sekä niiden positiivisia vaikutuksia kuvaan kunnastamme.

Suunitelmien mukaisesti toiminnan jatkuminen pystyttäisiin toistaiseksi turvaamaan edellä mainituilla 115 000 euron korjauksilla. Mahdollisia suurempia investointeja tulee tarkastella osana Vihdin kunnan koko invesotintiohjelmaa. Kuntapalveluiden investointipaine on jo nyt Vihdin taloudelliseen kantokykyyn nähden huomattavan suuri peruspalveluidenkin turvaamisen kannalta, siis esimerkiksi koulujen ja päiväkotien osalta.

Viimeinen valtuusto

Perjantai 1.1.2010 - Eerikki Viljanen

Muutama tunti sitten päättyi viimeinen valtuusto ennen kunnallisvaaleja. Kokouksessa vallinnut jotenkin pidättyväinen tunnelma saattoi johtua juuri vaalien läheisyydestä. No, liittyi tunnelma vaaleihin tai ei, niin valtuustoaloitteiden suuri määrä viittasi ainakin vaalien läheisyyteen. Toisaalta ei passaa tässä vitsailla, sillä minäkin jätin valtuustoaloitteen.

Aloiteeni löytyy tuolta "valtuustotyöstä" -osion alta, mutta voin tässäkin paljastaa että se koskee omaishoitajien läheislomituspalveluita. Asian ydin on siinä, että tällä hetkellä hoitoa saavat kärrätään kotoaan kunnan laitoksiin aina silloin, kun omaishoitaja pitää lakisääteisiä vapaitaan (3pv/kk). Valtuustoaloitteessani ehdotan, että kunta voisi maksaa palkkion jollekin omaishoitajan työhön soveltuvalle hoidettavan tutulle, sukulaiselle, naapurille tms., joka sitten voisi tulla "lomittamaan" omasihoitajaa tämän vapaapäivinä. Eli vanhusta ei tarvitsisi siirtää pois kotoaan, lomittava hoitaja olisi jo valmiiksi vanhukselle tuttu ja turvallinen ja kunnan terveysaseman vuodeosotoa ei enää kuormitettaisi sinne lomien ajaksi siirrettävillä vanhuksilla.

Kehtaan sanoa että tämä malli on mitä mainion, tosin tunnustaa täytyy etten ole sitä itse keksinyt. Juttelin taannoin asiasta sodankyläläisen valtuutetun Heidi Ala-Rieston kanssa. Heidi toimii Sodankylässä myös perusturvalautakunnan puheenjohtajana. Heisi kertoi heillä käynnissä olevista sosiaali- ja terveystoimen hankkeista, joista tämän mallin testaus oli yksi. Hanke sai hyvän vastaanoton, ja nyt vastaavanlainen "lomitusmalli" on osa Sodankylän kaupungin varsinaista toimintaa.

Aloitteeseeni sisältyi Sodankylästä "kopioidut" toimintaperiaatteet, ja nyt jään odottamaan asian pikaista toteutusta. Tarvetta lomituspalveluille todellakin on!

Kriisitunnelmia Vanhalta

Perjantai 1.1.2010 - Eerikki Viljanen

Vanha ylioppilastalo täyttyi eilen maatilojen kannattavuuskriisistä huolestuneista viljelijöistä. Jyrkästi kohonneiden tuotantokustannusten ja paikallaan polkevien tuottajahintojen epäsuhdan on arvioitu aiheuttavan tänä vuonna noin 40% laskun maatalouden yrittäjätuloon. Tuottajajärjestöjen järjestämässä tilaisuudessa ääneen pääsivät niin riviviljelijät kuin valtiovallan edustajatkin.
Tilaisuuden henki oli hyvä, ja tunnelma ehkä yllättävänkin rauhallinen. Vanhalla tuntuikin kysymyksessä olevan lähinnä se, mitä tilanteelle on tehtävissä.

Maa- ja metsätalousministeri Anttila kertoi kattavassa puheenvuorossaan mitä hallitus voi tehdä ja mitä on jo tehty. Ensi vuoden budjettiin sisältyviä ehdotuksia polttoöljyn energiaveron palautuksen korottamisesta sekä maatalouden siirtämisestä alempaan sähköveroluokkaan, pidettiin yleisön joukossa oikean suuntaisina, mutta riittämättöminä. Niin Anttila kuin tilaisuudessa puhunut pääministeri Vanhanenkin korostivat valtiovallan toimintamahdollisuuksien rajallisuutta kustannuskriisin ratkaisussa. "Valtiovallan tehtävänä on luoda edellytykset elinkeinon yrittäjyydelle ja hoitaa hyvin neuvottelut Euroopan Unionin kanssa maatalouspoliittisista kysymyksistä. Hallitus hyödyntää myös ne mahdollisuudet, joista meillä on kansallisesti mahdollisuus päättää, kuten verotus- ja lomituskysymykset. Hallitus ei kuitenkaan pysty suoraan vaikuttamaan markkinahintoihin ja tuotantokustannuksiin. Kannattavuuskriisistä selviäminen edellyttää kustannusten karsimista tuotantosuunnittain koko ketjun matkalla.  Tärkeintä on kuitenkin luoda pelisäännöt, joilla tuotantokustannusten nousu otetaan huomioon tuottajahinnoissa", ministeri Anttila totesi puheenvuorossaan.

Lähes kaikissa puheenvuoroissa nousi esille myös Suomen erittäin keskittynyt vähittäiskauppa ja elintarvikkeista syntyvän arvonlisän epätasapuolinen jakautumien elintarvikeketjussa. Ministerit kertoivat niistä hallituksen toimista, joilla on tarkoitus tiivistää elintarvikeketjun yhteistyötä ja saada siten yhteisvastuuta myös tulojen jakautumiseen ketjussa. Tilaisuudessa korostettiin myös sitä, että viljelijöiden tulee käyttää vahvasti omistajan ääntä omistamissaan elintarvikeyrityksissä. Esimerkkinä toimivasta omistajanohjauksesta mainittiin meijeriyhtiö Valio, joka on onnistunut viemään kustannusten nousua markkinahintoihin.
Ainakin tieto kulkee läpi elintarvikeketjun. Nimittäin tilaisuudessa haukuttu kauppa on tänään kertonut medioissa suunnittelevansa maidontuonnin aloittamista, vastavetona Valion "liian" korkeille hinnankorotuksille.

Yllättävä tulos

Perjantai 1.1.2010 - Eerikki

Olin tänään vaalipaneelissa Vihdin lukiolla. Panelisteja paikalla oli kaikista kunnallisvaaliehdokkaita asettaneista ryhmistä ja yleisöä auditorio täynnä. Joten hyvät eväät kunnon paneelille oli olemassa. Aluksi tilaisuuden järjestäneet Vihdin nuorisovaltuutetut teroittivat panelisteille lyhyiden puheenvuorojen tärkeyttä, puheaikaa annettiin vain 45 sekuntia per kysymys.  En tunnetusti ole lyhytpuheinen, joten 45 sekuntia oli todellinen haaste. Haastetta ei vähentänyt se, että olen muutaman viimeyön vääntänyt näitä sivuja, ja uni on jäänyt aika vähälle.

Paneeli sisälsi hyviä kysymyksiä ja onnistuin jopa pitämään aikarajasta kiinni. Omiin vastauksiini en ollut tyytyväinen, mutta tänään ei parempaa vaan tullut puristamallakaan. Muiden panelistien vastaukset eivät yllättäneet, mutta yleisö pääsi yllättämään.

Meille esitettiin kysymys "pitäisikö äänestysikärajaa laskea 16-vuoteen"? Olin paikalla edustamassa Keskustaa, joten vastasin Keskustan ja Keskustanuorten kannan mukaisesti kyllä. Lähes kaikki muut panelistit olivat nykyisen 18-vuoden ikärajan kannalla. Puolustelut ikärajan laskemisen ja ennallaan pitämisen puolesta olivat aivan asiallisia, ne eivät yllättäneet. Mutta yleisöäänestyksen tulos oli sitäkin yllättävämpi. Auditoriollisesta lukiolaisia vain muutama kannatti äänestysiän laskua.

Yleisö pääsi myös perustelemaan kantaansa. Yksi perustelu kuului "kotona asuessaan nuori on helposti altis esimerkiksi vanhempiensa painostukselle". Toinen perusteli "ettei 16-vuotiaat tiedä vielä asioista tarpeeksi", ja kolmas ettei "niitä" vielä ehkä kiinnosta tällaiset asiat. Yllättävä perustelu oli se, että ikärajan laskemisen pelättiin laskevan äänestysprosenttia, ja sen heikentävän demokratiamme perustaa. Eräs perustelu meni asiaan hieman syvemmälle ehdottaen, että halutessaan kiinnostuneet 16-vuotiaat voisivat rekisteröityä äänestäjiksi ja päästä sitten käyttämään äänioikeutta.

En suhtaudu kiihkomielisesti tähän asiaan, mutta muutaman laskemista puoltavan kommentin ajattelin tähän kirjata.

Ikärajan laskua on perusteltu mm. sillä, että se voisi totuttaa äänestämiseen jo nuorena. Kynnys äänestämään lähtemiselle voi olla alhaisempi kotipaikkakunnalla kuin opiskelupaikkakunnalla. Tänä päivänä erittäin suuri osa nuorista ei opiskele samoilla kulmilla, kuin missä käy peruskoulunsa tai lukionsa. Ja minun mielestäni kaikki keinot, jolla nuoret saataisiin äänestämään, pitää käyttää.

Jos äänestysprosentti tämän takia sitten laskisi, niin ehkä se vihdoinkin saisi eduskunnan tekemään jotain. Tällä hetkellä alhaista äänestysprosenttia taivastellaan vaalien jälkeen viikon ajan, mutta mitään ei sitten tehdä. Asia unhoittuu, kunnes seuraavissa vaaleissa prosentti taas laskee.

Toinen seikka on se, että eihän nykyinenkään systeemi tarkoita sitä että kaikki pääsevät äänestämään kunnallisvaaleissa 18-vuotiaana. Ensiäänestäjinä kunnallisvaaleissa on nykyisin aina myös 19-, 20- ja 21-vuotiaita.

Kolmas näkökanta on se, että jos vaalikelpoisuusikäraja jäisi edelleen 18 vuoteen, ei tiedossa olisi ongelmia täysivaltaisuuden tai muidenkaan oikeudellisten seikkojen kanssa.

En usko yhdenkään Suomen kunnan kaatuvan siihen, että nuoret saisivat vaaleissa käyttää äänioikeutta äänestämällä täysi-ikäisiä ehdokkaita. Nuorten äänestyspätevyyden aliarvioiminen hämmästytti minua lukiolla kuitenkin eniten. Se että nuoret epäilevät "pätevyyttään", osoittaa toisaalta kiitettävää itsekritiikkiä, mutta toisaalta vahvaa itseluottamuksen puutetta. Sanoin puheenvuorossani, että jokainen meistä on omien asioidensa ja elämätilanteensa asiantuntija. Tämän sanoin siksi, että lähes kaikki äänestäjät arvioivat kunnan asioita puhtaasti oman elämäntilanteensa mukaan. Jos nuorten äänestämisessä sitten painottuisivat nuorten asiat, en todellakaan pitäisi sitä pahana asiana. Nuorten pieni lukumäärä ei voisi aiheuttaa hirmuisia shokkeja tuloksiin, sillä vanhempia, äänestäviä ja suuria ikäluokkia on todella paljon.

Myös nuorten motiiveja ehdokkaansa valinnassa on epäilty. Minusta tällainen epäily on erikoista. Emmehän me tiedä vanhempienkaan äänestäjien motiiveja ehdokkaiden valinnassa. Ei Tony Halmeen tai Linda Lampeniuksen valintaan tarvittu 16-vuotiaita.

Joten summa summarum. En usko että äänestysiän lasku haittaisi ketään. Ja jos se edes hieman aktivoisi nuoria käyttämään äänensä myös vanhemmalla iällä, ainakin sen kokeilu olisi paikallaan.

Köyhän miehen Karpela

Perjantai 1.1.2010 - Eerikki Viljanen

Keskustan Vihdin kunnallisjärjestö järjesti tänään Nummelassa yleisötilaisuuden, johon vierailevaksi tähdeksi saapui sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä. Tilaisuus noudatti perinteistä kaavaa - paljon keskustaporukkaa ja vähänlaisesti muuta yleisöä. Yleisön vähyys minua harmittaa siksi, että ministereitä ei Vihdissä todellakaan vieraile päivittäin. Ja nyt oli vielä kyse sellaisesta ministeristä, jonka sektorin asiat taatusti koskettavat meitä kaikkia. 

Tilaisuuden aluksi Angelica Ollikkala osoitti olevansa taitava haitarin soittaja, yleisö oli nuoren neitokaisen esityksestä haltioissaan.

Puheenvuorossaan Hyssälä kertoi Keskustan kunnallisvaaliteemaksi valitusta Koti-teemasta. Ministeri piti sitä erityisen hyvänä, sillä Vanhasen hallitusten aikana on satsattu nimenomaan perhepolitiikkaan. Tärkeitä ovat olleet korotukset lapsilisiin, opintotukiin sekä kaikkein pienituloisten päivärahoihin ja eläkkeisiin.

Hyssälä kommentoi myös pääministeri Vanhasen esiin nostamaa ajatusta takuueläkkeen käyttöönottamisesta. Hyssälä kannatti ajatusta, jossa jokaiselle suomalaiselle turvattaisiin tietyntasoinen vähimmäiseläke, joka kuitenkin olisi huomattavasti korkeampi kuin nykyisen kansaneläkkeen vähimmäistaso.

Esiin nousi myös tulevaisuutemme suuri haaste, vanhusväestön räjähdysmäinen kasvu. Siihen on sosiaali- ja terveysministeriössä alettu varautua palvelujärjestelmän sekä sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksilla. Lääkäripulaan ministeri tarjosi lääkkeeksi sitä, että yliopistot kouluttaisivat nykyistä enemmän nimenomaan terveyskeskuslääkäreitä, joiden arvostusta pitäisi myös nostaa. Keskustelua oli myös SATA- komiteasta, lääkekustannuksista sekä sähköisestä arkistoinnista.

Keskustelu oli pitkä, ja yleisö nosti hyvin esille arkielämämme ongelmia. Hyssälä ei liene tunnetuimpia ministereitämme, mutta ainakaan vastausten taso ei ole siihen syynä. Pelkäänpä, että näiden sektoreiden kiinnostumattomuuden syy on unohtaminen. Tällä tarkoitan sitä, että mietimme terveysasioita lähinnä silloin, kun sairaus koskettaa meitä jollain tavalla. Mutta tilanteen palatessa normaaliksi, unohdamme edes ajatella koko asiaa.

Niin, että mistäkö tuo otsikko? Liisa Hyssälä totesi itse viime vaalikaudella, että kun kulttuuriministeri Tanja Karpela ei ehdi kaikkiin tilaisuuksiin joihin häntä pyydettiin, niin hän voisi mennä osaan tilaisuuksista paikkaamaan Tanjaa. Samalla Hyssälä lanseerasi olevansa vähän tämmöinen "köyhän miehen Karpela".

Hyvän huumorintajun lisäksi tilaisuudessa läsnä olleet saattoivat huomata ministerin omaavan myös erittäin laajan tieto- ja taitopohjan.

 

Urheiluhuumaa Vihtiin?

Perjantai 1.1.2010 - Eerikki Viljanen

Täytyy tunnustaa, että vaikka naapurikaupunkimme Karkkila on vahva koripallokaupunki, olin tänään ensimmäistä kertaa Suomen mestaruustason korismatsissa.

Naapurimme koripallo on kuulunut sarjaan, "täytyis joskus mennä kattomaan", mutta ei silti ole tullut mentyä. No tänään tämä erhe tuli paikattua.

Kun saavuimme pelipaikalle Karkkilassa, yllätyin kun kuulin salin olevan loppuunmyydyn. Tiedän, että koris on Karkkilassa kova juttu, mutta niin on loppuunmyyty salikin.

Itse ottelu ei sitten tarjonnutkaan hirmuisesti ilonaiheita. Joensuun Kataja oli tyly vieras, ja vei pisteet mennessään selvin numeroin. Oli kuitenkin vaikuttavaa nähdä se taitotaso, joka mestaruustasolla vaaditaan. Ja vaikka ottelu ei ollut tiukka, niin yksittäiset tilanteet pelin sisällä tarjosivat paljon nähtävää.

Tosin täytyy tunnustaa, että porukkamme nuorimmat (6 ja 7v.) jäsenet tylsistyivät ottelun edetessä, ja odottivat ottelun päättymistä kuin Ahtisaari Nobelia.

Kotiinpäin ajellessa mietiskelin, että milloinkohan saisimme Vihtiin jonkun joukkueen, joka saisi vihtiläiset samalla lailla liikkeelle kun koripallo karkkilalaiset. Vipa:n naisjoukkueen pesishuumasta on jo aikaa, ja Vihdissä olisi kyllä tilaa ja tilausta urheiluhuumalle.